fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Alakylään liikkumaan

Kymijoen ulkoilureittiin kuuluva Alakylän luontopolku alkaa Korian sillan luota. Parkkipaikalle voi jättää auton ja suunnata kävelylle.
Alakylän luontopolulla on mittaa neljä kilometriä. Metsikkö on säilynyt melko luonnontilaisena. Ojien ja purojen yli rakennettiin uudet sillat ulkoilureittiä rakentaessa ja luontopolkua kunnostettaessa. Kahdeksansadan metrin päässä luontopolun alusta on taukopaikka, jossa on kota ja nuotiopaikka.
Kohdeopasteet kertovat alueen monipuolisesta luonnosta. Lehtomaisesta metsästä avautuu paikoin näkymiä Kymijoelle. Sinne puolestaan laskee Pyteränoja. Se on harvinainen luonnontilainen savimaan puro. Useat raviinit eli syvät sade- ja sulamisvesiuomat ovat uurtuneet saviseen maaperään. Metsässä ja puron varrella viihtyvät monet vaateliaat kasvi- ja eläinlajit. Junaradan varrella on paahteisuutta kaipaavia tulokaslajeja.
Luontopolku kulkee Lepoahon luonnonsuojelualueen läpi. Kouvolan kaupunki perusti sen osana Luontolahjani 100-vuotiaalle Suomelle -kampanjaa.

Korian sillat ovat näkyvä maamerkki.
Jykeviltä penkeiltä voi seurata Kymijokea.

Historiaa

Korian kolmesta Kymijoen ylittävästä sillasta vanhin rakennettiin jo 1870. Niin sanotusta keittoraudasta valmistettu ristikkosilta rakentui osana Riihimäki-Pietari -rataa. Vuonna 1925 ristikkosillan viereen valmistui teräsbetonisilta. Se mahdollisti kaksisuuntaisen rautatieliikenteen. Maantieliikenne voitiin sitten ohjata vanhalle teräsristikkosillalle.
Vuosina 1939-1944, talvi- ja jatkosodan aikana, Korian siltoja pommitettiin lukuisia kertoja. 3.3.1940 rautatiesilta sai osuman. Kiskot vääntyivät ja kaide rikkoutui.
1980-luvulla valmistui kolmas joen ylittävä silta, autojen määrän kasvettua. Uusi silta saatiin edellisten pohjoispuolelle. Vanhin silta saattoi jäädä museosillaksi.
Vastarannalla sillan kupeessa on ollut vesipumppurakennus, josta pumpattiin vettä höyryjuniin. Yli sata vuotta sitten punaiset pitivät rakennuksessa tukikohtaa. Valkoisille vangeille sinne joutuminen tiesi kuolemaa.
Muutenkin joen ympäristöön on rakennettu huomattavaa arkkitehtuuria. 1900-luvun alussa joen vastarannalla sijaitsi useita huviloita.
Itärannan kallioiselle rannalle ilmaantui tanssilava vuonna 1948. Sen pystytti urheiluseura Korian Ponsi. Suosion kasvaessa pysäköinti hankaloitui. 1960-luvulla tanssilava siirrettiin nykyiselle paikalleen uittamalla se joen yli paloina.
Janne Kousa

Puut ovat saaneet kasvaa pitkään.
Puu haarautuu moneksi.

Artikkelikuva: Sillat luovat kauniita heijastuksia.

Jaa artikkeli: