fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Elävästi radion ja television historiaan

Radio- ja tv-museo Mastolaan kannattaa suunnata kaikenikäisten radio- ja televisio-historiasta kiinnostuneiden. Lukemisen, katsomisen ja kuuntelemisen lisäksi lahtelaisessa museossa pääsee myös itse esiintymään. Nähtävää on jo ulkona, joten mahdollinen odottamisaika on helppo hyödyntää.

Autoilijoiden on syytä laittaa Radiomäen pysäköintialueella kiekko näkyville.

Puhelinkopit katosivat vuosia sitten katukuvasta. Toisessa muodossa ne ovat kuitenkin kasvattamassa suosiotaan. Esimerkiksi Framery Oy valmistaa äänieristettyjä koppeja soittamista ja pieniä kokouksia varten. Yrityksen tuotteita on ostanut esimerkiksi Microsoft.

Koettavaa

Mediatunnelissa pääsee tutustumaan yleisön suosikkiohjelmiin menneiltä vuosikymmeniltä. Lähettyvillä VHS-koteloita muistuttavat painikkeet antavat valita mieluisan televisio-ohjelmaklipin, ja C-kasettikoteloita muistuttavat puolestaan ohjaavat radio-ohjelmia. Vaihtoehtoja on monia. Istahtaessani ei paikalle osunut jonoa, joten saatoin useampaa klippiä vilkaista rauhassa. Mukaan mahtuu niin todellista kuin viihteellistä historiaa. Museoon kannattaakin varata riittävästi aikaa.

Radiopuolelta on kuultavissa muun muassa Markus-Sedän kaurapuuron syöntikehotus vuodelta 1937, Porkkalan luovutus Suomelle 26.1.1956 ja Laila Kinnusen Lazzarella vuodelta 1957. Kaikkien radio- ja televisioklippien kuunteleminen ja katsominen veisi useita tunteja aikaa.

Televisioklipeistä löytyvät esimerkiksi sellainen kuin Mitta-Tädin joulukalenteri 1990. Huvittavassa pätkässä näyttelijä Miitta Sorvali juttelee lasten kanssa. Katsottavaa on myös esimerkiksi taitoluistelun ystäville.

Yläkerrasta löytyy erilaisia hattuja ja muuta rekvisiittaa omaa heittäytymistä varten.

Kuunneltavaa on pitkäksi aikaa.
Sisustuksessa näkyvät valokuvat menneiltä vuosikymmeniltä.

Museosta

Mastola oli ehdolla vuoden 2019 eurooppalaiseksi museoksi. Se valittiin European Museum of the Year (EMYA) 2019-kilpailuun.

Radio- ja tv-museo toimii alan valtakunnallisena museona. Sen tehtävänä on kerätä, tallentaa, tutkia ja pitää näytteillä tv- ja radio-toimintaan liittyvää esineistöä ja perinnettä.

Museon kokoelmassa on noin 18 000 esinettä. Valokuvia on noin 5000, ja kirjoja ja lehtiä on kymmenisen tuhatta. Lisäksi on muuta aineistoa. Jos kuvat laitettaisiin riviin ja kutistettaisiin viiteen senttimetriin kappale, olisi rivi silti 250-metrinen. Onkin selvä, että kokoelmista vain osa on kerrallaan esillä.

Radio- ja tv-museo Mastola sijaitsee Radiomäellä. Paikka on Mannerheiminkadulta vähän syrjässä. Museo kannattaa kuitenkin yhdistää esimerkiksi messuille menemiseen. Etenkin jos haluaa kävellä asemalta messuille, on museolta helppo jatkaa eteenpäin.

Radiomäen ympäristössä riittää tutustuttavaa. Lähistöllä on muun muassa vanha hautausmaa ja luontopolkuja, jotka ovat etenkin lenkkeilijöiden suosiossa.

Talvisodan aikana 1939 rakennettiin puutykkejä Radiomäelle. Naamioituna valelaitteina ne korjasivat puuttuvan ilmatorjuntayksikön. Jouko Mattila toteutti valetykin eversti C. E. Magnussonin piirroksen pohjalta.
Johannes Ivakko oli taiteilijana itseoppinut. Siirtokarjalaisen veistoksia on pihalla useita.

Näyttelytoimintaa

Television historiasta kertova pop up -näyttely on mahdollista lainata museolta. Kuva liikkeelle! -näyttely kertoo television tulemisesta Suomeen. 1950-luvulla Suomeen saapui uusi ja outo laite, näköradio. Saman tien televisio herätti kansassa ihastusta ja vihastusta. Ihan auton peräkontissa ei näyttelyä kuitenkaan lainata. Pahvinen kuljetuslaatikko on korkeudeltaan 110 senttimetriä, pituudeltaan 167 ja paksuudeltaan 10.

Museossa on vaihtuvia näyttelyitä. Marraskuussa avautuu erikoisnäyttely Ihanasti sanottu. Se tarkastelee vuosina 1957-2003 eläneen tarinankertoja Gösta Sundqvistin vaikutusta. Hän loi 19 studioalbumia ja reippaat 700 radio-ohjelmaa. Leevi and the Leavingsin teosten myötä hänen sanansa ovat jääneet elämään. Göstalla oli myös ronskimpi puoli. Radiomafialla esitettiin Koe-eläinpuistoa, joka keräsi monet innokkaat kuulijat vastaanottimien ääreen.

Viestisotaa Rukajärvellä -esitelmätilaisuus järjestettiin Mastolassa 27. lokakuuta. Eversti Erkki Raappanan komentama 14. Divisioona eteni Rukajärvelle kesällä 1941. Insinöörimajuri (evp) Tapio Teittinen kertoi, millaista oli korpidivisioonan viestitoiminta jatkosodassa.

Museoon suuntaavien kannattaa tarkastella, osuuko sopivia tilaisuuksia samalle päivälle. Itse kävin 28. syyskuuta myös autotapahtumassa Messukeskuksessa.

Irja Raninin ohjauksessa ollut Histamiini oli marionettinuke. Irjan puoliso Matti Ranin oli Histamiinin ääni. Heidän neljästä pojastaan parhaiten tunnettu on Ihmeidentekijöistä tuttu Matti Olavi Ranin. Hänen äänensä on tuttu esimerkiksi Kaunottaren ja Hirviön Hirviönä.
Vuoden 1892 pöytäpuhelin ei varmasti tullut liukuhihnalta.
Hugo-peliohjelmaa juonsi ensin kuvan Taru Valkeapää ja myöhemmin Marika Saukkonen.

JK

Artikkelikuva: Monista peleistä tutun Hugon äänenä kuultiin televisiosarjassa Harri Hyttistä. Lapsille ja lapsenmielisille näyttelijä tuli tutuksi myös esimerkiksi Lerkkasena elokuvassa Rölli – hirmuisia kertomuksia.

Jaa artikkeli: