Monissa maissa juhlitaan isovanhempia vuosittain omalla päivällä. Koska kyseessä ei ole liputuspäivä, voi tulla jopa yllätyksenä joillekin, että päivää on vietetty Suomessa vuodesta 1985.
Isovanhempien päivän viettäminen lokakuun kolmantena lauantaina, tänä vuonna siis 17.päivänä, syntyi Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton eli Valli ry:n aloitteesta. Jos päivä vilahti ohi, niin mikäpä sitä estää ottamasta omaa isovanhempien päivää kalenterista käyttöön.
Entisiä lapsia
Isoäiti voi olla mummo tai mummu, isoisä ukki tai vaari. Mutta ne ovat vasta alkua, sillä onhan rakkailla entisillä lapsilla nimiä pilvin pimein ja lisääkin saa keksiä. Toki nimityksissä voi tulla esille murteellisia, arkisia, kansanomaisia, jopa runokielisiä versioita. Satojen kuutamoiden näkijä, viime millenniumin kasvatti, suvun linkittäjä, ryppymaisteri, historianjakelija ja kansanperinteensiirtäjä tuli tässä mieleen mahdollisina nimityksinä isovanhemmille. En oleta niiden yleistyvän. Itsekin pidän kiinni tutuista, laittaen terveiset mummille ja vaarille. Mamma, mummo ja pappa saavat muistoissa elää myöskin korkeintaan virallisilla nimillä. Emme siis käyneet ryppymaisterilassa vaan mummolassa, jossa pappakin aikanaan asui.
Mahdollisia nimiä isoäidille ovat muiden muassa mummeli, muori, nanna, ämmi, mimmu, mimmi, maamo ja mummukka. Isoisiä ovat puolestaan esimerkiksi pappa, paappa, taata, taatto, ja äijävaari.
Juhlintaa
Viime vuoteen liittyvien suunnitelmien toteutumisesta on hyvin vaikea päästä täyteen varmuuteen. Joka tapauksessa kyseessä on vaihtoehtoja, jollaisena päivää on voitu viettää ja toivottavasti myös jatkossa on mahdollista juhlia.
Monissa päiväkodeissa on leikitty ja laulettu paikalle kutsuttujen isovanhempien tai lähiseudun vanhojen ihmisten kanssa. Lapset ja isovanhemmat ovat voineet leikkiä esimerkiksi perinneleikkejä. Isovanhemmat ovat päässeet kertomaan leluista, joilla ennen leikkivät. Yhdessä on viihdytty kirjoja lukien.
-Lasten vierailu hoivakodissa on aina varsinainen tapaus, ja siitä puhutaan meillä vielä monta päivää käynnin jälkeenkin, on eräs hoivakodin työntekijä kertonut.
Tarjoiluun on yleensä panostettu niin osallistuvissa palvelutaloissa kuin päiväkodeissakin. Kakkuja ja pullia on jopa tehty yhdessä juhlapäivänä. Lasten suunnittelemassa ”jäätelöbaarissa” isovanhemmat pääsivät herkuttelemaan lasten kanssa.
Eräässä päiväkodissa suunniteltiin isovanhemmille jopa esterata. Tehtävärasteja ja jumppaakin on järjestetty. Syksyiseen metsään on lähdetty piknikille ja leikkipuistoa esitelty isovanhemmille. Yhdessä on myös voitu lähteä laavulle paistamaan makkaraa.
Erään päiväkodin ohjelmaan kuului lasten tekemien elokuvien ”ensi-ilta”, johon isovanhemmat kutsuttiin vip-vieraina mukaan.
Viime vuonna isovanhempien päivän juhlintaa oli luvassa ainakin seuraavilla ryhmillä: Jänikset, Punaiset ja Pinkit, Kissanpäivät, Sinivalaat ja Delfiinit, Untamot, Pihatontut, Timoteit, Tatit, Ainokaiset, Nallenautit, Merisiilit, Tapiot, Kanelit ja Ahomansikat.
Viime vuonna takuuvarmasti tiedettiin, että erilaisia isovanhempien päivän tapahtumia ja tempauksia oli tiedossa liki 200 eri puolilla Suomea ja juhlintaan osallistujia puolestaan reippaasti yli 14 000. Tapahtumia oli ainakin 30 eri paikkakunnalla Suomessa. Ainakin pääkaupunkiseudulta Ylitornioon asti.
Isovanhempia
Moni muistaa 1906-1997 eläneen Kylli Kosken television maalaavana Kylli-tätinä. Hän opetti monilla kouluilla, Valkealassa Lappakosken kansakoulussa 1939 – 1941, sekä Oravalan kansakoulussa 1942. Kyllin ystäviin kuului Mika Waltari. Teija Sopasen äiti oli Kyllin luokkatoveri. Teija oli kuuluttajana Kyllin aloittaessa televisiossa työskentelyn. Teija puhui Kylli-tädistä ja se hänestä sitten tuli. Kun ohjelmaan tarkoitettu filmi Meren pohjalla oli hukkunut, Kylli keksi tarinan merenneidosta. Hän käytti myös muiden satuja. Kylli-täti valittiin vuoden 1995 isovanhemmaksi.
Vuonna 2018 saman tittelin sai Katri Helena Kalaoja. -Se uusi ulottuvuus, joka lapsenlapsista on tullut elämään, on ihan käsittämätön. Jatkuvasti saa olla sydän sykkyrällä. Olen niin onnellinen siitä, Katri Helena kertoi. Kouvolan Teatterissa Katri Helenasta kertova musikaali oli erittäin suosittu kuusi vuotta sitten. Hittien ohella elämässä oli rankkojakin aikoja. Katrin puoliso, muusikko-säveltäjä Timo Kalaoja, kuoli sydäninfarktiin vuonna 1988. Pariskunnan yhteinen poika Juha menehtyi sairauskohtaukseen 33-vuotiaana. Timon kanssa Katri sai myös tyttäret Maijan ja Hannan.
Katri Helenan hittejä ovat muun muassa Puhelinlangat laulaa, Anna mulle tähtitaivas, Vasten auringon siltaa, Katson sineen taivaan, Katson autiota hiekkarantaa ja Paloma Blanca.
Yllättäen Fröbelin Palikat-yhtye valittiin vuoden 1996 isovanhemmaksi. Yhtye nähtiin täällä päin ainakin 90-luvulla Valkealatalossa. Leijonaa mä metsästän on yksi yhtyeen tunnetuimmista kappaleista. Sen alkuperän selvittäminen vaatisi melkoisen työn. Yhdysvalloissa on laulettu leirinuotion äärellä karhujahdista. Laulussa on samankaltaisuutta meillä tunnettuun kappaleeseen.
Timo Nuutisen, Ari Bergströmin ja Hannu Mäkelän kanssa jo monelle sukupolvelle Fröbelin palikoissa esiintynyt Mats Lillrank syntyi 1961. En löytänyt tietoa, onko hän isoisä. 1987 perustettu yhtye saikin nimeämisen palkinnoksi eri ikäpolville sopivan musiikin tuottamisesta ja esittämisestä. -Monelle lapselle Fröbelin Palikoiden ohjelmisto on kurkistus oman isovanhempansa lapsuuteen. Musiikki on saanut vauhdikkaamman rytmin, mutta sanat, ajatus ja leikit ovat entiset, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle, kerrottiin Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n lehdistötiedotteessa 1996.
Janne Kousa
Artikkelikuva: SA-kuva: Vanha vaari pojantyttärineen Koivussa. Tuntematon 1940.02.24
