Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Pääkirjoitus: Budjetteja

Neuvo talon peruspaketin kertomisesta kahdella ja puolella saattaisi juuri ja juuri riittää, jos puhuttaisiin pelkästä talosta. Se edellyttää jonkin verran omaa työtä, kun tekee kaikki valinnat kestävyyden ja terveyden perusteilla. Maalla varsinkin tarvitaan paljon muutakin. Tie pitää tehdä itse. Kaivo pitää kaivattaa. Sähköliittymäkin on kalliimpi.

Rakennusbudjetti on ylitetty. Koen siis olevani tällä hetkellä hieman jäävi arvostelemaan muiden budjetteja ja niissä pysymisiä. Toisaalta yhteiskunnan budjeteissakaan ei pidä tehdä ratkaisuja, jotka tulevat myöhemmin kalliiksi tai tuhoavat jonkun terveyden tai tätä yhteistä maapalloamme. Jos joku ajatus on siitä, miten lainat maksetaan takaisin, on näillä perusteilla hyväksyttävää lisätä lainan ottamista.

Tällä hetkellä en ole kovin huolissani siitä, että valtio ottaa lisää lainaa. Perusteena on se, että korko on negatiivinen. Suomi saa siis rahaa siitä, että säilyttää muiden rahaa.

Siitä olen huolissani, että lainaa otetaan järjestelmien ylläpitoon. Lainalla pitäisi pystyä rakentamaan jotakin uutta. Tämän uuden tulee tuoda jatkossa säästöä tai parantaa hyvinvointia, mieluiten molempia.

Vielä enemmän olen huolissani siitä, että aiotaan myydä valtion omaisuutta. Vanha sanonta, joka puhuu lypsylehmän myymisestä, on yksi viisaimmista. Sitä viisautta ei tunnu nykyisellä hallituksella olevan. Ei tosin ole ollut kaikilla aiemmillakaan. Sähköverkon myymisessä en ainakaan ole tähän päivään mennessä keksinyt olleen mitään järkeä.

Milloinkahan saataisiin hallitus, joka pitäisi huolta heikoimmista ja huolehtisi samalla, että valtion talous pysyisi vähintään tasapainossa?

* * *

Kouvolan lisäksi monessa muussakin kunnassa on suhteellisesti haastavampi tilanne kuin valtiolla.

Olen surullisena lukenut uusia uutisia koulujen lakkauttamisista. Vaikka paikoin se on järkevää toimintaa, tuntuu nurjalta, että kunta säästää nuorista. Mutta mistä muusta kunta sitten säästäisi, jos mitään muuta ei ole jäljellä? Valitettavasti en tarkoita, että Kouvolassa asuisi vain nuoria. Tarkoitan, että kunnan velvollisuudet kohdistuvat eniten nuoriin.

Kun maakunnassa päätetään kalleimmista asioista ja kulutetaan rahaa enemmän kuin sitä on valtio antanut suoraan tai verojen muodossa, lähes ainoa keino säästää on kiristää nuorilta. Tosin Kouvola säästi eniten koulutuksesta myös sote-palveluja itsenäisesti päättäessään.

Hieman muitakin säästökohteita vielä on, mutta ihan kaikkea liikuntaa ja kulttuuria ei voi lopettaa, saati teknisiä palveluja. Muista ei suuria virtoja synny, ei enää edes hallinnosta.

Olen kymmenen vuoden ajan seurannut Kouvolan taloutta. Jokunen poikkeus taitaa olla, mutta mielikuvaksi on jäänyt, että joka vuosi budjettia pitää kiristää noin 20 miljoonaa. Nyt on mainittu 15 miljoonaa, mutta se ei kattaisi kertyneitä alijäämiä, varsinkaan sote-palveluissa syntyviä.

En oikein jaksa uskoa, että rajutkaan päätökset säästöistä jäisivät viimeisiksi. Lähes poikkeuksetta säästöt ovat myös olleet tavoiteltua pienempiä, vaikka ehdotetut päätökset olisi tehty.

Auli Kousa, päätoimittaja

Jaa artikkeli: