fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Jääskeä

Jääski-seura ja pääkirjasto järjestivät yhteistyössä Jääsken kirjojen tuuletuksen marraskuussa.
Esillä pääkirjaston näyttelyssä oli kymmeniä Jääskeen liittyviä kirjoja ja julkaisuja. Niistä useimmat ovat yksittäiskappaleita Jääski-seuran arkistosta. Kirjoja ovat julkaisseet esimerkiksi Jääsken kylä- ja koulupiiritoimikunnat, Jääski-säätiö, Jääski-seura monien yksityishenkilöiden lisäksi. Kirjoissa esitellään esimerkiksi runoutta ja murretta.
Karjalan Liittoon lukeutuu runsas määrä eri jäsenyhteisöjä. Karjalaseurojen joukosta löytyvät esimerkiksi Valkealan ja Kuusankosken omat seurat. Jääski-seura ry lukeutuu pitäjäseuroihin. Jääski-seura yhdistää entisiä jääskeläisiä, heidän jälkeläisiään ja muita jääskeläisyydestä kiinnostuneita. Seura vaalii, ylläpitää ja tallentaa jääskeläistä perinnettä ja Ylä-Vuoksen murretta. Jääski oli moni-ilmeinen pitäjä luovutetun Karjalan alueella.

Urheilukuvat on haettu kuva-arkistosta Jääski-haulla. SA-kuva/Kauko Kivi: Pituutta hypätään. Jääski 1943.07.25
SA-kuva/Sot.virk. J.Taube: Lotta Kekki, monipuolinen naisurheilija, pituushyppyä suorittamassa. Jääski 1943.07.25

Vähän sulautuneena

Jääsken pitäjällä on kaksi puolta, jotka esittäytyvät vaakunassa. Tähkä kertoo viljavasta maaseudusta. Ratas osoittaa teollisuuden vahvuuden. Vuoksi virtaa välissä. Punainen, musta ja hopea ovat vaakunan heraldiset värit. Jääsken kirkonkylä ja Enson teollisuusyhdyskunta olivat kumpikin keskuksia.
Jääsken nimi löytyy jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa 1323. Jääski oli väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin maalaiskunta, jossa oli vuonna 1939 asukkaita noin 20 800. Kyliä pitäjässä oli 60 ja kansakouluja peräti 18 .
Jääski tunnettiin teollisuudestaan. Siellä sijaitsi esimerkiksi Enso-Gutzeitin puunjalostustehtaat, Suomen ensimmäinen tekokuitutehdas Kuitu Oy, Outokumpu Oy:n kuparitehdas ja rikkidioksiditehdas.
Vuoksenlaaksossa saatiin energiaa Vuoksen vesivoimaa valjastamalla. Rouhialassa ja Ensossa sijaitsivat energiantuotantolaitokset. Enso suunnitteli kauppalaksi hakeutumista, tehdasyhdyskunnalla oli jopa oma sairaala.
Viipuri-Joensuu –radasta erkani sivurata Antreasta Imatralle. Se kulki Jääsken läpi. Maanteitä kulki tiheästi ja Vuoksen yli pääsi useita siltoja pitkin.
Vuoksen yli johtanut silta valmistui 1885. Aikanaan ei Suomessa sen pidempää maantiesiltaa ollutkaan. Sillan lähellä sijaitsi Jääsken vuonna 1844 valmistunut kirkko. Vuonna 1913 kirkkoon tehtiin peruskorjaus. Sen jälkeen sinne mahtui 2000 henkilöä.
Lopullisessa rauhansopimuksessa Jääsken pitäjä halkaistiin, hiven saatiin pitää, suurimman osan siirtyessä Neuvostoliiton puolelle. Viipurin lääniin kuulunut Jääski sijaitsi Vuoksen yläjuoksun varrella. Nykyisin esimerkiksi imatralainen saattaa kulkea entisen Jääsken mailla. Jääsken pinta-alasta jäi noin 11% Suomen puolelle. Sotien jälkeen kunta ei kuitenkaan ollut elinvoimainen. Pääosin Jääsken kunnan jäljelle jääneet varat käytettiin Imatran kauppalan perustamiseen 1.1.1948.
Janne Kousa

Julkaisuja oli monelta vuodelta.
Kallija tyttölöi -albumin käänsi lappeenrantalainen kulttuurisihteeri Kaisu Lahikainen. Hän valitsi käännöksen pohjaksi kaakkoismurteen kirjosta Viipurin, Lappeen ja Vuoksen seudun murteen.
Kartasta hahmottuu, että Jääski oli ihan kohtuullisen kokoinen pitäjä.

Artikkelikuva: SA-kuva/Kauko Kivi: Kutsuvieraita. Jääski 1943.07.25

Jaa artikkeli: