Hyvää palmusunnuntaita ja kesäajan alkamista kaikille! Tänään myös jokainen Armas viettää nimipäiväänsä.
Palmut vievät ajatukset kaukomaiden paratiisisaarille. Palmusunnuntain myötä voi muistella palmujen historiaa. Jotkut palmut ovat jopa kotimaisista elokuvista tuttuja.
Palmukasvit ovat yksisirkkaisten kasvien heimo. Enimmäkseen ne kasvavat tropiikissa ja loput subtropiikissa. Pohjoisinta lajia, kääpiöpalmua, voi löytää jopa Etelä-Ranskasta.
Heimo jakautuu puihin, pensaisiin ja jokuseen köynnöskasviin. Ikivihreiden lehtien koko vaihtelee.
Palmukasveista on merkittävää taloudellista hyötyä, koska niistä saadaan esimerkiksi öljyjä, taateleita ja kookostuotteita.
Rottinkipalmujen vartta käytetään esimerkiksi huonekalu- ja sisustustarviketeollisuudessa. On tärkeää käyttää erityisesti vastuullisesti tuotettua palmuöljyä, koska viljelyn lisäämiseksi on kaadettu sademetsiä.
Ainakin Thaimaassa ovat lukemattomat kookospähkinät löytäneet tiensä tuotantoon koulutettujen apinoiden poimimina.
Monelle tuottajalle on tärkeää, etteivät he välitä kookosöljyä, joka on apinoiden, tai lasten keräämistä kookospähkinöistä.
Kannattaakin selvittää asia, jos epäilee tuotantotapojen eettisyyttä.

Palmusunnuntai
Kirkon tiedotearkistosta selviää, että palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon. Sen aikana muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä ja elämän viimeisiä vaiheita. Palmusunnuntai kertoo myös Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin.
Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin, ja kansa heitti hänen eteensä tielle palmunlehviä.
Syyriassa ja Egyptissä palmusunnuntain juhlaa vietettiin jo 300-luvulla. Lännen kristityille palmusunnuntain juhla vakiintui 600-luvun kirkossa.
Nykyisin päivään liitetään edelleen myös virpominen pajunoksat käsissään.
Palmusunnuntain, kuten pääsiäisenkin, ajankohta vaihtelee vuosittain. Pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Palmusunnuntai on viikkoa sitä ennen. Maaliskuun 28. päivä alkaa myös kesäaika.
Suunnitelmia kellojen siirtämisen lopettamiseksi on, mutta toistaiseksi muutos on vasta tulossa.
Palmusunnuntain tapahtumista kerrotaan Matteuksen evankeliumin 21 luvussa. Siinä kerrotaan kun Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: -Menkää tuolla näkyvään kylään. Siellä on aasintamma kiinni sidottuna ja varsa sen vierellä; löydätte ne heti. Ottakaa ne siitä ja tuokaa minulle. Jos joku sanoo teille jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee niitä mutta palauttaa ne pian.
Jeesuksen edellä ja perässä kulkenut ihmisjoukko huusi: – Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!
Samassa luvussa kerrotaan, kuinka Jeesus meni temppeliin, ja ajoi kaikki myyjät ja ostajat sieltä ulos. Jeesus kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysenmyyjien jakkarat. Hän sanoi heille: -On kirjoitettu: ’Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.’ Mutta te teette siitä rosvojen luolan.


Justiina
Harvalle varmaankaan tulee palmuista mieleen Siiri Angerkoskea. Mutta vuonna 1902 Oulussa syntynyt näyttelijä oli omaa sukuaan Siiri Saimi Palmu. Siirin yhteydessä tunnetumpi sukunimi tuli aviomies Kaarlo Angerkoskelta.
Toisin kuin Elonet, Internet Movie Database ei mainitse, että hän oli vuoteen 1904 asti Pelkonen. Siiri ja Kaarlo tutustuivat toisiinsa vuonna 1926 Viipurissa, mutta avioliitto solmittiin vasta vuonna 1933 Tampereella.
Pietarissa 1906 syntynyt Kaarlo Angerkoski kuoli sydänhalvaukseen Kotkassa vain 33-vuotiaana, 1. lokakuuta 1939. Sydänkohtaus sattui dramaattisesti kesken vierailuesityksen Kotkan Näyttämöllä.
Elokuvista, joissa Kaarlo näytteli, julkaistiin viimeisimpänä SF-paraati. Elokuvassa nähdään myös muiden muassa Siiri, sekä Ansa Ikonen ja Tauno Palo.
Vuoteen 1971 elänyt Siiri Angerkoski on näyttelijänä varmasti tuttu hyvin monille. Isä Kustaa Palmu toivoi tyttärestä kultaseppää, niin kuin hän itse oli. Siiri aloitti näyttelijänuransa 1921 Porista.
Ura johti muiden muassa Viipurin, Jyväskylän, Turun ja Tampereen kautta vuonna 1934 Helsingin Kansanteatteriin. Ensimmäiset elokuvaroolinsa hän teki jo 1930-luvulla.
Siiri Angerkoski muistetaan etenkin Suomisen perhe -elokuvien kotihengetär Hildana vuosina 1941-59 sekä vuosina 1953-60 julkaistujen Pekka ja Pätkä -elokuvien Justiinana.
Kaikkiaan rooleja kertyi toistasataa, joten monenakin vuotena ilmestyi useita elokuvia, joissa Siiri näytteli.
Pariskunnan tytär Sirkka-Liisa Koskenranta, omaa sukua Angerkoski, syntyi 1934. Hän esiintyi 1941-49 lapsirooleissa neljässä elokuvassa ja suunnitteli 1953-54 puvut Fennada-Filmin tuottamiin elokuviin Lumikki ja 7 jätkää, sekä Laivan kannella.

Etsivä
Tunnetuin fiktiivinen Palmu on varmastikin Mika Waltarin rikosromaanien Komisario Palmu. Frans J. Palmua esitti Joel Rinne. Täytyi ihan piipahtaa Solar Filmsin omille sivuille, selvittääkseni tarkemmin tietoja tulevasta elokuvasta.
Yhtiö on hankkinut oikeudet tehdäkseen uuden elokuvan Komisario Palmusta. Edellisestä Palmu-filmatisoinnista onkin ehtinyt kulua yli 50 vuotta.
Elokuvan käsikirjoituksesta vastaavat ohjaaja Renny Harlin, sekä teatteriohjaaja ja kirjailija Joel Elstelä. Joel on Mika Waltarin tyttärenpoika, ja hän edustaa samalla myös Waltarin perikuntaa. Vielä ei ollut tietoa esimerkiksi ikärajasta, tai näyttelijävalinnoista.
– Olemme enemmän kuin iloisia saadessamme tuoda ikonisen Palmun nykyaikaiseen elokuvamaailmaan. Renny on juuri oikea henkilö tuomaan Palmun hahmon tähän päivään, kunnioittaen samalla sen kulttuurista perintöä. On hienoa, että saimme käsikirjoittajaksi mukaan Joel Elstelän, joka myös tuntee Komisario Palmun ja Mika Waltarin maailmat hyvin, kertoo Solar Filmsin Markus Selin.
Joel Elstelä on omasta ja myös Mika Waltarin perikunnan puolesta alkavaan yhteistyöhön erittäin tyytyväinen. Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta kun Palmuun on yritetty saada oikeuksia.
– Sopiva tilaisuus tuli nyt, kun kuulimme, että Renny ohjaisi ensimmäisen elokuvan, Joel Elstelä mainitsee.
– Äitini pyysi ennen kuolemaansa, että jos joku sovittaisi Palmut uudelleen, se olisin minä. Tämä elokuva on meille tärkeä ja suuri henkilökohtaisen ilon aihe, Joel Elstelä lisää.
Renny kertoo suhteestaan Komisario Palmuun.
– Kuten miljoona suomalaista, minäkin kasvoin Matti Kassilan Komisario Palmu -elokuvia katsoen ja ihaillen. Niiden värikkäät henkilöhahmot, jännitys ja huumori Mika Waltarin mestarillisten romaanien pohjalta tuotiin eteemme upean visuaalisesti, aivan vanhan Hollywoodin parhaiden elokuvien tyyliin.
Hän on haaveillut Palmun ohjaamisesta jo pitkään.
– Unelma Palmun hahmon paluusta valkokankaalle on ollut mielessäni jo aivan siitä lähtien, kun lähdin elokuvien tekoon. Nyt, kun olemme Solar Filmsin Markus Selinin ja Jukka Helteen kanssa päässeet yhteistyöhön Mika Waltarin perikunnan ja heitä edustavan Joel Elstelän kanssa, tunnen, että aika on oikea ikonisen elokuvahahmon paluulle.
– Komisario Palmun kohdalla kaikki alkaa tietenkin itse päähenkilön rosoisesta, kuivan huumorin värittämästä huippuälykkäästä persoonasta. Haluan tuoda hänet takaisin niin nuorelle sukupolvelle, kuin vanhemmille rikosmysteerien ystävillekin. Olen parhaiten tunnettu kansainvälisistä toimintaelokuvista, mutta niiden keskiössä on aina ollut vahva päähenkilö, jonka sielunmaisema on ollut avain tarinoiden toimivuudelle, visioi ohjaaja Renny Harlin uutta Palmu-elokuvaa.
– Tärkeitä osasia elokuvassamme tulevatkin olemaan draama, toiminta, romantiikka ja huumori. Kirjomme tavoite on olla samanaikaisesti rikas, yllätyksellinen ja viihdyttävä, summaa Riihimäellä syntynyt ohjaaja.

Herkkuja ruokapöytään
Kookospalmu kasvaa Cocos-sukunsa ainoana edustajana. Ylhäinen on puu, joka voi kohottautua 40 metrin korkeuteen.
Kookospalmun hedelmä on rakenteellisesti luumarja. Lauluihinkin poukkoilleen kookospähkinän nimi onkin hämäävä.
Siemenvalkuaisen lisäksi kookospalmun siemen sisältää kirkasta nestettä, kookosvettä. Tai kuten kasvitieteilijät tapaavat sanoa, kookosmaitoa.
Elintarvikeena myytävä kookosmaito on kuitenkin siemenvalkuaisesta jauhamalla, puristamalla, ja uuttamalla saatua valkoista nestettä.
Jämäkämpänä sitä nimittää moni kookoskermaksi. Siemenvalkuaista raastamalla saadaan leivonnaisista tuttuja kookoshiutaleita. Siemenvalkuaisesta saadaan myös kookosöljyä.
Välimerentaateli on taatelien suvun kuuluisin edustaja.
Siitä puhutaan myös taatelipalmuna. Viljelystä on arkeologisia jäänteitä jo noin 6000 tuhannen vuoden takaa.
Useimmiten Suomessa myytävät taatelit ovat auringossa kuivatettuja.
Luumarjoissa on pitkulainen siemen sisällä.
Taateleita käytetään kakkujen lisäksi esimerkiksi täytettävinä pikkuherkkuina.
• Teksti: Janne Kousa

Artikkelikuva: Palmujen läheisyyteen moni liittää rentoutumisen. Kuva Pixabay.