fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Elovalkeiden aurinkoiset avajaiset Tirvan lavalla

Tirvan lavalla avattiin tämän vuoden Elovalkeat heinäkuun viimeisen viikon helteisenä perjantaina.

Juhlavalla kahvitarjoilulla aloitettiin Elovalkeat tänä vuonna Tirvalla. Oikein kakkua ja pikkusuolaista oli kylän väki hankkinut. Katsomo oli juhlan alkaessa vielä muutamaa etupenkin varjopaikkaa lukuunottamatta kuuma, joten väki asettui penkeille vasta, kun sitä erikseen pyydettiin. Pian aurinko laski puiden varjoon ja ilta hivenen viileni.
Piia Jaakkola (Kleimola) ja Minna Töyrylä (Pasi) juonsivat juhlan vuorotellen sanaillen. Siinä molemmat kylän kasvattamat ovat varsin taitavia, improvisointiin asti.
Petri Ryynänen lauloi juhlan aluksi Tirvan valssin Anu Vilamaan säestäessä haitarilla. Valssi soi kevätkesää, nurmen viherrystä, kukkivaa maata, karjan kelloja ja koivun silmuja. Vapaa järvenselkäkin soi pitkälle alas Valkealan reitin Kiurinvirtaa.

Petri Ryynänen lauloi kahdesti. Anu Vilamaa säesti laulut.

Paljon talkoita

Avajaissanat lausui Tirvan seudun kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sovi Vääntäjä. Hän kiitteli komeaa laulua ja kehui Petrin olevan nykyisin Tirvan oma vävypoika, Elo-Matin ja Elo-Maijan tyttären kautta.

Tirvan valssin sanoitti Rauno Solio ja sävelsi Veli-Matti Karen kyläseudun omaan näytelmään Tirvan Iita.

Sovi kertoi, että lavalla on vuodesta 1955 alkaen tanssittu joka kesä. 2009 kesäteatteri siirtyi lavakatsomoon. Tukkijoella-näytelmä oli niin suuri menestys, että sitä esitettiin kaksi kesää.

Tanssien ja kesäteatterin lisäksi lavalla järjestetään yksityistilaisuuksia kuten häitä. Myös kaupunki ja julkisyhteisöt ovat vuokranneet lavaa tilaisuuksiin.

Sovi kertoi 113 kilometriä pitkän Väliväylän olevan olennainen osa Tirvan maisemaa. Väylä alkaa Lemiltä ja päätyy Käyrälammelle. Eteenpäin pääsee Lappalalle, mutta sitä osuutta ei enää Väliväyläksi kutsuta. Tukkeja väylää myöten lipui vielä 1960-luvun alussa. Sovi kertoi väkimäärän tuplaantuvan kesäisin. Moni uusi ympärivuotinen asuntokin on noussut. Myös vanhat myyntiin tulleet ovat saaneet uudet asukkaat. Sovi kiitti talkoolaisten valtavaa panostusta niin avajaisissa kuin muussa kylän toiminnassa. Talkoohenki kukoistaakin Tirvalla poikkeuksellisen vahvana.

Juhlaan saatiin tukea Kymin 100-vuotissäätiöltä ja kaupungilta. Sovi huvitti yleisöä toteamalla, että JEV-säätiöltä tukea on vasta haettu. Jos sitä ei tulekaan, kiitetään sitten aiemmista tuista.

Helena Jetsu sytytti Elovalkeiden tulen Sinikka ja Eero Nykäsen huolehtiessa kahdesta muusta. Elo-Matilla kesti hieman kauemmin kuin muilla saada tuli syttymään. Tällä kertaa tulet olivat lähinnä vertauskuvalliset, sillä valoisassa illassa ne eivät juuri näkyneet. Sijoittelu Onnen maan lavasteisiin oli hieno.

Sovi Vääntäjä avasi juhlan.

Suomen Galliala

En tullut merkinneeksi ylös, kumpi juontajista mitäkin sanoi. Sisältö oli kuitenkin oleellista ja varsin mielenkiintoista. Tirvaa on kutsuttu Suomen Gallialaksi, sillä kylässä on yhteisvoimaa ja paljon seura- ja yhdistystoimintaa. Juontajat ylistivät ihmisiä iloisiksi ja avuliaiksi. Luonto sopii hyvin retkeilyyn.

Tirva valittiin vuoden 2010 kymenlaaksolaiseksi kyläksi. Elovalkeat-kylänä Tirva toimi viimeksi vuonna 1999. Paljon kauemmas juontajat menivät lukemalla ohjeita 27.1.1916 julkaistusta seuravihosta. ”Ole täsmällinen. Saavu kaikkiin tilaisuuksiin määrätyllä minuutilla. Älä häiritse ohjelman suorittajia. Käyttäydy sivistyneen ihmisen tavalla. Jos olet saanut luottamustoimia, niin näytä ne myöskin ansainneesi. Tehtäväsi tunnollisesti suorita.”

Matti ja Maija

Tähän sopi hyvin Elo-Maijan ja -Matin haastattelu. Sinikka ja Eero Nykänen menivät naimisiin samana vuonna kuin Elovalkeat aloitettiin. 47. kerta on tänä vuonna.

Sinikka kertoi, että hänen juurensa ovat Kannuskoskella. Hän syntyi 10-lapsisen perheen yhdeksänneksi ja tytöistä toiseksi. Hän vaihtoi toisen nimen käyttöön, koska ensimmäinen aiheutti sekaannusta.

Eero kertoi olevansa syntyperäinen tirvalainen. Kun hän oli neljän, perhe muutti pois isän töiden vuoksi. Kesää vietettiin kuitenkin Tirvalla. Noin 40 vuotta sitten he Sinikan kanssa päättivät rakentaa talon Tirvalle, vaikka olivat vielä kaupungissa töissä. Viisi vuotta sitten sattuneen tulipalon jälkeen samalla paikalla on nyt lähes samanlainen talo.

Eero patisti yleisöä osallistumaan jokaiseen Elovalkeat-tapahtumaan ja kehui Kääpälän etko-konserttia. Sinikka nosti esille Kuutinlahden konsertin.

Minna Töyrylä (vas.) ja Piia Jaakkola (oik.) haastattelivat Mattia ja Maijaa.

Kuoro ja kummi

Tirvan kirkon kuoro lauloi Teemu Kääriäisen johdolla kappaleet Tula tuulan tuli tuli tei ja Kohotkoon ilohuuto. Teemukin lauloi mukana miesvoimaa vahvistamassa.

Kaksi vuotta sitten Kouvolan kylät saivat kummit valtuutetuista. Tirvan kummi Minna-Kristiina Mattila toi kaupungin tervehdyksen. Hän totesi Tirvalla olleen joka kerran hyvä olla. Viimeksi hän on osallistunut Onnen maan talkoisiin.

Vasta muutaman vuoden keskustassa asuneelle Elovalkeat on tapahtumasarjana vieras, joten Minna-Kristiina kertasi, mitä kaupungin sivuilla lukee. Kyseessä on rakastettu kotiseututapahtuma, joka huomioi kulttuuriympäristöt, kulttuuriperinnön ja kylätoiminnan.

– Kaupungin päättävissä elimissä tulee huolehtia, että kylät voivat hyvin. Kylät muodostavat kaupungin, valtuutettu totesi ja jatkoi, että pellon reunalla ja joen varrella on vaihtoehto asumiselle. Minna-Kristiina kertoi kohdanneensa Tirvalla paljon hyvää energiaa ja sydämellisiä ihmisiä.

– Yhteisöllisyys ja osallistava ympäristö tekevät todella hyvää kaupungin sykkeessä asuvalle.

Minna-Kristiina toi mukanaan Matille ja Maijalle liput asuntomessuille. Vaikka kyseessä on pariskunta, saivat molemmat kaksi lippua.

Tervehdyksensä lopuksi Minna-Kristiina nostatti kuvitteelliset maljat Tirvalle, Elovalkeille ja Valkealalle.

Kyläkummi Minna-Kristiina Mattila on osallistunut kylätalkoisiin.
Tirvan kirkon kuoro lauloi Teemu Kääriäisen (etuvas.) johdolla kaksi laulua.

Tirvantuntemusta

Minna ja Piia kertoivat kylän historiasta muun muassa rukoushuoneen tarpeesta. 1800-luvun lopulla olivat Väliväylän kosket houkutelleet Tirvalle teollisuutta. Valkealan kirkkoon ei aina ollut mahdollista lähteä, joten 1900-luvun alkupuolella katsottiin, että tarvitaan oma rukoushuone. 80 vuotta myöhemmin sitä samalla tavoin talkoilla kunnostettiin. Nykäset olivat vahvasti mukana kunnostuksessa.

Sääntökirjan ote kehotti käyttämään kaikki tilaisuudet oppiakseen yhä enemmän. Siihen vedoten juontajat aloittivat kulttuuripainotteisen tietokilpailun. Elovalkeat luki pystyrivissä, joten vaakariveihin sai vain yhden kirjainvinkin.

Seurala ja Tirvan lava olivat vielä helppoja. Seurala rakennettiin 1907. Se sai jo purkutuomion, mutta 1982 se kunnostettiin. Lava puolestaan rakennettiin ennätysajassa, jotta ehdittiin ennen muita asiaa suunnitelleita kyliä, Sippolaa, Enäjärveä ja Kaipiaista.

Kimröökin toinen nimi nokimusta muistui osalla mieliin ajoissa. Kangaspuut oli mahdollista keksiä, samoin Tirvan polkka, jos tahtilajeja tunnistaa. Hieman tietämystä tarvittiin, jotta oivalsi, että saven sytyttämä on Anu Pentik, josta on Kouvolan teatteriin tulossa näytelmä.

Muut vaativat sitten selvästi kylätietämystä, joten muualta tulleet kokivat olonsa vähän ulkopuolisiksi. Hanna Peräkylän johdolla syntynyt taideyhtymä oli talon osoitteen mukaan Rasi 637. Numeroa harva tirvalainenkaan muisti. Kylän oma lehti oli nimeltään Lastu, ja ensimmäinen näytelmä oli Pappilan tuvassa.

Parasta visassa olivat näytellyt pätkät. Niitä esittivät Susanna Nykänen, Jaakko Pasi ja Taina Raukola. Otteessa kirjasta syntyi professori Jorma Palo.

Koska sai luntata ja kysellä kaverilta, varatut palkinnot menivät kaikki samaan perheeseen, jolla oli lähistöllä vahvistuksena myös niin entiset kuin nykyiset Elo-Matit.

Susanna Nykänen, Jaakko Pasi ja Taina Raukola esittävät aidosti otetta Tirvan ensimmäisestä näytelmästä Pappilan tuvassa.

Matti ja Maija 1999

Avajaisissa olivat läsnä myös Tirvan aiemmat Elo-Matti ja Elo-Maija, Ossi Gardemeister ja Arja Siekkeli.

Juontajien haastatellessa Ossi kertoi jäisestä alustaan. Syksy 1939 oli pitkälle edennyt ennen kuin pappi saatiin syntyneitä kastamaan. Ensimmäinen vielä onnistui, mutta toisten kohdalla kastemalja ehti kovalla pakkasella jäätyä. Nimet silti saatiin.

Ossi kertoi, että Pasin kylällä tarvittiin talojen nimiä apuna, kun oli monta täysnimikaimaa. Esimerkiksi Eino Paseja oli kolme.

Ossi oli mukana lavaa rakentamassa. Hän kertoi, että lapioon tartuttiin hanakasti tuolloin vuonna 1955. Kaivinkoneita ei ollut, joten kaikki tehtiin käsipelillä. Ossi kertoi, miten keskitolpan köysitys syntyi kätevästi, kun Erkki Siivola ajoi polkupyörällä lavaa ympäri.

Ennen muita kerittiin, ja mainoksia jaettiin oikeasti lentolehtisinä. Liput myytiin alkuun auton ikkunasta. Väkeä tuli, alkuun jopa toista kymmentä linja-autollista. Kesän keskiarvo oli tuhat henkeä.

Arja kertoi, että hänen juurensa ovat Mäntyharjulla. Tirvalle hän tuli tanssien kautta. Veljensä kanssa hän kävi lavalla katsomassa, millainen mäihä kävisi. Kuntotalolla hän kohtasi tulevan miehensä polkan tahtiin. Vähältä piti, että opiskelupaikan, Mikkelin uudenvuoden tanssit olisivat jääneet väliin. Päätös pikaisesti käydä sai jäämään, kun Kouvolan pojat olivat vaseten tulleet paikalle. Suhde tiivistyi nopeasti, ja seuraavana kesänä Arja oli jo Tirvalla talkoissa.

Ilmeestä mies näki, että juuri niin oli käynyt kuin hän varoitti Arjan lähtiessä kyläkokoukseen: ”Älä vain tule puheenjohtajana takaisin!” Arja totesi, että Sovi hänet lopulta tehtävästä armahti.

Kansallispukua kurssilla tehdessään tämä kylän ensimmäinen Elo-Maija tutustui nykyiseen virkasisareen.

Minna Töyrylä (vas.) ja Piia Jaakkola (oik.) haastattelivat myös edellisiä Mattia ja Maijaa eli Ossi Gardemeisteria ja Arja Siekkeliä.

Teatterista tanssiin

Juhlan lopuksi nähtiin otteita kesän näytelmästä, ja Petri ja Anu esittivät Eino Leinon useasti sävelletyn runon Nocturne.

Kymenlaakson laulun jälkeen sai halutessaan uudet kahvit. Satumaa-orkesteri valmistautui samalla tanssittamaan avajaisyleisöä, joka viihtyi lavalla iltaa jatkamassa.

• A&SK

Eero Nykänen auttaa puolisonsa Sinikka Nykäsen alas maitolaiturilta.
Onnen maan loppu soi myös avajaisissa.
Juhlan lopulla, ennen Tirvan tarjoamia tansseja, noustiin laulamaan yhdessä Kymenlaakson maakuntalaulu.
Jaa artikkeli: