fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Amazon tulessa

WWF:n uutiskirjeessä pysäyttivät uutiskuvat Amazonin tulipaloista.
Brasilia muistetaan esimerkiksi sambakarnevaaleista, Rion miljardeja maksaneista olympialaisista vuonna 2016, sademetsistä ja rannoista.

Keuhkot palavat

WWF vaatii poliitikoilta pikaista puuttumista metsäpalotilanteeseen. Amazonin sademetsä tuhoutuu ennätysvauhdilla. Metsäpaloja on ollut alkuvuoden aikana jopa 70 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Amazonissa on noin 20 prosenttia maapallon makeasta vedestä, 10 prosenttia biodiversiteetistä ja 20 prosenttia hapentuotannosta. Ne menetetään, jos Amazon tuhoutuu.
”Amazonin suojeleminen ei ole vain Brasiliaa koskeva asia. Kyseessä on koko maapallon ja sen lajien kannalta korvaamattoman arvokas alue. Siksi tarvitsemme nyt vahvoja kansainvälisiä toimia, jotta Amazonin tuhoutuminen voidaan estää”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.
Suomi on EU-puheenjohtajamaa. Siksi WWF vetoaa Suomen hallitukseen, että EU:n on yhteisrintamana puututtava Amazonin tilanteeseen pikaisesti.
”Komission mukaan EU ja Mercosur-alue ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Mercosur-maat sitoutuvat myös esimerkiksi metsien suojeluun, työntekijöiden oikeuksien kunnioittamiseen ja vastuulliseen yritystoimintaan. Brasilian nykypolitiikka asettaa nämä tavoitteet kyseenalaisiksi”, sanoo Luukkonen.
WWF Brasilian yksi tärkeimmistä tehtävistä on ollut Amazonin alueen suojelu järjestön perustamisvuodesta 1996 lähtien. WWF Brasilia tekee yhteistyötä paikallishallintojen, alkuperäiskansojen, järjestöjen ja yritysten kanssa Amazonin sademetsän suojelemiseksi.

Apua saatava ulkomailta

Maailman suurimmassa sademetsässä, Amazonissa, on havaittu jo lähes 73 000 metsäpaloa. Ihmiset ovat sytyttäneet suurimman osan Amazonin sademetsässä riehuvista metsäpaloista. Metsää hakataan ja sen jälkeen poltetaan pääasiassa maatalouden, erityisesti karjalaitumien, tarpeisiin.
Brasilian johdolla ei näytä olevan kiinnostusta metsäpalojen sammuttamiseen. Tästä kertoo esimerkiksi se, että nykyinen hallinto on leikannut metsäpalojen valvontaan suunnattuja varoja merkittävästi.
Sademetsän suojelua on mahdollista tukea rahallisesti. Myös vastuullisuudella kauppareissulla ja ravintolan ruokalistaa selaillessa vaikuttaa. Vapaaehtoistyö on yksi vaihtoehto auttamiseen.
Ajatusten jakaminen sosiaalisessa mediassa, ystävien ja perheen kanssa keskustelu sekä päättäjiin vetoaminen ovat myös tärkeitä asioita.

Soijan vaikutus

Maailman kasvava lihankulutus on suurimpia syitä syntyneeseen metsäpalotilanteeseen. Lihankulutuksen kasvaessa tarvitaan lisää laidunmaata karjalle sekä peltopinta-alaa soijan ja muiden rehukasvien viljelyyn. Soijaa käytetään rehuna myös Suomessa, mikä lisää painetta maanviljelyn lisäämiseen.
Eläimet syövät Suomeen tuodusta soijasta 85 prosenttia rehuna. Lihan lisäksi suomalaiset kuluttavat soijaa kananmunien kautta. Maailman soijasta vain kuusi prosenttia tuotetaan suoraan ihmisten ravinnoksi. Brasiliasta on tuotu valtavasti soijaa Suomeen.
Soijan vastuullinen tuottaminen hidastaa esimerkiksi metsäkatoa. Suomalaisen soijasitoumuksen jäsenet sitoutuvat siihen, että vuoteen 2020 mennessä kaikki niiden omien tuotteiden tuotantoketjussa käytetty soija on vastuullisesti tuotettua, Roundtable on Responsible Soy (RTRS)- tai ProTerra-sertifioitua soijaa. Jäseniä ovat HKScan Finland, Kesko, Arla Suomi, Unilever Finland, Norvida, Fazer ja Valio. Muut suomalaiset toimijat haastetaan liittymään mukaan.
Paras keino estää sademetsien tuhoutumista on luopua soijan käytöstä kokonaan. Sitä pystyy niin eläinten kuin ihmisten ruokavaliossa korvaamaan esimerkiksi kotimaisella härkäpavulla.
JK

Kuvat ovat Porto Velhosta. Copyright Michael Dantas, WWF Brasil

Jaa artikkeli: