Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Alla palmupuun

Hyvää palmusunnuntaita ja kesäajan alkamista kaikille! Tänään myös jokainen Armas viettää nimipäiväänsä.

Palmut vievät ajatukset kaukomaiden paratiisisaarille. Palmusunnuntain myötä voi muistella palmujen historiaa. Jotkut palmut ovat jopa kotimaisista elokuvista tuttuja.

 Palmukasvit ovat yksisirk­kaisten kasvien heimo. Enimmäkseen ne kas­vavat tropiikissa ja loput sub­tropiikissa. Pohjoisinta lajia, kääpiöpalmua, voi löytää jopa Etelä-Ranskasta.

Heimo jakautuu puihin, pen­saisiin ja jokuseen köynnöskas­viin. Ikivihreiden lehtien koko vaihtelee.

Palmukasveista on merkittä­vää taloudellista hyötyä, koska niistä saadaan esimerkiksi öljy­jä, taateleita ja kookostuotteita.

Rottinkipalmujen vartta käy­tetään esimerkiksi huonekalu- ja sisustustarviketeollisuudessa. On tärkeää käyttää erityisesti vastuullisesti tuotettua palmuöl­jyä, koska viljelyn lisäämiseksi on kaadettu sademetsiä.

Ainakin Thaimaassa ovat lu­kemattomat kookospähkinät löytäneet tiensä tuotantoon kou­lutettujen apinoiden poimimina.

Monelle tuottajalle on tärke­ää, etteivät he välitä kookosöl­jyä, joka on apinoiden, tai lasten keräämistä kookospähkinöistä.

Kannattaakin selvittää asia, jos epäilee tuotantotapojen eet­tisyyttä.

Palmut työllistävät monia. Kuva Pixabay.

Palmusunnuntai

Kirkon tiedotearkistosta sel­viää, että palmusunnuntai aloit­taa hiljaisen viikon. Sen aikana muistellaan Jeesuksen kärsi­myksiä ja elämän viimeisiä vai­heita. Palmusunnuntai kertoo myös Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin.

Jeesus ratsasti aasilla Jeru­salemiin, ja kansa heitti hänen eteensä tielle palmunlehviä.

Syyriassa ja Egyptissä palmu­sunnuntain juhlaa vietettiin jo 300-luvulla. Lännen kristityille palmusunnuntain juhla vakiin­tui 600-luvun kirkossa.

Nykyisin päivään liitetään edelleen myös virpominen pa­junoksat käsissään.

Palmusunnuntain, kuten pää­siäisenkin, ajankohta vaihtelee vuosittain. Pääsiäinen on kevät­päiväntasausta seuraavan täy­denkuun jälkeinen sunnuntai. Palmusunnuntai on viikkoa sitä ennen. Maaliskuun 28. päivä al­kaa myös kesäaika.

Suunnitelmia kellojen siirtä­misen lopettamiseksi on, mutta toistaiseksi muutos on vasta tu­lossa.

Palmusunnuntain tapahtu­mista kerrotaan Matteuksen evankeliumin 21 luvussa. Sii­nä kerrotaan kun Jeesus lähet­ti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: -Menkää tuolla näkyvään ky­lään. Siellä on aasintamma kiinni sidottu­na ja varsa sen vierellä; löy­dätte ne heti. Ottakaa ne siitä ja tuokaa minul­le. Jos joku sanoo teille jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee niitä mutta palauttaa ne pian.

Jeesuksen edellä ja perässä kulkenut ihmisjoukko huusi: – Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tu­lee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!

Samassa luvussa kerrotaan, kuinka Jeesus meni temppeliin, ja ajoi kaikki myyjät ja ostajat sieltä ulos. Jeesus kaatoi rahan­vaihtajien pöydät ja kyyhky­senmyyjien jakkarat. Hän sanoi heille: -On kirjoitettu: ’Minun huoneeni on oleva rukouksen huone.’ Mutta te teette siitä ros­vojen luolan.

Pääsiäiseen yhdistettävä Viimeinen ehtoollinen tai Pyhä ehtoollinen on Leonardo da Vincin seinämaalaus suojelijalleen herttua Ludovico Sforzalle. Kuva Pixabaystä.
Palmujen alla voi kokea romantiikkaa. Kuva Pixabay.

Justiina

Harvalle varmaankaan tu­lee palmuista mieleen Siiri An­gerkoskea. Mutta vuonna 1902 Oulussa syntynyt näyttelijä oli omaa sukuaan Siiri Saimi Pal­mu. Siirin yhteydessä tunne­tumpi sukunimi tuli aviomies Kaarlo Angerkoskelta.

Toisin kuin Elonet, Internet Movie Database ei mainitse, että hän oli vuoteen 1904 asti Pelkonen. Siiri ja Kaarlo tutus­tuivat toisiinsa vuonna 1926 Viipurissa, mutta avioliitto sol­mittiin vasta vuonna 1933 Tam­pereella.

Pietarissa 1906 syntynyt Kaarlo Angerkoski kuoli sy­dänhalvaukseen Kotkassa vain 33-vuotiaana, 1. lokakuuta 1939. Sydänkohtaus sattui dra­maattisesti kesken vierailuesi­tyksen Kotkan Näyttämöllä.

Elokuvista, joissa Kaarlo näytteli, julkaistiin viimeisim­pänä SF-paraati. Elokuvassa nähdään myös muiden muassa Siiri, sekä Ansa Ikonen ja Tau­no Palo.

Vuoteen 1971 elänyt Siiri Angerkoski on näyt­telijänä varmasti tuttu hyvin monille. Isä Kus­taa Palmu toivoi tyttä­restä kultaseppää, niin kuin hän itse oli. Siiri aloitti näyttelijänuransa 1921 Porista.

Ura johti muiden mu­assa Viipurin, Jyväsky­län, Turun ja Tampe­reen kautta vuonna 1934 Helsingin Kansanteat­teriin. Ensimmäiset elo­kuvaroolinsa hän teki jo 1930-luvulla.

Siiri Angerkoski muis­tetaan etenkin Suomisen perhe -elokuvien koti­hengetär Hildana vuosi­na 1941-59 sekä vuosina 1953-60 julkaistujen Pekka ja Pätkä -elokuvien Justiinana.

Kaikkiaan rooleja kertyi tois­tasataa, joten monenakin vuote­na ilmestyi useita elokuvia, jois­sa Siiri näytteli.

Pariskunnan tytär Sirkka-Lii­sa Koskenranta, omaa sukua Angerkoski, syntyi 1934. Hän esiintyi 1941-49 lapsirooleissa neljässä elokuvassa ja suunnit­teli 1953-54 puvut Fennada-Fil­min tuottamiin elokuviin Lu­mikki ja 7 jätkää, sekä Laivan kannella.

Palmujen luona tapahtuu monenlaista. Kuva Pixabay.

Etsivä

Tunnetuin fiktiivinen Palmu on varmastikin Mika Waltarin rikosromaanien Komisario Pal­mu. Frans J. Palmua esitti Joel Rinne. Täytyi ihan piipahtaa Solar Filmsin omille sivuille, selvittääkseni tarkemmin tietoja tulevasta elokuvasta.

Yhtiö on hankkinut oikeu­det tehdäkseen uuden elokuvan Komisario Palmusta. Edellises­tä Palmu-filmatisoinnista onkin ehtinyt kulua yli 50 vuotta.

Elokuvan käsikirjoituksesta vastaavat ohjaaja Renny Har­lin, sekä teatteriohjaaja ja kirjai­lija Joel Elstelä. Joel on Mika Waltarin tyttärenpoika, ja hän edustaa samalla myös Waltarin perikuntaa. Vielä ei ollut tietoa esimerkiksi ikärajasta, tai näyt­telijävalinnoista.

– Olemme enemmän kuin iloisia saadessamme tuoda ikonisen Palmun nykyaikai­seen elokuvamaailmaan. Renny on juuri oikea henkilö tuomaan Palmun hahmon tähän päivään, kunnioittaen samalla sen kult­tuurista perintöä. On hienoa, että saimme käsikirjoittajak­si mukaan Joel Elstelän, joka myös tuntee Komisario Palmun ja Mika Waltarin maailmat hy­vin, kertoo Solar Filmsin Mar­kus Selin.

Joel Elstelä on omasta ja myös Mika Waltarin perikunnan puolesta alkavaan yhteistyöhön erittäin tyytyväinen. Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta kun Palmuun on yritetty saada oikeuksia.

– Sopiva tilaisuus tuli nyt, kun kuulimme, että Renny oh­jaisi ensimmäisen elokuvan, Joel Elstelä mainitsee.

– Äitini pyysi ennen kuole­maansa, että jos joku sovittai­si Palmut uudelleen, se olisin minä. Tämä elokuva on meille tärkeä ja suuri henkilökohtaisen ilon aihe, Joel Elstelä lisää.

Renny kertoo suhteestaan Ko­misario Palmuun.

– Kuten miljoona suo­malaista, minäkin kas­voin Matti Kassilan Ko­misario Palmu -elokuvia katsoen ja ihaillen. Nii­den värikkäät henki­löhahmot, jännitys ja huumori Mika Waltarin mestarillisten romaanien pohjalta tuotiin eteem­me upean visuaalisesti, aivan vanhan Hollywoo­din parhaiden elokuvien tyyliin.

Hän on haaveillut Pal­mun ohjaamisesta jo pit­kään.

– Unelma Palmun hah­mon paluusta valkokankaalle on ollut mielessäni jo aivan sii­tä lähtien, kun lähdin elokuvien tekoon. Nyt, kun olemme Solar Filmsin Markus Selinin ja Juk­ka Helteen kanssa päässeet yh­teistyöhön Mika Waltarin peri­kunnan ja heitä edustavan Joel Elstelän kanssa, tunnen, että aika on oikea ikonisen elokuva­hahmon paluulle.

– Komisario Palmun kohdal­la kaikki alkaa tietenkin itse päähenkilön rosoisesta, kuivan huumorin värittämästä huippu­älykkäästä persoonasta. Haluan tuoda hänet takaisin niin nuo­relle sukupolvelle, kuin van­hemmille rikosmysteerien ystä­villekin. Olen parhaiten tunnettu kansainvälisistä toimintaeloku­vista, mutta niiden keskiössä on aina ollut vahva päähenkilö, jonka sielunmaisema on ollut avain tarinoiden toimivuudelle, visioi ohjaaja Renny Harlin uut­ta Palmu-elokuvaa.

– Tärkeitä osasia elokuvas­samme tulevatkin olemaan draama, toiminta, romantiikka ja huumori. Kirjomme tavoite on olla samanaikaisesti rikas, yllätyksellinen ja viihdyttävä, summaa Riihimäellä syntynyt ohjaaja.

Komisario Palmua elokuvissa esittänyt Joel Rinne, kirjailija Mika Waltari ja Palmu-elokuvia ohjannut Matti Kassila vuonna 1962. Olavi Kaskisuo / Lehtikuva.

Herkkuja ruokapöytään

Kookospalmu kasvaa Cocos-sukunsa ainoana edustajana. Yl­häinen on puu, joka voi kohot­tautua 40 metrin korkeuteen.

Kookospalmun hedelmä on rakenteellisesti luumarja. Lau­luihinkin poukkoilleen kookos­pähkinän nimi onkin hämäävä.

Siemenvalkuaisen lisäksi kookospalmun siemen sisältää kirkasta nestettä, kookosvettä. Tai kuten kasvitieteilijät tapaa­vat sanoa, kookosmaitoa.

Elintarvikeena myytävä koo­kosmaito on kuitenkin siemen­valkuaisesta jauhamalla, puris­tamalla, ja uuttamalla saatua valkoista nestettä.

Jämäkämpänä sitä ni­mittää moni kookosker­maksi. Siemenvalkuais­ta raastamalla saadaan leivonnaisista tuttuja kookoshiutaleita. Sie­menvalkuaisesta saa­daan myös kookosöljyä.

Välimerentaateli on taatelien suvun kuului­sin edustaja.

Siitä puhutaan myös taatelipalmuna. Viljelys­tä on arkeologisia jään­teitä jo noin 6000 tuhan­nen vuoden takaa.

Useimmiten Suomes­sa myytävät taatelit ovat auringossa kuivatettuja.

Luumarjoissa on pitkulainen siemen sisällä.

Taateleita käytetään kakkujen lisäksi esimerkiksi täytettävinä pikkuherkkuina.

• Teksti: Janne Kousa

Atlantis The Palm Dubaissa kertoo palmujen käytöstä nimeämisessä. Kuva Pixabay.


Artikkelikuva: Palmujen läheisyyteen moni liittää rentoutumisen. Kuva Pixabay.

Jaa artikkeli: