fbpx

Huom! Seuraavan numeron (20.11.) aineiston tulee olla toimituksella maanantaina 18.11. kello 16 mennessä.

Postin lakon myötä jakelussa muutoksia. Seuraava numero jaetaan peittojakeluna Valkealan taajamiin keskiviikon ja torstain aikana. Lehti tulee verkkoon vapaasti luettavaksi. Pahoittelemme häiriötä ja toivomme että Postin lakkoon löytyy ratkaisu mahdollisimman pian.

30 vuotta sitten 21.6. ja 29.6.1989

21.6.1989

  • Parolan kylässä yksityistiellä on ollut ongelmana kaksi heikkokuntoista siltaa. Matala-Sarkasen silta on uusittu. Aiempi korjaus kesti maitoauton, mutta ei ollut riittävä. Kuokan myllyn silta on kapea ja mutkaisessa kohdassa. Sen tilanne on avoin.
  • Valkealan ja Kouvolan varuskuntien sotilaat kunnostivat hakkuualoja metsäalan ammattilaisten johdolla. He polkivat heinää ja hoitivat eri tavoin taimikkoa. Tuohikotissa, Kääpälässä, Inkerilässä, Parolassa, Selänpäässä ja Pihlajasaaressa oli reilut 50 varusmiestä liikkeellä. Kesän ohjelmaan kuuluu kuusi metsämarssia.
  • Korialla toimiva pioneeripataljoona siirtyisi näillä näkymin Vekaranjärvelle. Kouvolan pioneerikoulu siirrettäisiin Keuruulle perustettavaan pioneerikoulutuksen kehittämiskeskukseen. Näin lakkaisivat kokonaan Kouvolan ja Korian varuskunnat
  • Syksyllä 1988 Valkeala sai kuvaamataidon opettajaksi eestiläissyntyisen Ahti Tihkanin. Ahtin hyvien Viro-yhteyksien ansiosta lukio otti yhteyttä Kuusalu keskkooliin ja koulujen välille syntyi ystävyyssuhde. Kuusalun keskkoolin rehtori Sulev Valdmaa oli Ahtin opiskelutoveri. Valkealan kunnan valtuustoryhmä ja virkamiehet kävivät lyhyellä tutustumiskäynnillä. Kuusalun suomen kielen opettaja kertoi, että Suomi-kerhoon oli tungosta valkealalaisten vierailun jälkeen. Vierailuja molemmin puolin odotetaan.
  • Mauri Heikkilä viettää eläkepäiviään Karhulanjärven etelärannalla. Pohjoisrannalla on asutusta ollut jo pitkään. Tarina kertoo Haarapeukalon olleen ensimmäinen asukas. Utin ja Kaipiaisten väliin on kertoman mukaan perääntymistaistelussa haudattu raha-arkku. Siinä pitäisi olla runsaasti plootuja ja kuparitaalereita. Mauri Heikkilä teki elämäntyönsä rautateillä, konduktöörinä. Mauri veistelee puupölkyistä hahmoja, jotka ovat kiertäneet näyttelyissä monissa maissa. Hän on vetänyt Kouvolan kansalaisopistossa puunveistäjien ryhmää kahdeksan vuotta. (Artikkelikuva)
  • Vuoden 1789 kesäkuussa taisteltiin Mikkelin lähellä. Suomalaisia oli puolustuksessa noin 700 miestä. Venäläiset hyökkäsivät 5000 miehen voimin. Todellinen luotisuihku alkoi kello kuusi aamulla valoisan kesäyön taistelun jälkeen. Koko harjun puuston kerrotaan hävinneen. Aina kun venäläiset yrittivät edetä, nousivat tuhkasta suomalaiset puolustajat. Kerrotaan myös, että lyijyluotien loppuessa kiskottiin asetakin nappeja luodeiksi. Pohjalaisten tultua tykkeineen avuksi, venäläiset perääntyivät.
    Kaulbars kohtasi 1789 noin 4000 venäläisen osaston ja hävisi taistelun. Hän menetti 265 miestä kaatuneina. Paikannimi Tykkimäki viittaa tähän kiireiseen perääntymiseen. Verraten jyrkkä mäki aiheutti ongelmia tykkien vetäytymiselle.
  • Piikin miehet saivat muistomerkin Selänpäähän. Piikkiläisiä taisteli esimerkiksi Ihantalassa. Selänpään koulun pihalta lähtivät jatkosotaan Piikkirykmentin Valkealasta kootut joukko-osastot. Sotaan ei lähdetty iloiten, vaikka mielissä painoi halu saada menetetty Karjala takaisin. Valkealalaiset osallistuivat Kannaksella muun muassa itsenäisen Suomen kannalta ratkaisevan tärkeisiin torjuntataisteluihin Talissa ja Ihantalassa.
  • Jukolan viestiin lähti Valkealasta kolme veljesjoukkuetta ja ensimmäistä kertaa myös venlajoukkue.

29.6.1989

  • Järjestyksessään 11. Suomi juoksee -viesti taivalletaan yhtäjaksoisesti Utsjoelta Helsinkiin. Mukaan on ilmoittautunut 216 joukkuetta. Valkealan kunnan värejä edustaa lähes 30 naista ja miestä.
  • S-Market Katrillissa paikkakunnan mansikan kilohinta oli 17,80 markkaa. Atrian metwursti sitä vastoin oli 7,50 markkaa 100 grammalta.
  • Puurin kanala Kouvolankylässä kokeilee ruskeaa kanaa. Kanalaan saapui 1800 untuvikon erä. Puurin tila alkoi siankasvatuksella 1950-luvulla. Vuoden 1967 jälkeen keskityttiin kanoihin ja sikatuotannosta luovuttiin.
  • Sotaväessä komppanian piiskuri määrättiin rangaistuksen toimeenpanijaksi. Vesileipävankeus oli usein vähintään kuukauden mittainen. Ani harva valitsi sen. Rahasta ei hevin luovuttu, joten mieluummin annettiin ruoskia. Esimerkkitapauksia Väinö Vaaran Valkealan seurakunnan historiasta: Sotilas myöhästyi jumalanpalveluksesta aiheuttaen häiriötä kirkossa, josta seurasi jalkapuurangaistus. Kun tuomittu rimpuili jalkapuussa, tuomittiin hänet käräjillä sakkoon tai raipparangaistukseen (1752). Sotilas, nainut mies, tuomittiin yhdyselämästä vieraan naisen kanssa yhdeksänkertaiseen kujanjuoksuun (1732). Lain muututtua tapaus tuli käräjille uudestaan 1736. Sotilas sai valita, joko 240 taleria sakkoa, 40 paria raippoja tai kuukausi vesileipävankeutta. Sotilas sai raippoja. Naiselle tuomittiin 18 paria vitsoja.
    Eräässä oikeudenistunnossa aiheena oli Kouvolan poika. Hän oli nainut laintuomitseman ja ruoskitun naisen vastoin isänsä lupaa. Isä yritti käräjillä tehdä poikansa perinnöttömäksi. Tuomio jäi saamatta, koska kruununtalon perimys ei ollut isän päätettävissä (1683).
  • Jokela sijaitsi sillan eteläpuolella. Jokelassa oli kappalaisen pappila. Toisellakin seudun kylistä, Rantalassa, oli pappissukua. Jokelassa käräjät olivat useimmiten kappalaisen pappilassa.
  • Vuoden 1790 taisteiluista kerrotaan: -Vihollinen annoi yhden hirmuise tule, nijn hän kuitengin poiajetijin ja Voitto langesis meille. Kuningaalla oli se huvitus, että olla nähty Hänen Ruotsalaisensa voittavan täydellistä voittoa nijden Vihollisten ylitse, jotka kavaluudella ja pulskauksella, aina sitten Carle XII:nnen kuolemata aj enämbi oli näkynyt tottelevan Ruotsin kansasta.
    Kansalle sotilaat toivat mukanaan kulkutauteja. Vuosina 1789-90 Valkealassa kuolleisuus oli 4-5 kertaa normaalia suurempi. Muitakin koettelemuksia aiheutui siviileille. Molemmat sotajoukot tarvitsivat ruokaa ja maksun kanssa oli vähän niin ja näin. Taloja ja muita rakennuksia poltettiin ja purettiin esimerkiksi silloiksi. Kuljetuksia ja majoituksia vaadittiin. Haavoittuneiden hoidossa ja kaatuneiden hautaamisessa tarvittiin apua.
  • Juhannuksena oli juhlapaikoilla väkeä. Orilammella oli liki 2000, Selänpään VPK:n juhlissa lähes 400. Tirvan lavalla oli noin 1200 tanssijaa. Hotelli Walkealakin oli täynnä. Mäntyharjun puolellakin oli varmasti valkealalaisia. Tommolan lavalla oli kaiken kaikkiaan 2000-3000 henkeä.
Jaa artikkeli: