fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Vanhaa ruokaa

Puuroa on saatettu valmistaa niin kovaksi, että veitsellä voitiin ottaa viipaleita. Erilaisia puuroja on yllättävän paljon.
Uutispuuro on keitetty uutisviljasta. Ruista voidaan myös käyttää perinteisessä punamultamaalissa. Ruista ranteeseen ja seinään siis.

Monenlaisia puuroja

Perunoistakin voi keittää puuron. Hiukan eri muunnelmin perunoista tehdystä puurosta voidaan käyttää ainakin nimityksiä inkoonpuuro, melakkapuuro, pastanttipuuro ja potaattihuttu. Viljalajina on perinteisesti ollut ohra tai ruis.

Kievarin perunapuuro, joka myös kievarin kuupanona tunnetaan, on kuitenkin selvästi erilainen. Se on kokkolalaista perinneruokaa. Muusi on aseteltu lautaselle kuumaiseksi keoksi. Tästä arvellaan tulevan nimen. Ruoassa on siansivua, naudan lapaa, sipulia, vettä, perunasosetta, keitettyjä herneitä, maustepippuria ja suolaa. Joskus herneiden seurana on ollut lanttukuutioita. Herneet on myös voitu vaihtaa puolukoihin.
Kylvöpuuro keitettiin entisaikaan ohrajauhoista. Sitä syötiin aamiaisella ensimmäisenä viljan kylvöpäivänä. Samalla voitiin herkutella kylvöleivällä. Sadon suuruutta arvioitiin varsin sottaisella tavalla. Lattialle pantiin kolme erisuuruista puurokekoa. Koiran syödessä ensiksi niistä suurimman, uskottiin tulevan hyvä viljasatoa. Keskimmäinen kasa toi kohtalaisen sadon. Pienin keko taas ennusti huonoa satovuotta.
Yli tuhat suomalaista vastasi 2018 Saarioisten teettämään puurotutkimukseen internetkyselynä. Tutkimuksen mukaan neljä kymmenestä suomalaisesta syö puuroa päivittäin tai useita kertoja viikossa. Kärkikahinoissa puurojen tantereella ovat kaura-, riisi- ja mannapuuro.
Puuron terveellisyys houkuttaa keittämään sitä. Hyvä maku ja ravitsevuus ovat myös tärkeitä. Joidenkin mielestä puuro pitää hyvin nälän loitolla. Aamu ei suinkaan ole ainoa tai edes toinen puuron syömisen ajoituksista.
Kansa jakaantuu eri puuroleireihin. Pohjois-Suomessa ovat mannaa erityisesti riisi- ja kaurapuuro. Etelä-Suomen keittiöissä mannapuurolla on muita alueita vahvempi asema. Itä-Suomessa ovat viljat ihan sekaisin. Neljän viljan puuro on nimittäin siellä päin erityisen suosittua.
Kaurapuuro vei kultamitalin puuroarvostuksessa 50−75-vuotiailla. Riisipuuroon ovat mieltyneet erityisesti 18−49-vuotiaat. Heistä noin joka viidennellä se kohosi korkeimmalle sijalle.
Harva syö puuron sellaisenaan. Voita tai margariinia singahtaa nokare puuron keskelle. Tai sitten metsäluonnon antimet, marjat värikkäät, tempaistaan puuron makua siivittämään. Useimmat sirottelevat riisipuuroon sokeri ja kanelia tai hiukan tuhdittavat voilla tai margariinilla. Vispipuuron päällä voi muodostua hetkellinen maito- tai kermaputous. Tietysti siroa ja valkeaa makeuttajaakin voidaan lisätä.
Mantelin löytäjän palkitseminen tai hänen tekemänsä tehtävät ovat varmastikin monille tuttuja perinteitä. Harvempi nykyään tietänee, että naimattoman mantelin löytäjän on kansanperinteen mukaan kerrottu pääsevän seuraavaksi naimisiin.
JK

Kouluissa puuroa syödään perinteisesti marjakiisselin kera. Kuva: Leipätiedotus ry

Artikkelikuva: Moni aloittaa päivänsä puurolla. Kuva: Leipätiedotus ry

Jaa artikkeli: