fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kaakko 19 -harjoitus nivoo puolustushaarat yhteen

Seudun maanteillä on viime viikon aikana näkynyt poikkeuksellisen paljon puolustusvoimien kalustoa. Kaikki puolustushaarat ovat Kaakko 19:ssä yhdistäneet voimansa joka toinen vuosi järjestettävään valtakunnalliseen harjoitukseen.

Perjantain aamu alkaa valjeta, kun ilmoittautuneet on kirjattu saapuneiksi. Autoletka siirtyy Karjalan prikaatin portilta tilavampaan parkkiin Kaartinaukiolle.
Kaartinhallin salissa Kaakko 19:ää johtavat kertovat yhteisten harjoitusten merkityksestä, järjestämisestä ja sujumisesta.

Yli puoli Suomea

Taisteluharjoituksen johtaja eversti Kari Pietiläinen aloittaa. Hän kertoo, että edellinen puolustusvoimien pääsotaharjoitus oli Uusimaa 17. Viime vuonna Maavoimien oma pääsotaharjoitus järjestettiin pohjoisessa. Ensi vuonna oma pääsotaharjoitus järjestetään jälleen etelässä.
Kaakko 19 -harjoituksen vahvuus on enimmillään noin 12 000 henkeä. Reserviläisiä on noin 3 200. Ajoneuvoja harjoitukseen osallistuu noin 2 200.
Valmistavia harjoituksia on järjestetty eri puolilla maata. Harjoitukseen osallistuu joukkoja Pääesikunnasta ja sen alaisista laitoksista, Maavoimista, Merivoimista, Ilmavoimista ja Rajavartiolaitoksesta. Keskisestä Suomesta alaspäin ovat kaikki puolustusvoimien joukkoyksiköt mukana.
Harjoitus-skenaariossa kriisi on ilmennyt ja edennyt (eskaloitunut) nopeasti. Ollaan siinä jo syvällä. Harjoituksessa ovat vastakkain sininen ja keltainen valtio. Ensimmäiset maataistelut käytiin kuvitteellisella valtakunnanrajalla viime keskiviikkona. Harjoitustoimintaa on Valkealassa, Savitaipaleella, Taipalsaaressa, Mikkelissä, Mäntyharjussa, Lappeenrannassa, Haminassa, Kotkassa ja Porvoossa. Lisäksi harjoitustoimintaa on Etelä- ja Kaakkois-Suomen rannikkoalueilla (Upinniemi-Kotka-Hamina) sekä Saaristomerellä ja Suomenlahdella.
Strateginen taso on mietitty muissa yhteyksissä. Kaakko 19 keskittyy taktiseen tasoon.

Oma puolustus

Kaakko 19:n johtaa Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Petri Hulkko, joka muistetaan Valkealassa erityisesti Utin jääkärirykmentin komentajana vuosien 2004 ja 2008 välillä. Hän on erittäin tyytyväinen siitä, että Maavoimien lisäksi joukot Meri- ja Ilmavoimista sekä Rajavartiolaitoksesta osallistuvat harjoitukseen täysipainoisesti.
Johtaja mainitsee talvisodan alkaneen marraskuun lopussa 80 vuotta sitten. Hän toteaa, että silloin jouduimme taistelemaan yksin. Nyt harjoittelemme myös omin voimin. Ulkomaalaisia joukkoja ei Kaakko 19:ään osallistu.
– Sotilasliittoon kuulumattomana emme voi olettaa, että joku tulisi auttamaan. Apua voimme kuitenkin ottaa vastaan, Petri Hulkko toteaa.
Ruotsin Maavoimien komentaja seurasi harjoituksia ja niiden nopeaa tilannekehitystä. Ruotsin kanssa tehdäänkin paljon yhteistyötä.

Maavoimien komentaja Petri Hulkko ottaisi varusmiespalvelukseen selvästi nykyistä useamman. Koulutusta voitaisiin soveltaa niin, että mahdollisimman moni saisi onnistumisen eväitä elämään.

Maavoimat

Maavoimien kokonaisvalmius on 14 000 varusmiestä, 4 600 henkilökunnan jäsentä ja 166 000 reserviläistä.
Maavoimat näkyy harjoituksessa eniten, mutta ei pärjää yksin. Maaharjoituksissa ovat mukana Rajavartiolaitos ja logistiikka sekä siviilitoimijoiden tuki. Tässä harjoituksessa ei ole vastaavaa yhteistoimintaa siviiliviranomaisten kanssa kuin edellisessä harjoituksessa. Harjoitus on puolestaan sotilaallisesti sitä syvempi.
Pohjan ovat luoneet edelliset sukupolvet ja yleinen asevelvollisuus, josta Suomi ei kylmän sodan aikanakaan luopunut. Maavoimiin on viimeisten viiden vuoden aikana panostettu, ja materiaalit ja koulutus ovatkin hyvällä tasolla. Taso kantaa pitkälti 2030-luvulle. Vanhentunutta kalustoa on pystytty korvaamaan, osin käytetyllä kalustolla. Myös uutta täytyy osin hankkia.
Erityisesti komentaja mainitsee johtamisjärjestelmän. Suomeen sopivaa ei ollut missään tarjolla, joten sellainen päätettiin yhdessä suomalaisten yritysten kanssa kehittää. M18 johtamisjärjestelmällä kyetään johtamaan sotaliikkeitä. Se moninkertaistaa suorituskyvyn maastossa. Kaakko 19 -harjoituksessa se on ensimmäistä kertaa laajasti käytössä myös Merivoimilla. Käyttö laajenee yhä tulevina vuosina.
Maavoimien komentaja kiittää poliittista päätöstä erillisrahoituksesta, sillä meri- ja ilmapuolustuksen hankkeet hyödyttävät myös Maavoimien toimintaa.
Isot harjoitukset antavat mahdollisuuden testata suorituskyvyn ja koulutuksen yhteensopivuutta. Kaikki on toiminut saumattomasti yhteen kuin yksi kone. Jokainen puolustushaara järjestäisi joka tapauksessa omia harjoituksiaan. Yhden ison harjoituksen lisäkustannus on minimaalinen.

Tahtoa ja palvelusta

Maavoimien komentaja mainitsi myös korkean puolustustahdon. Samanlaisina kerta toisensa jälkeen suoritettavat kyselyt varusmiehille antavat hyvän kuvan mahdollisista muutoksista. Komentaja on erittäin tyytyväinen maanpuolustustahdon saamaan keskiarvoon 4,2 viisiportaisella asteikolla. Koko kansan keskuudessa tehdyt kyselyt eivät anna enää yhtä hyviä tuloksia. Muistakin syistä Petri Hulkko on huolissaan varusmiespalveluksen suorittavien määrän alenemisesta. Hän kutsuisi esimerkiksi diabeetikot palvelukseen. Palveluksen vaatimuksia voitaisiin muokata eri tasoille, jotta nykyistä useampi voisi palveluksen suorittaa. Komentaja toteaa, että näin useampi saisi onnistumisia kantamaan siviilielämässä.

Saarten suojaa

Merivoimien komentaja, lippueamiraali Jori Harju kertoo, että he aloittivat maanantaina. Harjoituksen aikana on valuttu Kaakonkulmalle eli Porvoosta itään. Toimintaa on pääosin Kotkan ja Haminan edustalla.
Keli ei ole ollut ihan paras mahdollinen. Aallot ja kallioiden liukkaus ovat asettaneet haasteita. Toisaalta on päästy harjoittelemaan tarkkaa navigointia. Esimerkiksi ammusten siirrossa alukselta toiselle jouduttiin etsimään saarten suojaamaa paikkaa.
Lippueamiraali käyttää myös sanoja synkronointi ja koordinointi. Hän viittaa niillä siihen, että yhteistoiminta on tärkeintä. Iso harjoitus on ainoa mahdollisuus harjoitella yhteistä maalia. Merivoimat sovittaa oman toimintansa Maavoimien taisteluun.
Harjoitus palvelee Merivoimien poikkeusolojen tehtäviä sekä joukkojentuotanto- ja harjoitussuunnitelmia eli asevelvollisten ja reserviläisten koulutuksen kehittämistä.
Taistelutoiminnot Kaakonkulmalla ja Saaristomerellä ovat erilaiset. Edellä järjestettiin Merivoimien omia harjoituksia niin erikseen kuin yhdessä. Samalla, kun tarkistetaan, miten varusmiehet ovat omaksuneet koulutuksen, testataan myös kykyä johtaa. Harjoituksissa varusmiehet saavat toimia pääosin itsenäisesti, omista mahdollisista virheistä ja palautteesta oppien.
– Erittäin päteviä nuoria sotilaita näyttää olevan, Jori Harju toteaa käytyään harjoituksia seuraamassa.
Mukana merioperaatioita, muun muassa merimiinoittamista ja ohjustäydennyksiä, harjoittelemassa on kymmenisen taistelualusta ja 2 256 henkilöä. Pääosin testataan joukkotuotannossa olevien varusmiesten osaamista. Reserviläiset harjoittelivat enemmän aiemmin.

Komentaja Jori Harju odottaa Pohjanmaa-aluksia vahvistamaan puolustusta.

Pohjanmaa kattaa

2020-luvun puolivälin jälkeen Merivoimat on saamassa Pohjanmaa-aluksia. Tätä saariston ulkopuolista suorituskykyä on kaivattu. Alusluokka kasvattaa osaltaan merkittävästi koko puolustusjärjestelmää. Jo yksi alus Helsingin edustalla kattaa ympyrän, jonka säde ulottuu esimerkiksi Pietariin eli on noin 300 kilometriä.

Suurin osa simuloiden

Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Pasi Jokinen toteaa, että Ilmavoimat tekee aluevalvontaa joka hetki eli 24/7. Joukko-osastoja on viisi, neljällä paikkakunnalla. Lapin, Karjalan ja Satakunnan lennostojen lisäksi on esikunta ja Ilmasotakoulu.
Kokonaistoimintaa johtaa pääesikunta. Maavoimien komentajan johdolla sovitetaan toiminta harjoituksissa yhteen. Ilmaoperaatiokeskus sovittaa ilmassa tapahtuman toiminnan tarpeiden ja resurssien mukaan. Tilanteen ollessa päällä ilmaoperaatiokeskus ohittaa johtokeskuksen.
Pasi Jokinen toteaa, että ilmatorjuntaa on kaikilla puolustushaaroilla. Ilmavoimien tehtävät painottuvat ilmanhallintaan, tiedusteluun, valvontaan ja maalittamiseen. Pasi Jokinen mainitsee myös ilmasta maahan -suorituskyvyn sekä tukilentotoiminnan.
Ilmanhallinnalla suojataan ja mahdollistetaan puolustusvoimien taistelu. Maalittaminen on erityistä kohdetiedustelua. Ilmasta maahan tarkoittaa muiden joukkoyksiköiden tukemista.
Harjoituksessa suunnitellaan maalilentoja haastavassa toimintaympäristössä. Lennot pääosin simuloidaan. Kun vastapuoli tarvitsee todellisen kohteen, noustaan ilmaan. Mahdollisimman vähällä lentomäärällä silloinkin pyritään saamaan mahdollisimman paljon kohteita ja muuta hyötyä. Nopeasti irtaudutaan, kun muut voivat jatkaa tehtävää. Omaa hyökkäyssuunnitelmaa Ilmavoimilla ei ole.

Ilmavoimien komentaja Pasi Jokinen kertoo, että Ilmavoimat palvelee esikunnan osoittamia tarpeita. Omia taistelusuunnitelmia heillä ei ole.

Ilmatilaa käyttöön

Normaalisti ilmatilan käyttöä ei ole tarpeen rajoittaa. Valtakunta on jaettu vastuualueisiin. Ilmatilan hallintaan kuuluvat kenttäalueiden lisäksi pienlentopaikat, lentoväylät, ampuma-alueet ja varausalueet pienkoneille.
Pääsotaharjoitusta varten varattiin maan kaakkoiskulma. Varaus on voimassa tietyillä korkeuksilla ja tiettyinä aikoina. Tuki- ja maalilentoja sovitetaan niihin. Siirtymisreittejä pyydetään tarvittaessa. Kun Venäjä ja Viro luonnostaan rajaavat, alue on käytännössä aika pieni, vaikka se on useita tuhansia neliökilometrejä.
Maalilentoihin käytettävät mallit ovat Hawk, PC-12NG, Learjet ja F-18. Käytössä maalilentoihin on myös Maavoimien ja Rajavartiolaitoksen koptereita. Strategisia miehittämättömiä lentoaluksia käytetään muun muassa tiedusteluun.

Rajavartiolaitos

Kenraalimajuri Pasi Kostamovaara esitteli johtamaansa Rajavartiolaitosta, joka on isosti mukana harjoituksessa. 850 henkilöstä 200 on varusmiehiä, 300 reservistä ja loput henkilökuntaa.
Rajavartijat toimivat sotilasviroissa. Varusmiehiä koulutetaan 600 vuodessa.
Varsinkin Immolassa koulutettavat erikoisjääkärit ovat tottuneet kaikenlaisiin olosuhteisiin. Kostean kelin kestävät hyvin myös tiedustelijat.
Rajavartiolaitos pitää yllä raja- ja meriturvallisuutta, tekee rajatarkastuksia ja pelastaa merihädässä olevia. Tämän vuoden alussa vastuualueeseen lisättiin ympäristövahinkojen torjunta.
Ensisijainen tehtävä on alueellisen koskemattomuuden valvominen. Rajavartiolaitos on jatkuvassa toimintavalmiudessa, jota voidaan tehostaa ja kohottaa nopeasti. Muuttunut turvallisuusympäristö vaikuttaa osaltaan koko harjoituksen luonteeseen, joka on nopeasti kehittyvä tilanne.
– Perustarkoitus on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys, Pasi Kostamovaara toteaa.
Vajaan tunnin kestäneiden esitysten ja kyselytuokion jälkeen on aika valmistautua siirtymään maastoon. Kaikki ottavat kuulosuojaimet. Tarvitseville on tarjolla myös lämpimiä takkeja.
• A&SK

Kenraali Pasi Kostamovaara johtaa Rajavartiolaitosta, joka valvoo niin maalla kuin merellä ympäri vuorokauden.
Jaa artikkeli: