fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Jääkärikapteeni ja heimosoturi

”Mikä onkaan miehelle suurempaa, kuin toimia ja kuolla ihanteidensa puolesta, ja vakaumuksensa, ja kaiken puolesta, mikä hänelle on pyhää! Se on liian suuri onni.”
Näin kirjoitti jääkärikapteeni Matti Johannes Kurri (1894–1966) joulukuussa 1921 Vienassa, viimeisessä heimosodassa haavoituttuaan.

Arkun kätköistä
Tekstikatkelma löytyi yli 90 vuotta pornaislaisen jääkärin, Johan Emil Sainion (1889–1939), talon vintillä piilossa olleesta matka-arkusta. Arkun kannessa lukee Jääkärivänrikki M. H. Kurri ja se sisälsi valokuvia, asiakirjoja, kirjeitä ja pienesineistöä vv. 1915–1923.
Arkussa oli vielä kiinni puinen osoitelappu, joka kertoi arkun tulleen Järvenpään asemalle J. E. Sainion nimellä. Matka-arkku päätyi Pornaisten jääkäreitä tutkivalle Mari Ahokkaalle (e. Högman), joka kerää tietoja Matti Johannes Kurrista ja Johan Emil Sainiosta (kirjailija J. E. Sainio) tutkimusta ja kaksoiselämäkertaa varten.

Matti Kurri
Matti Kurri syntyi Kurkijoella 31.8.1894 maanmittarin apulainen Esko Kurrin ja Katri Arvelin perheeseen. Sisaruksia Matilla oli neljä nuorena kuollutta ja saman verran aikuisiän saavuttanutta: Aatami, Juho, Emma (myöh. Jussilainen, myöh. Hakala) ja Kristiina (myöh. Mattila). Aatami ja Juho muuttivat noin 1910 Amerikkaan. Juholla oli vaimo ja ainakin yksi lapsi, Emmalla oli seitsemän lasta.
Matti kävi kansakoulun ja Kurkijoen maamieskoulua sekä toimi ennen Saksaan jääkärikoulutukseen lähtöään maanviljelijänä perheensä tilalla Kurkijoen Titossa.

”Emmalle ja Simolle. Vuonna 1913. Matti Kurri” Kurri
oikealla. Kuva: Mari Ahokas Matti Kurrin kokoelma.

Jääkäriksi
Joulukuussa 1915 Matti Kurri matkusti Saksaan, ja hänet määrättiin Kuninkaallisen preussilaisen jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan. Kurri osallistui I maailmansodan Saksan itärintaman taisteluihin Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Saksassa hänet ylennettiin varavääpeliksi. Hän saapui Vaasaan jääkäreiden pääjoukon mukana 25.2.1918.
Kurri komennettiin ensin IX Jääkäripataljoonaan ja 15.4.1918 joukkueenjohtajaksi 6. jääkärirykmentin XVIII Pataljoonaan. Hän osallistui Ilveksen, Hotakan ja Muolaan taisteluihin.
Sodan jälkeen vuosina 1918–1920 Kurri palveli nuorempana upseerina Jääkäripataljoona n:o 6:ssa (nimi myöhemmin Kainuun Sissipataljoona), komppanianpäällikkönä Laatokan Jalkaväkirykmentti n:o 6:ssa (nimi myöhemmin Viipurin Rykmentti) ja Käkisalmen Läänin Rykmentissä.

Heimosotaan
Vuonna 1921 Matti Kurri erosi puolustusvoimain palveluksesta ja siirtyi Sortavalan suojeluskuntapiirin I alueen päälliköksi. Loppuvuonna 1921 Kurri liittyi Vienan-Karjalan retkikuntaan ja osallistui mm. Karjalan kansannousuna tunnettuun viimeiseen heimosotaan 1921–1922 toimien komppanianpäällikkönä Repolan Pataljoonassa.
Kurri, joka operoi Vienassa peitenimellä Hans Hallamaa, osallistui Kostamuksen ja Porajärven taisteluihin ja haavoittui 28.12.1921.
Karjalan kansannousun jälkeen Matti Kurri toimi Karjalan pakolaisten harjoituskoulun johtajana Hyrynsalmella ja Lapualla n. 6 kuukautta.
Koulun ohjelma oli naamioitu muodollisesti kansanopistoksi, jonka johtokunnan puheenjohtajana toimi Vihtori Kosola. Kosola kirjoitti puolustusministeri Bruno Jalanderille harjoituskoulun lakkauttamisen jälkeen 1923: “Koulu perustettiin kokonaan sotilaallista puolta silmälläpitäen. Aikomus oli saada Karjalalle pieni Jääkäripataljoona.”

Matti Kurri poseeraa kädessään ratsupiiska. Kuva: Mari
Ahokas Matti Kurrin kokoelma.

Siviiliin
Matti Kurri opiskeli Viipurin sahateollisuuskoulussa 1922–1924 ja siirtyi siviilitöihin vuonna 1924. Hän toimi metsäalalla eri tehtävissä, mm. Suomalainen puuliike Oy:n palveluksessa.
Kurri asui ainakin vv. 1930–1935 Kotkassa, jona aikana on ilmoittanut ammatikseen työnjohtaja. Hän toimi myös Kotkan suojeluskunnassa.
Vuonna 1938 Matti Kurri avioitui liikeapulainen Aliina (Liine) Porkan kanssa. Aliina Porkka oli syntynyt 6.6.1901 Kivennavalla. Aliinan vanhemmat olivat Wilhelm (Wille) Matinpoika Porkka (s. 1871 Kivennavalla, isän Matin juuret juontavat Vehkalahdelle) ja Maria Toffer (s. 1870 Vironmaalla).

Sodissa
Talvisodassa Kurri toimi ensin työkomppania Kurrin päällikkönä, josta muodostettiin myöhemmin 4. Prikaatin alainen jalkaväkikomppania.
Taistelupaikkoina talvisodan rintamalla olivat Ravankylä, Kääntymä, Salmenkaitalinja, Karisalmi ja Saarenmaa.
Kurri jatkoi samassa tehtävässä jatkosodan syttymiseen saakka, jolloin hänet komennettiin II/JR 9:n Esikuntakomppanian päälliköksi.
Matti Kurri osallistui jatkosodan taisteluihin Pälkjärvellä, Iljalassa, Kirjavalahdessa, Latvasyrjässä, Kaskanassa ja Ostassa. Hän haavoittui oikean polven läpi menneeseen luotiin helmikuussa 1942, eikä enää pitkän toipumisajan jälkeen palannut rintamalle.

Valkealaan
Sotien jälkeen Matti Kurri asui Sippolassa, Rautakorvessa Myllykoskella ja Valkealan Miettulassa vaimonsa ja kahden kasvattipoikansa kanssa. Matti Kurri kuoli 21.9.1966. Hänet on haudattu Kouvolan vanhalle hautausmaalle.

Takaisin arkkuun
Miksi Matti Kurrin matka-arkku päätyi Pornaisiin, J. E. Sainion talon ullakolle?
Jääkäriyden lisäksi Matti Kurria ja Jussi Sainiota yhdisti Karjalan kansannousuun osallistuminen 1921–1922. Heimosoturit joutuivat vetäytymään Vienasta helmikuun alussa 1922 Suomen puolelle, jolloin Metsäsissejä johtanut Paavo Talvela määräsi Jussi Sainion valitsemaan Matti Kurrin johtamaan harjoituskouluun katsomansa johtaja-ainesta olevat karjalaissotilaat, 200 miestä.
Harjoituskoulu jouduttiin lakkauttamaan Neuvostoliiton painostuksesta vuonna 1923.
Kenties Matti Kurri ei halunnut säilyttää itsellään raskauttavia todisteita ja pyysi saada lähettää matka-arkun jääkäritoverilleen.
Oliko hänen tarkoitus hakea arkku jossain vaiheessa myöhemmin Pornaisista, sitä tuskin saamme koskaan tietää.
• Mari Ahokas

Matti Kurri jääkärimatrikkeli 1975. Kuvassa Matti Kurri iäkkäämpänä.
Kuva: Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975.

Mikäli sinulla on Matti Kurriin liittyviä tietoja, materiaalia tai valokuvia, kaikki tieto otetaan suurella mielenkiinnolla ja kiitollisuudella vastaan! Sähköpostiosoite: [email protected]
Kirjoittaja FM Mari Ahokas tutkii Matti Kurrin lisäksi Pornaisissa syntyneitä jääkäreitä, joita oli neljä, J. E. Sainion lisäksi Åke Mangström, Sulo-Weikko Pekkola ja Wiljo Einar Tuompo. Emeritusprofessori VTT Martti Turtola kirjoittaa parhaillaan elämäkertaa kenraaliluutnantti W. E. Tuomposta ja Mari Ahokas osallistuu kirjoitustyöhön ja toimii Tuompon elämäkertahankkeessa tutkimusapulaisena.
Artikkelin lähteitä: Mari Ahokas, Matti Kurrin kokoelma, Kirsi Vaalion kokoelma, Kansallisarkisto puolustushallinnon henkilöasiakirjat, Alpo Horpun haastattelu, Suomen jääkärien elämäkerrasto (1975), Jussi Niinistö: Heimosotien historia 1918–1922, Ahti Kurrin sukututkimustiedosto, Ari T. Loikkasen sukututkimustiedosto.

Artikkelikuva: Jääkäreitä Saksassa 1917, Matti Kurri takarivissä toinen vasemmalta. Kuva: Mari Ahokas, Matti Kurrin kokoelma.

Jaa artikkeli: