Ajatuksia musiikista

Lotta Savolainen astuu uuden musiikin äärelle.

 Lotta Savolainen on mu­siikkialan yrittäjä. Tällä hetkellä hänen päätyö­nään on toimia artistien ja bän­dien tiedottajana ja julkaisuapu­na.

Hän tekee artistille julkaisu­ajankohtaan tarvittavia tukitoi­mia, ja viestii tulevasta musii­kista medialle.

– Musiikki on täyttänyt elä­määni lapsuudesta saakka. Olen soittanut eri bändeissä ja nautti­nut esiintymisestä eri keikkala­voilla jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan, Lotta kertoo.

Vuonna 2010 Lotta perusti oman keikkamyyntifirman. Hän on työskennellyt myös tuotan­toyhtiö Kaiho Republicissa ja Warner Music Livellä.

Noin viisi vuotta sitten Lot­ta jäi äitiyslomalle. Hän päätti jatkaa työskentelyä yrittäjänä, ja vaihtaa näkökulmaa keikka­myynnistä artistien tiedottami­seen.

– Keväällä 2021 alan toimit­tamaan uutta musiikkia käsitte­levää radio-ohjelmaa, Lotta pal­jastaa.

– Musiikkia todella julkais­taan paljon, ja se on valtavan hieno asia! Tällä hetkellä uu­desta musiikista kuulen lähinnä sosiaalisen median kautta. Seu­raan aktiivisesti muun muassa Instagramissa musiikkialan am­mattilaisia, artisteja ja yhtiöitä, Lotta sanoo.

Lotta innostuu kappaleista, kun niistä huokuu artistin per­soona ja oma ääni. Artistin nä­kemyksellinen ja musikaalinen ote musiikkiin, tekee häneen vaikutuksen. Sanoitusten merkitys on kas­vanut Lotalle iän myötä.

– Hyvin pitkälle olen aina ol­lut sovitusten ja sävellysten kuuntelija. Se myös korostui paljon omassa tekemisessäni, jossa ehdottomasti suurempi ja kiinnostavampi puoli on ollut säveltäminen, Lotta miettii.

Hän kertoo, että musiikkia on helppo löytää, mutta viidakko on tiheä ja valinnanvaikeus suu­ri. Sosiaalinen media ja suora­toistopalvelut ovat tuoneet mu­siikin jakelemisen artistille hel­pommaksi. Suoratoistopalveluista löy­tyy useita valmiiksi kuratoituja listoja. Hyvän biisin jakaminen omille ystäville on aika vaivatonta ja helppoa esimerkiksi Instagramin kautta.

– Musiikki merkit­see minulle elinkei­noa, mutta samalla myös tapaa oppia, ihastua, surra, ihme­tellä ja vakuuttua. Sitä on ympärilläni lähes kaikilla elämänalueillani, Lotta kertoo.

Kaikki tuki on nyt tärkeää vaikeuksissa olevalla musiikki- ja kulttuurialalle. Musiikki on ennen kaikkea mielenterveyt­tä tukeva ala. Jos sen annetaan kuihtua, voivat seuraukset olla vakavampia kuin osataan edes ajatella.

– Paras tapa tukea artisteja on ehdottomasti kuunnella, kertoa ja jakaa artistin musiikkia, josta pitää. Lisää suosikki artistejasi Spotifyssa omille soittolistoille­si, ja jaa heidän biisejään sosi­aalisessa mediassa, TikTokissa, Twitterissä, tai lähikaupan kas­salla. Osta lippu striimi-keikal­le, tai jo mahdollisesti syksyä varten myytävälle keikalle, Lot­ta kannustaa.

• Laura Parkko

Miia Junes – Ulappa (2021 Idealeka)

 Miia Junes laulaa lähel­läni, seisomme vie­rekkäin. Näen, kuinka jotain elävää pysähtyy hiljalleen paikalleen. Pakkanen kiristyy, hengitys höyryää rauhallisesti välillämme.

Hetki on kuin runo, ja Miia Junesin maalaama kuva piirtyy silmieni eteeni. Kappaleen sa­noituksena toimii Saima Har­majan runo, Jäätyvä järvi. Näin kauniisti toivoisi itsensä saatettavan useamminkin uuden äärelle.

Erityismaininta kauniista rau­hallisesta tilasta, taustalla soi­vista vokaaleista (kuuluisivatko EP:n tuottaja Matias Kiiveril­le), jotka tehostavat tummuudel­laan yötä, jollain kylmällä jääty­neellä järvellä.

Sitten tulee Virta, joka viekin meitä jo erilleen. Siirrytään hei­näkuun loppuun. Mietin, miksi emme voineet pysyä tuossa tal­visessa tilanteessa hieman kau­emmin. Toki hiljaisen yön jälkeen tu­lee aina seuraava aamu, joka hyvässä lykyssä nostaa ihmisen uuteen, riemukkaaseen tilaan – keskikesän lämpöön. Kertojan rohkeus uuden edessä on ihail­tava -hän ei aio peittää enää mi­tään. Viisasta!

Onni läikähtää sisälläni Ne katsovat nyt joitain toisia -kap­paleen ensitahdeilla. Kappaleen äänimaailma on lämmin ja kei­nuttaa. Näkökulma osuu ja uppoaa, taas olen hetkessä, jonka olen joskus kokenut. Kertosäe saa sydämen pomppimaan vahvas­ti, syke nousee, kun soinnutus ja soitinten sovitustyö on harmo­nista ja toimivaa.

Tekee mieli ottaa kädestä kiinni ja toitottaa kaikille: kuu­lettehan tämän kertosäkeen!? Se avaa kappaleen, kuin au­rinkoinen pelto pitkän metsätien jälkeen. Ennen muut katsoivat meitä, nyt joitain toisia. Tarkkaa ja niin totta.

Tyhjiö ja Kuuntelen mun huo­juvaa mieltä pidättyvät kauem­maksi. Tuntuu, että runollisuus muuttuu hetkeksi iskelmällisek­si. Huomaan olevani varuillani, odottavani jotain lämmittäväm­pää hetkeä.

Tyylin vaihtuminen ei toki ole vain negatiivinen asia. Tässä 20 minuuttisessa kokonaisuudessa mieluusti velloisin pidempään siellä vahvassa koskettavuuden ytimessä, jota on jo muutaman kerran vahvasti kosketettu.

Toki kiinnostavaa onkin miet­tiä, miksi joku toinen kappale koskettaa jotain toista enem­män. Kyse on mielestäni aina kuulijan historiasta ja kokemuk­sista ja niistä pienistä, tai valta­vista sävyeroista, joita elämässä olemme kokeneet.

Miia Junes on lahjakas, aja­tuksiltaan avara ja hienovarai­nen lauluntekijä. Viimeistään tämän ymmär­tää kuunnellessa EP:n viimeistä kappaletta Ulappa, joka on mes­tarillinen teos.

Joka paikassa savua silmie­ni korkeudella, lasin läpi kat­son ja vääristyy maailma. Olen iloinen, että kyseessä on Miian oma teksti. Hänen vapautunut lauluäänensä koskettaa. Huomaan ajattelevani, miten erinomainen kertosäkeiden te­kijä Junes on. Se taito on yksi hänen monista vahvuuksistaan.

Ulappa-EP on täynnä tarkkoja huomioita elämästä ja ihmisyy­destä. Asioista, joita me kaikki läpi elämämme tunnemme ja myös päätämme olla tuntematta. Asioista, joita näemme, tai päätämme olla näkemättä.

Ambulance – Summer Chick (2020 omakustanne)

Laulu & Basso: Roni Kola
Kitara: Erik Lintunen
Kitara: Juuso Raivio
Rummut: Joona ”Bono” Rasalahti

 Ambulancen Summer Chick on elähdyttävä, energinen ja erittäin ter­vetullut tuulahdus kotimaiselle musiikkikentälle. Biisi muis­tuttaa vapaudesta, yllättävän nopeasti saapuvista kuivista asfalteista, farkkutakeista ja ys­tävistä.

Laulaja Roni Kolan ääni on persoonallinen ja vakuut­tava. Pystyn kuvittelemaan it­seni Ilosaarirockiin, tai pie­nelle klubille halvan tuopin äärelle. Fiilikseen, jolloin kaik­ki on mahdollista. Bändillä on vahva oma saundi ja hyvä maku sovituksissa. Niin hienoa kuulla nuoria musiikintekijöitä, jotka tekevät musiikkia tehden kun­niaa nostalgisemman garage punkrockin saundimaailmalle.

• Lotta Savolainen