fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Edelläkävijä Valkealasta

Metsänomistajan päivässä Yrittäjä Janne Mankki Suomen Pakuri Oy:stä
luennoi aiheella lisätuottoa metsästä pakurin viljelyllä.

Luentoa ennen oli mahdollisuus maistella hyvin metsäistä sorttia olevaa jääteetä. Vesi nyt on aivan selvä raaka-aine. Koivunmahla ja hunajakaan eivät vielä juurikaan yllätä. Metsäisyys menee kuitenkin jo sille asteelle, että mukana on sekä kuusen, että männynkuorta ja kuusesta vielä pihkaakin.
Pakuri on superfoodia. Siitä saa luonnon vahvinta antioksidanttia. Vientiä on muun muassa Aasiaan. Ongelmana on kuitenkin saatavuus. Suurin pakurintuottaja on Venäjä. Tukkuostohinta on 30-50 € kilolta. Jatkojalostus nostaa hintaa. Suomessa kannattaakin jatkojalostaa pakuria, jotta eurot ja työt jäävät tänne.
Kiinalla ja Venäjällä pakuria kaupataan syöpälääkkeenä. Lääkinnällisinä sieniä on käytetty jo pitkään. Jäämies Ötziltä löytyi sieniä. Maailman markkinoiden arvo on pakurilla 8 miljardia euroa. Suunta on ylöspäin. Euroopassa kiinnostaa, onko pakuri luomua.

Kasvatus

Ennen yrityksen perustamista otettiin monia asioita selville. Maaperällä ei ole merkitystä. Pakuri kasvaa koivuissa. Puussa, johon pakurikääpä istutetaan, ei saa olla muita sairauksia, koska ne yleensä valtaavat puun.
Puu alkaa lahota sisältä. Ulkopuolelle syntyy mötikkä. Uusia satoja saadaan niin kauan kuin puu on hengissä. Kun viljely lopetetaan, hoidetaan puu pois metsästä.
Valkealassa sijaitseva pakuriyritys oli mukana kehittämässä ensimmäisenä maailmassa pakurinviljelyn. Sopimusviljelijöitä on lähes 300. Suomen Pakuri Oy:llä on ainoana toimijana hallussa koko tuotantoketju metsänomistajan hyödynnettäväksi.
Yritys ostaa valmistuvan pakurin ja takaa parhaan tuoton. Alueellisia sienikantoja pakurilla on kolmekymmentä. Ympit kasvatetaan laboratoriossa. Tuottoa saadaan puulta 5-8 kiloa ja arviolta noin 150 euroa puulta. Lahopuun hyödyntämistä kehitellään.
Suomen Pakuri auttaa asiakkaitaan halutuissa asioissa. Yritys hoitaa kaiken tai osan, riippuen siitä, miten asia sovitaan. Ympit porataan tai toimitetaan metsänomistajalle. Sitten ne suljetaan haavansuoja-aineella. Jatkojalostuksen voi tehdä itse.
Pakurin kasvatuksen jälkeen lahopuuta pystytään hyödyntämään polttopuuna. Vähäarvoisimmat puut kannattaa käyttää ensin. Pakurin kasvatus ei vaadi suuria pinta-aloja. Koivuja on metsissä yllättävän paljon, joten mahdollisia kasvatuspaikkoja on paljon. Kannoissa voidaan viljellä lakkakääpää ja saada näin puusta kaikki irti.

Janne Mankki ymppää koivun kylkeen tapin, josta pakurikääpä lähtee kasvamaan

Käsittely

Pakuriviljelmän sijaintia ei kannata julkisesti kertoa. Eikä sen tule myöskään sijaita metsätien vieressä. Näin viljelmä pysyy huomaamattomampana. Varkaus ja metsätuhot ovat suurimmat riskit pakuria kasvatettaessa. Pakuriviljelmälle voi hankkia vakuutuksen. Myös riistakameroita voidaan käyttää valvomiseen.
Elintarvikekäyttöön tulevaa pakuria koskevat allergeenisäädökset. Tarkka pitää olla senkin takia, että pakuri homehtuu todella helposti. Pakuri täytyy saada pian murskattua. Suomen Pakurilla on isot murskaimet.
Pakuria istutetaan kesäkuusta marraskuulle. Ymppejä ei laiteta yli viittä puuhun, ettei puu saa shokkireaktiota. Puun koko vaikuttaa ymppien määrään. Pakuria kasvaa yleensä aika lähelle reikää. Pakuriympit toimitetaan steriilisuljetuissa ämpäreissä. Avatussa ämpärissä ympillä on riski kerätä muita bakteereita, joten ympit olisi hyvä istuttaa muutaman päivän sisällä pakkauksen avaamisesta.
Jos kaikkia ei ehdi syksyllä istuttaa, voi jäljelle jääneet ympit pakastaa. Se toki heikentää ymppien laatua, mutta parempi sekin kuin heittää ylijäävät ympit pois.
Lakkakääpää saadaan nopeammin kuin pakuria. Sitä saadaan joka vuosi, mutta määrät ovat pakuria pienempiä. Pieniä eriä pakuria yksityiset kauppaavat keskenään. Kotona käsittelemisen haasteena on se, että kahvimylly menee palasiksi, eikä kestä pakuria.
Koronatilanne ei Mankin mukaan ole vaikuttanut olennaisesti yrityksen toimintaan. Istuttaminen onnistuu hyvin metsässä yksinkin, ja metsänomistajat näkevät pakurin hyvänä ja turvallisena sijoituskohteena, jota eivät pörssikurssit heilauttele. Aasiassa taasen markkinat alkavat jo pikkuhiljaa aukeamaan, ja lopputuotteiden vienti sinne lähtenee lähiaikoina jälleen käyntiin.

Teksti: Janne Kousa
Kuvat: Else Kyhälä

Artikkelikuva: Pakurikääpä tuottaa pakuria, jota on vuosituhansia käytetty kansanlääkinnässä antibioottina ja vastustuskykyä vahvistamaan.

Jaa artikkeli: