fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Juha Tapion uramuutos

Muun muassa Mitä silmät ei nää ja Kaksi puuta -hiteistään tunnettu artisti Juha Tapio kertoi huhtikuun ensimmäisenä päivänä aloittavansa rap-uran.
-Suuria uutisia! Moni on ihmetellyt mun jättäytymistä tauolle, ja nyt saan viimein kertoa sille syyn: Aloitan uuden uran rap-musiikin parissa nimellä Gettotapsa ja levy-yhtiönäni tulee toimimaan legendaarinen Rähinä Records!
Tiedossa oli jo singlejulkaisu. Joskin tilanteesta johtuen se olisi varmasti täytynyt järjestää hyvin pienenä tilaisuutena: -Ensimmäinen single Kaksi Kultaista Chainia (feat. ibe) julkaistaan 31.4. ja klubibängeri Ohikiitävä Maserati (feat. Proffa) 31.6. Taival huipentuu syksyllä 2020 ilmestyvään albumiin Buleja Taikoja.
-Jotkut saattavat muistaa mun ja Brädin version Profeettojen kappaleesta Sinuhe taannoiselta Vain elämää -kaudelta. Heti sen tehtyäni tiesin, että tämä on kutsumukseni!, väläytti artisti taustaksi rap-uralle suuntaamisestaan.
Nyt jos koskaan on aika kuunnella Juha Tapion musiikkia, sillä entiseen ei kuulemma ole paluuta: -Koko Juha Tapion aiempi diskografia tullaan poistamaan suoratoistopalveluista ja fyysiset levyt poisvetämään markkinoilta. Juha Tapio on tullut tiensä päähän, mutta älkää huoliko, sillä Gettotapsa elää!

Kommentteja

Juha Tapion viesti herätti erilaisia tuntemuksia hänen seuraajissaan. Eräs mainitsi: -Hyväksyn tämän päätöksen (ihan kuin se mun hyväksyntääni kaipais) vain siinä tapauksessa, että kaikki tähänastinen tuotanto Tuulen valtakunnasta (ja erit. Väsyneet maan) alkaen uudelleen sovitetaan mukaan GettoTapsan repertuaariin!
Toinen piti harmillisena, että vanhat laulut poistetaan. Hän kyllä ymmärtää hyvin, sillä uusi ura vaatii suuria uhrauksia. Eräältä tuli jo ehdotus ensi vuodelle. Silloin Juha Tapio voisi ilmoittautua hevibändin keulakuvaksi.
Eräs takertui sellaiseen muotoseikkaan, että singlejulkaisu oli luvassa 31.4. Sanotaanhan sitä, että kesymarhu on päivää kolmekymmentä. -Taitaa käydä tauolla aika pitkäksi, kun kuukausien päivämäärät heittelee. Tosin, niinhän sinä laulat Meillä on aikaa, hän kommentoi. Samasta kalenterivirheestä kertoi kommentti: -Juhan kalenterissa on enemmän päiviä kuin tavan kansalaisilla.

Epäonnistunut pila

Täytyy myöntää, että melkein lankesin itsekin aprillipilaan. Osuin katsomaan viestiä usean päivän jälkeen. Sitten huomasinkin, että julkaisukeskiviikko aloitti huhtikuun.
Vertailuksi mainittakoon aprillipila, jollainen ei toimi. Turun Sanomien aprillipila suututti monia. Jutun mukaan luonnonvarakeskuksen operaatio siilikannan harventamiseksi on kohdannut ankaraa vastustusta. Turun Eläinsuojeluyhdistys ry mainitsi viestissään: -Typerän pilan vuoksi yhdistyksen kaikki tämän päivän resurssit ovat menneet täysin hukkaan, kun olemme korjanneet väärän tiedon aiheuttamia sotkuja.
Useat lähteet puhuvat sen puolesta, että siili on vieraslaji. Siilin ei kuitenkaan tiedetä syrjäyttäneen mitään muuta lajia. Siilille sopivat pihapiirit ovat vähentyneet. Hyödyllinen hyönteissyöjä on rauhoitettu ja tarvitsee ihmisten apua. Kannan laajuutta ei tiedetä, mutta siili on selvästi harventunut. Ongelmana on esimerkiksi talvipesien puute ja lisääntynyt liikenne.
Lauwantaina kesäkuun 21 päiwänä 1879 kirjoitti Hämäläinen-lehti nro 49 näin: ”Siili (erinaceus eurapaeus) saatiin täällä kiini metsästä läheltä rautatietä mennä keskiwiikkona. Näitä eläimiä ei ole tawattu Suomesta muualta kuin Uudeltamaalta, mihin niitä joskus sanotaan tulewan Wirolaisten aluksista. Tämä lienee siis marsinut tänne Helsingin seuduilta, wai lieneekö wallan ajanut junassa, koska täällä jo kerran ennenkin semmoinen eläwä löyttiin. Mahdollista on, että niitä tänne saapuu wenäläisen sotawäen muassakin. Sanotaan ettei hiiret eikä rotat viihdy siinä talossa, jossa siili asuu.”
Biologi, filosofian tohtori, Korkeasaaren pitkäaikainen johtaja ja Luontoillan nisäkäsasiantuntija Ilkka Koivisto nosti aikoinaan esiin kysymyksen siitä, olisiko siili voinut säilyä Lounais-Suomessa jo muinaisista ajoista lähtien. Siili nimittäin levisi laajalti poikkeuksellisen nopeasti.
JK

Kuva: Ville Juurikkala

Jaa artikkeli: