Avara luonto on tullut tutuksi jo useille sukupolville.
Yle TV1 on esittänyt sarjaa jo vuodesta 1984 lähtien. Elokuusta 1984 kesään 2004 ohjelmia oli nähty yhteensä jo 888. Sarjaa nähtiin aluksi vain kerran kuukaudessa.
Kuitenkin jo vuonna 1986 lähetyskertoja lisättiin kahteen kuukaudessa. Syksystä 1987 Avara luonto toikin sitten jo luonnon viikoittain olohuoneisiin.

Suomen Luonnon toimittaja Johanna Mehtola haastatteli 2013 Avara luonto -sarjan perustaja Irjaleena Erikssonia.
– Taistelin Avaran luonnon luontoelokuville säännöllisen, kunnon esityspaikan TV1:n iltaohjelmistoon, vaikka se olisi mieluusti sijoitettu iltapäivään. Poljin jalkaa silloiselle ohjelmapäällikölle, ja se kannatti. Sarjalla on siitä lähtien ollut korkeat katsojaluvut, Irjaleena kertoi.
Kaukomatkailu oli ohjelman alkuvaiheessa harvinaista. Joskus joku saattoi kysyä, että mistä tuollaisen eläimen voisi saada itselleen.
– Suomessa luonto on lähellä ja lajistossamme on paljon variaatiota. Kaikkea tätä kelpaisi kyllä esitellä ulkomaillakin, mutta elokuvan tekijöillä pitäisi olla kunnolliset eväät työskentelyynsä, sillä kansainväliset laatukriteerit ovat hyvin korkeat, perustaja mainitsi.
– Nostan hattua näille harvoille luontoelokuvaajillemme, jotka pienillä resursseilla tekevät hienoja kokonaisuuksia ja fantastisia kohtauksia elokuviinsa. Niissä näkyy into ja luovuus. Nyt ala on kuitenkin liian harvojen harteilla. Uusia nuoria tekijöitä tarvittaisiin, Irjaleena kertoi.
Muuttunut tekniikka
Wayback Machinen kautta löysin vanhoja artikkeleita Avara luonnon historiasta. Ohjelmahankkija Katja Solla kertoi vuosia sitten, että ympäri maailmaa valmistuu joka vuosi satoja luonto-ohjelmia.
Hän yritti löytää ulkomaisista ohjelmista ne, jotka parhaiten yhdistävät uuden tiedon ja kiehtovan tarinan. Katja pyrki löytämään Avaraan luontoon ohjelmia tasapuolisesti maapallon eri kolkista.
Hän ei voinut juurikaan etukäteen vaikuttaa siihen, mistä aiheista ja missä ohjelmia kuvataan. Näiden ratkaisujen takana ovat alan suuret kansainväliset rahoittajat, etenkin BBC, National Geographic ja Discovery.

Selostaja Jarmo Heikkinen on monille tuttu ääni ja varmastikin eniten Avaraan luontoon liitetty. Ainakin Tuomo Holopainen ja Juhani Rajalin ovat myös toimineet sarjan kertojina. Jarmoa on kuultu myös esimerkiksi animaatiosarjassa Olipa kerran elämä.
– Kertojan taipaleeni alkuaikoina tekniikka oli – nykyvinkkelistä katsoen – vielä liki esihistoriallisella tasolla. Kun tein ”stappelin”, eli lukuvirheen, äänitarkkailija sujautti pyörivälle kelanauhalle merkiksi paperinsuikaleen ja sitten luin nopeasti lauseen uudelleen ja yritin päästä taas oikeaan lukurytmiin. Kun vajaan tunnin dokumentti oli lopussa, saattoi ”nauhakakun suikaleiden” lukumäärästä nopeasti nähdä, kuinka luonnikkaasti luenta oli sillä kertaa sujunut, Jarmo Heikkinen kertoi.
Sitten alkoi äänitarkkailijan sorminäppäryyttä koetteleva nauhan siivoaminen. Melko pian päästiin sentään huomattavasti nopeampaan järjestelmään.
Sen avulla nauha voitiin pysäyttää ja kelata taaksepäin ja lukea uudelleen ilman, että kuvan ja äänen ”synkka”, synkroni, häiriintyi.
– Kertojan on ennen muuta pystyttävä säilyttämään kykynsä lukea tekstiä ajatuksella. Oikein ajateltu on yli puoliksi tehty, mutta on ilmaisukin tärkeää. Ennen ajattelin, että selostajan täytyy pyrkiä äärimmäiseen neutraaliuteen. Ja hyvä perussääntö se onkin, Jarmo Heikkinen neuvoi.
Iän ja kokemuksen karttuessa Jarmo huomasi uskaltavansa rohkeammin ilmaista joitain erityisiä sävyjä ja painotuksia tai luoda ja ylläpitää kertojan jännitettä muiden muassa dramaattisissa kohtauksissa, kuten sellaisissa joissa leijona ajaa takaa seepralaumaa.
Kuvat ovat 10.4. TV1:llä nähtävästä Avara luonto: Luonnonvoimien planeetan jaksosta 2/4. Aurinko. Jakso on nähtävissä Yle Areenasta.
- Janne Kousa