Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kaikki peliin, Valkealan Kiekko 40-v.

Kolme Valkealan Kiekon perustajajäsentä kokoontui yhteen muistelemaan seuran perustamista.

Matti Mikkonen, Tero Kukkola ja Olli Mattila, kaikki edelleen henkeen ja vereen jääkiekkomiehiä. Juttu kulkee ja muistoja tulee mieleen. Valkealan Kiekko perustettiin vuonna 1981. Seura kasvoi nopeasti ja pelaajista ei ollut pulaa.
Joukkueiden eteen tehtiin satoja talkootunteja, ja rohkeasti lainaa ottamalla saatiin Valkealaan lopulta oma jäähalli.


Ei pulaa pelaajista
Kun Valkealan Kiekko perustettiin, oli heti valmiina jo sata pelaajaa. Ensimmäinen talvi pelattiin ainoastaan miesten joukkueella. Valmentajana toimi Jorma Rauhala. Seuraavana vuonna saatiin junioreille omat joukkueet.
Junioreita tuli pilvin pimein. Jokaiselle syntymävuodelle oli oma joukkue. Jääkiekkoliitolla sarjat olivat kahden vuoden välein, joten siinä oli hieman järjestelyä.


Jokaiselle kuitenkin haluttiin taata mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa.
– Kun kaikki juniorijoukkueet aloittivat samaan aikaan, olikin aikamoinen tekeminen, että kaikille saatiin pelivehkeet,
Olli Mattila muistelee.
Kukkolan mielestä on tärkeää, että seuralla on vahva junio-rityö olemassa, jotta pelaajat pääsevät ponnistamaan eteenpäin.
– Kun lähdetään tekemään ylöspäin kiekkoa, pitää pyramidin pohjan olla iso, Tero Kukkola toteaa.


Naistoimikunta
Heti alussa mukaan lähti myös joukko aikaansaavia naisia ja perustettiin Valkin naistoimikunta. Homman laittoi alkuun Irma Mikkonen. Naistoimikunta saa seuran perustajilta ehdotonta kunnioitusta ja kiitosta. Irma hoiti kuuden vuoden ajan sekä koti-, että vieraspelien ottelujärjestykset. Pelit pelattiin ulkokentillä, joten oltiin vahvasti säiden armoilla.
Pelejä piti peruuttaa pakkas-, tai vesikelien vuoksi. Hän sai olla jatkuvasti puhelimessa. Naistoimikunta hoiti myös lipunmyynnit, makkaranmyynnit ja kioskit. Ensimmäisinä vuosina pelejä oli katsomassa pari sataa henkeä kerrallaan.


Kylien joukkueet yhteen
Valkealassa oli monta erillistä kyläjoukkuetta, jotka pikkuhiljaa yhdistyivät Valkiin. Vuohijärveltä ja Anttilasta tuli pelaajia. Tuohikotin miehet olivat mukana alusta alkaen. Mukaan saatiin myös varusmiehistä taitavia pelaajia. Utin pojat olivat ehtineet mennä Sippolan Kuntoon, mutta tulivat mukaan toiselle kaudelle.

Seuran ensimmäinen johtokunta rakennettiin siten, että jokaisesta joukkueesta tuli oma edustaja.
Jääkiekko, kuten monet muutkin harrastukset eivät ole ilmaisia. Sponsoreita piti lähteä etsimään heti. Aika kitsaasti rahaa kuulemma sai. Pankit olivat siihen aikaan parhaita sponsoreita joukkueelle. Maalivahdin varusteet maksoivat paljon ja niitä ei ollut käytännössä juuri kenelläkään. Niillä, joilla varusteet jo löytyivät, olivat automaattisesti joukkueen maalivahteja. Pelaaminen aloitettiin IV-divisioonassa. Tavoitteena oli nousta III-divisioonaan.


Rahaa tiskiin
Ei ole ollut mitenkään ilmiselvää, että Valkealaan saatiin ensin oma tekojää ja myöhemmin jäähalli. Yhdeksän henkilöä takasi porukassa 2 miljoonan markan lainan, jotta Valkealaan saatiin oma tekojää. Kunnalta saatiin siirtomäärärahoista n. 800 000 markkaa, joka oli varattu uuden luonnonjääkaukalon rakentamiseen.

Rahalla ostettiin oma tekojääkoneisto. Seuralle ostettiin myös oma bussi, jolla kuljettiin pelimatkoille. Myöhemmin 42 henkilöä yhdisti voimansa, jotta saatiin taattua vielä uusi laina jäähallia varten. Jäähalli perustettiin kiinteistöosakeyhtiönä, joka myöhemmin myytiin kunnalle.
– Ei täällä jäähallia olisi, jos ei olisi oltu tiukkana, Matti Mikkonen sanoo.

  • Laura Parkko
Jaa artikkeli: