Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Eläimet apuna oppimisessa

Valkealan kristillisellä kansanopistolla oppimista tehdään myös eläinten seurassa.

Koulun opetussuunni­telmaan on sisällytetty eläinavusteista toimin­taa. Nämä eläinavusteiset tunnit kuuluvat nuorten koulutuksiin.

Vielä tänä lukuvuotena opis­tolla on kymppiluokka, mutta ensi syksynä sen korvaa TUVA-opinnot. TUVA on valtakun­nalliseen opetussuunnitelmaan perustuva 1-vuotinen koulutus oppivelvollisille. Se korvaa ja yhdistää entisen kymppiluokan, Valman sekä Luva-koulutuksen.

Nuorille on myös vaihtoeh­tona kansanopistovuosi, joka on suunnattu 16-17-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat aikaa ammatinvalinnan pohdinnan, elämänhallintataitojen, arjentai­tojen tai itsenäistymisen harjoit­tamiseen.

Koulutukseen voi hakeutua myös nuori, joka on esimerkiksi keskeyttänyt toisen asteen opin­not tai jättänyt hakeutumatta toisen asteen opintoihin.

– En tiedä Suomessa mitään toista kansaopistoa, joka tarjo­aisi opiskelijoille eläinavusteis­ta toimintaa, Enni Lautamatti sanoo.

Enni on opistolla kymppiluo­kan ryhmänohjaajana, sekä hoi­taa koiraoppiaineet, eläin- sekä luontoavusteisuuden. Hänel­lä on Tuohikotissa Onnentuo­hi-yritys kotinsa pihapiirissä ja siellä hänellä on vuohia, pupuja, koiria ja kanoja. Eläinavusteiset tunnit pidetään joko opiston ti­loissa, ulkona, ja välillä oppilai­den kanssa mennään Onnentuo­heen.

– Me hoidetaan siellä eläimiä, ollaan niiden kanssa, käydään eläinten kanssa metsässä käve­lyllä ja keräämässä marjoja. Sa­malla voimme tehdä luontoha­vaintoja ja ottaa valokuvia.

Eläinten hoitamisen ja luon­toretkien lomassa pohditaan nuorten kanssa erilaisia asioi­ta ja tilanteita. Tunneilla saate­taan käsitellä omaa kasvua ja elämää. Monesti eläinten lau­makäytöksestä löytyy tilanteita, joita voi verrata oman kaveripo­rukan vuorovaikutukseen.

– Meillä on oppitunteja, joi­den aikana havaitsemme jon­kin tilanteen kanalassa. Siitä saamme virikkeen pohtia miten eläinten pitäisi tilanne hoitaa. Entä jos eläinten tilalla olisikin ihminen, miten itse toimisi vas­taavassa tilanteessa?

Eläin on opetuksessa käytettä­vä väline. Toki eläinten seuras­sa on mukava vain ollakin, pitää sylissä ja silittää. Eläin itsessään on jo rauhoittava elementti, jolla on todettuja terveysvaikutteita.

Koirat koulussa

Koirat ovat tervetulleita ma­joittumaan opistolle yhdessä opiskelijoiden kanssa. Koiraluo­kassa voi treenata koiran kanssa esimerkiksi agilityä ja rannassa on suuri viheralue harjoittelua varten.

Monet nuoret asuvat opistol­la oman koiransa kanssa. Koiri­en koulutuksessa käytetään niin sanottua naksutinta.

Naksuttimella merkataan oi­kein tehty tehtävä, jonka jälkeen eläin saa vielä pienen makupa­lan. Naksuttimen käyttöä on hyvä harjoitella kanojen kanssa.

Kanat ovat hyvin ehdollistu­via ja opistolla kanat opetettiin naksuttimen avulla täppäämään nokallaan tietyn väristä legoa. Näin nuori oppii koulutustavan idean helposti.

Tällä kertaa eläinavusteiset tunnit pidettiin koirakoulutus­luokassa. Ympärillämme on sohvia, pöytiä ja useita erilaisia agilityesteitä. Ennin pitämälle tunnille saapuvat opiston oppi­laat Heidi Priha, Valtteri Kar­hinen ja Rasmus Hotti.

Rasmuksella on sylissään Lilja-pupun jo iso poikanen Viiru. Vieressä istuu Valtteri Karhinen.

Valtteri opiskelee koirakym­pillä, mutta hänellä ei ole omaa koiraa mukana.

– Me opetellaan eläinten hoi­tamista ja tutustutaan niiden elintapoihin, miten ne elää ja miten ne tekevät asioita. Koirien kanssa tehdään paljon muuta­kin. Opettelemme, miten koiria syötetään ja ylipäätään, miten niistä pidetään huolta.

Rasmus asuu opistolla oman koiransa kanssa. Koirakymppi on oma suuntautumisvaihtoeh­to opistolla, ja se kulkee nimellä koirapolku. Opistolla nuori op­pii pitämään huolta paitsi eläi­mistä, myös itsestään.

Nuoret useimmiten asuvat opistolla, joten heidän pitää op­pia pesemään pyykkiä, mene­mään ajoissa nukkumaan ja tun­neille.

– Tulin hakeneeksi tänne mel­kein vahingossa. Olin ensin kä­sityksessä, että tämä on tiukka sisäoppilaitos, ja olin alkuun vä­hän vastahakoinen. Mutta täällä ollaan ja alkuperäinen käsitys on kumoutunut kyllä nopeasti. Paikka on sopivan rauhallinen, mutta täällä on paljon tekemis­tä, Heidi kertoo.

Heidi Priha sai syliinsä Lilja-pupun.

Nuoret kertovat, että opiskelu opistolla on aika vapaata, kun­han vaan hoitaa asiat ja opiske­lut kunnolla. Kaikille oppilaille tehdään henkilökohtainen suun­nitelma.

– Joillain se voi käsittää nu­meroiden korottamista. Toki sinne laitetaan myös muita ta­voitteita, kuten ettei pelaa yöllä, tai jaksaa herätä aamulla. Suun­nitelmaan sisällytetään tällaisia kokonaisuuteen vaikuttavia te­kijöitä, Enni kertoo.

Tällä kertaa eläinavusteisil­la tunneilla on suunnitelmana puhua omista henkisistä ja fyy­sisistä rajoista. Niistä on kes­kusteltu jo aiemmin samalla vii­kolla.

–Tämä tähtää juuri siihen elä­mänhallinnan oppimiseen. Mil­loin voi sanoa ja mitä voi sanoa, siihen nuoret ehkä kaipaavat apua, kuten me aikuisetkin, Enni toteaa.

  • Laura Parkko
Jaa artikkeli: