Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Jokelan taistelun muistomerkki

Jokelan taistelun muistolaatta oli tarkoitus paljastaa jo 3.5.2018. Tuolloin oli kulunut sata vuotta vapaussodan viimeisestä taistelusta. Lupa-asiat osaltaan mutkistivat tapahtuman järjestämistä.

Elokuun 12. päivä 2021 päästiin muistomerkki julkistamaan Jokelan sillan läheisyyteen, Virranpään ja Vanhatien risteykseen. Niin sanotuilla piiskamännyillä olisi oma tarinansa kerrottavanaan. Niiden läheisyydessä saatiin kuulla historiasta.

Tapahtumapaikan keskeisyyden vuoksi todistajina oli ymmärrettävästi myös ohikulkevia pyörätien ja autotien käyttäjiä tapahtuman alettua iltaviideltä.

Tilatut kenttäkahvit hoiti sujuvasti Valkealan Sotilaskotiyhdistys. Autosta pääsi tilaisuuden päätyttyä pyytämään herkullisen pehmeän munkin ja juotavaa.

Alkumarssina Noble Trio soitti Karjalan jääkärien marssin. Myöhemmin he vastasivat Jääkärimarssista, marssi Suomen Kaartin paluulaulusta, sekä päätösmarssista Muistoja pohjolasta. Triossa puhalsivat trumpettia Joona Ronkainen, Mika Palosara baritonia ja Timo Jaakkola tuubaa.


Historiaa
Tervehdyspuheen pitänyt puheenjohtaja, everstiluutnantti evp Matti Mikkonen (Artikkelikuvassa soittajien edessä) kertoi muistomerkin valmistuksesta.
– Laatan on suunnitellut Esa Hyytiäinen ja sen on valmistanut Taidevalimo Valusampo. Laatassa on teksti ”Jokelan alueella käytiin Vapaussodan viimeinen taistelu 2.-3.5.1918. Valkoisten voiton myötä Kouvola vapautui punaisten vallasta”.


Matti Mikkonen kertoi, että hallituksen jäsen Petri Lahdenpää löysi kiven Tykkimäen Sora Oy:n alueelta. Vapaussotien Kymenlaakson Perinneyhdistys sai kiven lahjoituksena yhtiöltä. Tykkimäestä kiven siirsi paikalleen Jokelaan Markku Saari. Laatan kiinnittivät yhdistyksen puheenjohtaja Matti Mikkonen ja sihteeri Paavo Mikkonen. Kaupungille kuuluu kiitos siitä, että muistomerkki voitiin pystyttää Jokelaan.

Jokelan taistelusta kertoi opetusneuvos Sakari Viinikainen. Hän kertoi myös tarinan kuuluisan kultaseppäsuvun, Tillanderien, vaiheista. Alexander Tillander istui härkävaunuissa. Hän oli paennut Pietarista, mutta jäänyt punaisten kynsiin. Samassa vankiporukassa oli Kymiyhtiön virkailijoita.

Tillander pääsi ulos ja sai jopa kävellä asemalaiturilla. Hän luikahti vaunun alle ja meni hirveää vauhtia ratapihan toiselle puolelle kohti metsää. Tillander hortoili koko yön metsissä. Mitä ilmeisimmin Utin kohdalla hän ilmestyi radan varteen. Radalla seisoi panssarijuna. Panssarijunasta laskeutunut sotilas olikin oma poika.

Vapaan sanan piti Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja kenraalimajuri evp Kalervo Sipi. Hänet valittiin puheenjohtajaksi 2008. Sipi kertoi Vapaussoturi-lehdestä ja sinisestä rististä. Vapaussoturi on vuodesta 1959 ilmestynyt sotahistoriallinen aikakauslehti.

Sen vaalimia arvoja ovat itsenäinen Suomi, sotiemme muisto sekä suojeluskunta- ja lottaperinne. Muistoristin suunnitteli Armas Lähteenkorva. Vapaussoturien Huoltosäätiö hyväksyi luonnoksen 1967.
Kalervo Sipillä oli ilo luovuttaa myöntämänsä Sininen Risti havunoksatunnuksin ylikersantti Markku Saarelle.

  • Janne Kousa
Kenraalimajuri evp Kalervo Sipi luovutti myöntämänsä Sinisen Ristin havunoksatunnuksin ylikersantti Markku Saarelle.
Sakari Viinikaisen kertomuksia historiasta on moni kuunnellut.
Jaa artikkeli: