Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Durra

Suomessa on varmastikin haasteellista löytää sellaisia, jotka ovat jossakin muodossa syöneet durraa. Durra tunnetaan myös sorghum- tai kaffelihirssinä.
Kuten niin monessa muussakin asiassa, tuskin kukaan tietää, miten pitkälle historian hämäriin pitäisi sukeltaa, jotta näkisi durran kasvavan ensimmäistä kertaa. Intiassa ravitseva vilja kuului päivittäiseen ruokavalioon ainakin 4000 vuotta sitten.
Durraa on noin 60 lajiketta. Osa niistä on monivuotisia rehuheiniä. Lajikkeista kohoaa korkealle viljelty durra, kirjodurra. Se ei juurikaan vaadi vaivaa tuottaakseen hyvin. Kuivuudenkestävyys on hyvä, se jopa vaatii lämpöä. Durran vuotuinen sato on noin 70 miljoonaa tonnia. Sitä viljellään esimerkiksi trooppisessa Afrikassa ja paikoin Yhdysvalloissa.
Lajikkeesta riippuu, miten korkealle durra kipuaa, jääkö se alle metriin vai kirittääkö useisiin metreihin. Durran röyhyssä voi olla jopa 2000 pientä jyvää.
Durraa syödään etenkin Afrikassa ja Aasiassa. Enimmäkseen siitä tehdään puuroa tai kohottamatonta leipää. Tietysti jos joukkoon sekoitetaan esimerkiksi vehnäjauhoja, niin gluteenittomuus katoaa. On toki kasvatuksessakin jo huomioitava se, ettei kasvi joudu kosketuksiin gluteenin kanssa.
Paksu kuori takaa durralle suosion Afrikassa. Sen takia se on erittäin kestävä kuumuudelle. Pitkäaikaisen kuivuuden uhatessa durra voi jopa keskeyttää kasvunsa. Durra ei ole vaatelias ja kasvaa erittäin nopeasti.
Janne Kousa
Durra on maailmalla hyvin suosittu. Kuva: Leipätiedotus ry

Jaa artikkeli: