fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Aiempaa parempi ikärajatuntemus

Viime joulu- ja tammikuussa kerätyn aineiston pohjalta on laadittu tutkimus suomalaisten perheiden ikärajatuntemuksesta. Ikärajojen tunnettuus on noussut.
Tutkimuksen mukaan suomalaisissa perheissä tunnetaan entistä paremmin pelien, elokuvien ja televisio-ohjelmien eli kuvaohjelmien ikärajamerkit. Niitä myös noudatetaan melko hyvin ja mediankäytöstä keskustellaan lasten kanssa.
Vain prosentti vastaajista oli sitä mieltä, ettei kuvaohjelmilla tulisi olla lainkaan ikärajoja. Elokuvien ja tv-ohjelmien osalta 15 % vastanneista vanhemmista noudattaa ikärajoja aina ja 55 % yleensä. Vieläkin yleisemmin pidetään kiinni digitaalisten pelien osalta ilmoitetusta ikärajasta.
Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat tuntevansa ikärajan 18. Noin kolme neljäsosaa tuntee muutkin ikärajat sekä kuvaohjelmien että digitaalisten pelien osalta.

Syystä kehitetty

-Ikärajat eivät ole suosituksia, vaan ammattilaisten huolellinen arvio siitä, mitä ikää nuoremmalle ohjelma voi olla haitallinen. Siksi on tärkeää, että ikärajat tunnettaisiin ja niistä myös pidettäisiin kiinni kodeissa, muistuttaa KAVIn apulaisjohtaja Saara Salomaa. Hän pitää tietoisuuden lisääntymistä ilahduttavana.
Nykyistä järjestelmää ikärajojen porrastusväleissä ja sitovuudessa pidetään parhaana. S on kaikille sallittu, sitten tulevat 7, 12, 16 ja 18. Kaikki ikärajat ovat sitovia. 18 vuoden ikäraja ei jousta. Muista voidaan aikuisen seurassa joustaa kolmen ikävuoden verran. Kannattaa kuitenkin käyttää harkintaa ja huomioida sekin, että joskus ikärajat voivat muuttua. Siten Suomessa oli mahdollista, että 13-vuotiaskin tuli katsomaan toimintaelokuvaa, joka nyt on K-18.
Vanhemmat arvioivat median käytön vaikutukset lapsen elämään pääosin hyvin myönteisiksi. Tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmasosaa pitää kokonaisvaikutusta positiivisena. Median käytön negatiiviseksi kokee vain 7 prosenttia vanhemmista.
Yleisimmin lapsen arvioidaan viihtyvän ja saavan iloa mediasta sekä oppivan uusia tiedollisia asioita ja uusia taitoja mediasta. Lasten kanssa mediankäytöstä keskustelu on aktiivista. Pieneksi vähemmistöksi jäivät vastaajat, jotka eivät puhu lapsensa kanssa mediasta.
-Sekä lasten suojelemisen tärkeyden että median monien positiivisten mahdollisuuksien tiedostaminen ovat hyviä lähtökohtia kotien mediakasvatukseen jatkuvasti muuttuvan mediaympäristön haasteissa, kertoo Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkija Anna Kanerva.
Tutkimustulokset esiteltiin 21. syyskuuta Tunnetaanko perheissä kuvaohjelmien ikärajat -julkaisutilaisuudessa. Sitä saattoi seurata suorana KAVIn Asiaa mediakasvatuksesta -kanavalla. Saliin ei otettu yleisöä.
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen ja KAVIn raporttia varten kerättiin aineistoa internetpaneelikyselynä. Siihen saatiin kaikkiaan 1056 vastausta alaikäisten lasten vanhemmilta. Edellisen kerran tutkimus toteutettiin samansuuntaisena vuonna 2013.
Janne Kousa

Lapset katsovat elokuvaa 7-21-2018. Kuva: larrywkoester, CC BY 2.0.


Artikkelikuva: Kaksoset katsovat elokuvia Tokioon menevässä lentokoneessa. Kuva: dionhinchcliffe, CC BY-SA 2.0.

Jaa artikkeli: