Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Avaraan luontoon

Avara luonto on tullut tutuksi jo useille sukupolville.

 Yle TV1 on esittänyt sar­jaa jo vuodesta 1984 lähtien. Elokuusta 1984 kesään 2004 ohjelmia oli nähty yhteensä jo 888. Sarjaa nähtiin aluksi vain kerran kuukaudessa.

Kuitenkin jo vuonna 1986 lä­hetyskertoja lisättiin kahteen kuukaudessa. Syksystä 1987 Avara luonto toikin sitten jo luonnon viikoittain olohuonei­siin.

Fig wasp tarkoittaa ampiaista, joka pölyttää viikunan. Lajeja on lukuisa määrä. Tämän munasta kuoriutuvan kerrotaan olevan urospuolinen. Silverback Films/Yle

Suomen Luonnon toimittaja Johanna Mehtola haastatteli 2013 Avara luonto -sarjan pe­rustaja Irjaleena Erikssonia.

– Taistelin Avaran luonnon luontoelokuville säännöllisen, kunnon esityspaikan TV1:n il­taohjelmistoon, vaikka se olisi mieluusti sijoitettu iltapäivään. Poljin jalkaa silloiselle ohjelma­päällikölle, ja se kannatti. Sar­jalla on siitä lähtien ollut korke­at katsojaluvut, Irjaleena kertoi.

Kaukomatkailu oli ohjelman alkuvaiheessa harvinaista. Jos­kus joku saattoi kysyä, että mis­tä tuollaisen eläimen voisi saada itselleen.

– Suomessa luonto on lähellä ja lajistossamme on paljon va­riaatiota. Kaikkea tätä kelpai­si kyllä esitellä ulkomaillakin, mutta elokuvan tekijöillä pitäisi olla kunnolliset eväät työskente­lyynsä, sillä kansainväliset laa­tukriteerit ovat hyvin korkeat, perustaja mainitsi.

– Nostan hattua näille harvoil­le luontoelokuvaajillemme, jot­ka pienillä resursseilla tekevät hienoja kokonaisuuksia ja fan­tastisia kohtauksia elokuviinsa. Niissä näkyy into ja luovuus. Nyt ala on kuitenkin liian har­vojen harteilla. Uusia nuoria tekijöitä tarvittaisiin, Irjaleena kertoi.

Muuttunut tekniikka

Wayback Machinen kautta löysin vanhoja artikkeleita Ava­ra luonnon historiasta. Ohjel­mahankkija Katja Solla kertoi vuosia sitten, että ympäri maail­maa valmistuu joka vuosi satoja luonto-ohjelmia.

Hän yritti löytää ulkomaisis­ta ohjelmista ne, jotka parhaiten yhdistävät uuden tiedon ja kieh­tovan tarinan. Katja pyrki löytä­mään Avaraan luontoon ohjel­mia tasapuolisesti maapallon eri kolkista.

Hän ei voinut juurikaan etu­käteen vaikuttaa siihen, mistä aiheista ja missä ohjelmia kuva­taan. Näiden ratkaisujen takana ovat alan suuret kansainväliset rahoittajat, etenkin BBC, Natio­nal Geographic ja Disco­very.

2/4. Aurinko. Luonnonvoimat ovat kautta aikojen muokanneet maapalloa ja ne ovat tärkeitä planeettamme elämälle ja monimuotoisuudelle. Matkaamme ympäri maailmaa huikeissa maisemissa ja näemme miten eläimet ja luonto ovat sopeutuneet haastaviinkin olosuhteisiin. Sarjan viides osa nähdään Prismassa. T: BBC. Kuvassa: Musk oxen huddle together in the brutal Arctic winter on Ellesmere Island, where the sun doesnt rise for many months. Silverback Films/Yle

Selostaja Jarmo Heik­kinen on monille tuttu ääni ja varmastikin eniten Avaraan luontoon liitet­ty. Ainakin Tuomo Holo­painen ja Juhani Rajalin ovat myös toimineet sar­jan kertojina. Jarmoa on kuultu myös esimerkiksi animaatiosarjassa Olipa kerran elämä.

– Kertojan taipaleeni alkuai­koina tekniikka oli – nykyvink­kelistä katsoen – vielä liki esi­historiallisella tasolla. Kun tein ”stappelin”, eli lukuvirheen, ää­nitarkkailija sujautti pyörivälle kelanauhalle merkiksi paperin­suikaleen ja sitten luin nope­asti lauseen uudelleen ja yritin päästä taas oikeaan lukurytmiin. Kun vajaan tunnin dokumentti oli lopussa, saattoi ”nauhaka­kun suikaleiden” lukumäärästä nopeasti nähdä, kuinka luonnik­kaasti luenta oli sillä kertaa su­junut, Jarmo Heikkinen kertoi.

Sitten alkoi äänitarkkaili­jan sorminäppäryyttä koettele­va nauhan siivoaminen. Melko pian päästiin sentään huomat­tavasti nopeampaan järjestel­mään.

 Sen avulla nauha voitiin py­säyttää ja kelata taaksepäin ja lukea uudelleen ilman, että ku­van ja äänen ”synkka”, synkro­ni, häiriintyi.

– Kertojan on ennen muuta pystyttävä säilyttämään kykyn­sä lukea tekstiä ajatuksella. Oi­kein ajateltu on yli puoliksi teh­ty, mutta on ilmaisukin tärkeää. Ennen ajattelin, että selostajan täytyy pyrkiä äärimmäiseen neutraaliuteen. Ja hyvä perus­sääntö se onkin, Jarmo Heikki­nen neuvoi.

Iän ja kokemuksen karttues­sa Jarmo huomasi uskaltavan­sa rohkeammin ilmaista joitain erityisiä sävyjä ja painotuksia tai luoda ja ylläpitää kertojan jännitettä muiden muassa dra­maattisissa kohtauksissa, kuten sellaisissa joissa leijona ajaa ta­kaa seepralaumaa.

 Kuvat ovat 10.4. TV1:llä näh­tävästä Avara luonto: Luonnon­voimien planeetan jaksosta 2/4. Aurinko. Jakso on nähtävissä Yle Areenasta.

  • Janne Kousa
Jaa artikkeli: