Kääpälässä minua oltiin vastassa Taiteilijan talon, eli Jätkän Onnelan pihassa. Autoja suhahteli ohi kovinkin vilkkaasti ja pihan puistoalueella seisoi ylväänä enkeli, pissaava lapsi, hirvi, hevonen ja tietysti UFO.
Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen taidepiha koostuu Ensio Tuppuraisen (1924-2014) värikkäistä taideteoksista. Persoonallinen Tuppurainen oli ITE-taiteilija, joka rakensi entisen kyläkaupan pihaan ilahduttavan ja tunteita herättävän taideympäristön.
Kanssani kyläkierrokselle ovat lähdössä Marika Kärkkäinen, Christel Vaenerberg, sekä Maria.
Maria on Kääpälän kylän uusimpia asukkaita. Hän muutti kylään puolitoista vuotta sitten, eikä ole muuttoaan katunut.
– Mukava täällä on olla. Sopivasti ihmisiä, ei liikaa, muttei liian vähän. Saa olla rauhassa, mutta on myös yhteisöllistä toimintaa.
Christel asuu pääkaupunkiseudulla ja on ollut Kääpälässä vuodesta 2009. Häntä voisi ehkä luonnehtia vakituiseksi vapaa-ajanasukkaaksi, sillä hän viettää suuren osan vuodesta Kääpälässä.
Kulkeminen pääkaupunkiseudulle onnistuu helposti. Usein Christel ajaa omalla autollaan Kouvolan rautatieasemalle ja jatkaa sieltä junalla matkaa Kauniaisiin. Bussitkin kulkevat useamman kerran päivässä Kouvolaan. Tästä on kiittäminen varuskunnan läheisyyttä. Naiset toteavat varuskunnan hyväksi sen, että kylän tiet ovat todella hyvässä kunnossa.
Kääpälän kyläyhdistys on toiminut vuodesta 1995. Kyläyhdistyksen hallitukseen tuli vakituisten asukkaiden lisäksi ensin vapaa-ajanasukkaiden edustaja. Lopulta Christel valittiin hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi, viihtyyhän hän kylällä kuitenkin suuren osan vuodesta.
Palataanpa vielä hetkeksi ITE-taitelijan mielenkiintoiseen pihaan. Marikan appiukon Veikko Kärkkäisen aloitteesta syksyllä 2019 lähdettiin miettimään alueen kohtaloa.

Taiteilija itse, sekä hänen vaimonsa olivat jo nukkuneet pois. Piha alkoi olla epäsiistissä kunnossa. Annettaisiinko pihan rappeutua omia aikojaan, vai voitaisiinko asialle tehdä jotain? Kyläyhdistys koki paikan tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi. He ottivat yhteyttä taiteilijan sukuun ja aluetta lähdettiin yhdessä kehittämään.
Christel näytti kyntensä asioiden hoitajana. Hän oli yhteydessä eri museoihin ja Maaseudun sivistysliittoon.
Lyhennesana ITE viittaa sanayhdistelmään ”itse tehty elämä”. ITE-taide on tekijänsä elinympäristöön, kulttuuriseen taustaan ja kokemusmaailmaan sitoutuvaa taidetta. Se on tapa elää esteettisiä arvoja korostavaa hyvää elämää.
Syksyllä 2021 hommat lähtivät kunnolla käyntiin. Alueella olevat maalaukset saivat uudet kehykset. Horoskooppi merkeille tehtiin jalustat ja ufomies korjattiin. Tämän vuoden tavoitteena korjata ufojen alus ja saada infotaulut pystyyn.
Alueen kehittämiseen on saatu avustusta muun muassa JEV-säätiöltä ja Keskitien Säätiöltä . Taiteilijan suvussa on paljon lapsia, lapsenlapsia ja lapsenlapsenlapsia. He ja kyläläiset tekivät kahden päivän aikana 43 työpäivää töitä laittaessaan taidepihaa kuntoon.
– Kunnostustyö lähti siitä, että saimme avustusta taideteosten inventointiin. Veli Granö, joka tunsi taiteilija Tuppuraisen ja tiesi paikan, kävi läpi kaikki työt, dokumentoi ne sekä teki korjaussuunnitelman, Marika kertoo.
JEV-säätiöltä haettujen avustusten avulla on Kääpälään saatu myös neljä somaa linja-autopysäkin katosta. Avustusten avulla on kunnostettu läheistä Vekaranjärveä ja näin on pyritty estämään sen umpeenkasvu. Marika on paljasjalkainen varuskuntalainen. Hän tuli sinne kahden kuukauden iässä Mäntyharjulta. Silloin 1970 ja -80-luvulla Vekaranjärven rannalla oli vilkasta elämää.
– Kovasti yritetään pelastaa sitä järveä. Sieltä on niitetty ruokoa.
Oma koulu ja päiväkoti
Kääpälässä laitettiin päälle kunnon taistelu, kun koulu oli lakkautusuhan alla. Koska silloiset valtuutetut eivät tulleet paikan päälle, lähetettiin heille jokaiselle kattava PowerPoint-esitys, jossa perusteltiin koulun tärkeyttä.
Tämä kannatti, sillä koulu säästettiin ja sen toisessa päässä toimii päiväkoti. Koulu on moderni ja siellä on toimivat hyvä tilat. Päiväkodissa on parikymmentä lasta ja koulussa noin 60 lasta. Yhdistyksessä on 94 jäsentä. Siinä on kesäasukkaita, kannatusjäseniä ja vakituisia asukkaita.
– Meillä ei peritä jäsenmaksuja. Pärjätty on ilmankin.
Koulun vieressä on jääkiekkokaukalo, myös aktiivisen kylätoimikunnan ansiosta. Kouvolan kaupunki ei sitä enää ylläpidä, vaan maksaa sen hoidosta korvausta kyläyhdistykselle.
Kyläyhdistyksen lähes ainoa tulonlähde on kaupungilta saatava avustus kentän ylläpitoon. Homma ei ole ihan pieni. Viime vuonna töitä on tehty seuraavasti: Erilaisia talkoita järjestettiin 42 kertaa ja henkilötyötunteja yhteensä 255 tuntia. Traktoritunteja kertyi 21 tuntia, moottorilingon käyttötunteja 27 tuntia. Lisäksi apuna käytetty mönkijää muutama kerta. Jäädytystä tehty yhteensä 20 kertaa ja lumen poistoja 34 kertaa.
Matonpesupaikatkin meinasivat lähteä, mutta silloin Christel ryhtyi taas toimeen. Hän luki tarkkaan kaupungin ympäristöohjelman. Hän vastasi kohta kohdalta jokaiseen asiaan ja argumentoi ne. Kyläyhdistys toimitti vetoomuksen Kouvolaan ja matonpesupaikat säilyivät.

Kääpälässä on vahva halu kehittää aluetta ja pitää huolta omasta kylästä, sekä kyläläisistä. Kun kylältä lopetettiin kirjasto, saatiin osa kirjoista lahjoituksena kyläyhdistykselle. Koulun takaovesta pääsee kyläyhdistyksen omiin tiloihin, joka toimii talonmiehen vanhassa asunnossa.
Se on aiemmin palvellut myös käsityöluokkana. Terveydenhoitaja pitää vastaanottoa tiloissa kerran kuukaudessa.
– Täällä on pidetty tietokonekurssia ja kylän yhdistykset pitävät tiloissa kokouksiaan. Tämä toimii myös omatoimisena kirjastona.
– Kääpälästä lakkautettiin kirjasto ja saimme osan kirjoista lahjoituksena. Lahjoituksena saatu kirjoja myös yksityisiltä ihmisiltä. Yli 1000 nidettä on lainattavissa, Marika kertoo.
Kun vanhempaintoimikunta piti aikoinaan koulun tiloissa sählykerhoa, kököttelivät vanhemmat tunnin verran odottelemassa lapsiaan kerhosta.
– Aloimme pitää tätä tilaa avoinna sählykerhopäivinä. Vanhemmat saivat tulla kerhon ajaksi tänne lukemaan, katsomaan televisiota ja viettämään aikaa.
Kirjaston pöydällä huomaamme kutsuvan kirjan: Ihmisiä Kääpälästä. Se on julkaistu vuonna 2015. Siihen kuvattiin kaikki kylän ihmiset, ketkä suostuivat kuvaan. Idea kirjan tekemiseen lähti Eeva Artimon Ideasta.
Tapahtumia ja toimintaa
Kylällä kulkee kevyenliikenteen väylä, joka kiertää metsikön. Siitä tulee mukava viiden kilometrin lenkki. Myös harjujen poimuissa kulkee kivoja polkuja.
–Ahvenlammen ympäri kulkee ihana juoksulenkki, Marika kehuu.
Kylän ehkä suurimpia tapahtumia on Kyläkotkotukset. Nyt sattuneesta syystä on tapahtuma ollut kolmen vuoden ajan telakalla. Tänä vuonna kotkotellaan 9.7.2022.
– Se lähti pienimuotoisena tapahtumana kyläkaupan pihalta. Sinne voi tuoda tavaroita ja viedä taas mennessään. Se on kierrätystapahtuma, jonka ohessa on paljon muutakin ohjelmaa. Siellä on perinteistä arvanmyyntiä, makkaranmyyntiä, kakkubuffettia ja kahvilaa.
Kyläkotkotuksissa on ollut näytillä armeijan tankki, johon on päässyt tutustumaan. Myös VPK toi kalustoaan paikalle ja trubaduuri viihdytti vieraita. Saa nähdä, mitä Kääpälässä keksitään tämän vuoden ohjelmaksi.
Vekaranjärven rannalla on pidetty pilkkikisoja ja koulun tiloja on hyödynnetty myös ilta-aikaan.
– Kaikkea on kokeiltu. Meillä on ollut erilaisia kursseja. Kävin pajutyökurssin ja pidin sitten kyläläisille oman pajutyökurssin. Ostin zumbavideoita ja raahasimme telkkari liikuntasaliin, jossa zumbattiin porukalla, Marika nauraa.
Tilaisuudet ja retket on ilmaisia kyläläisille, mutta usein siellä on jotain pientä myytävää, arpoja, makkaraa, leivonnaisia, kahvila, josta sitten tulee vähän tuloja kyläyhdistykselle. Tänä kesänä kyläyhdistys järjestää retken Parikkalan patsaspuistoon.
Kylällä oli ennen suositut kylätanssit, jotka olivat myös hyvä tulonlähde. Niitä pidettiin kahdessakin eri ladossa, mutta sitten tuli korona. Ne olivat isot koitokset ja niissä oli paljon talkooporukkaa.
Kahvila ja ravintola
Viime syksynä vanhan kaupan tiloihin avattiin uusi ravintola, joka on heti löytänyt asiakkaansa. Ravintola tarjoaa asiakkailleen maukasta ruokaa ja juomaa. Alakerrassa on pelisali ja karaoke. Yrittäjänä toimii Ahmet Sahim. Ravintola on saanut hyvät arvostelut ja asiakaspalvelua on kiitelty laajasti.
Christelin kuusivuotias lapsenlapsi on vähän kranttu syömisten kanssa. Hän tilasi itselleen pitsan, mutta maistoi äidiltään ranskalaisia perunoita.
– Best French fries ever!, totesi poika.
Perinteisen joulupuuron sijasta kokoontuivat kyläläiset yhdessä nauttimaan joulukuussa ravintolaan joulupitsaa.
Kylältä löytyy myös soma kahvila. Kesästä 2018 alkaen toiminutta kahvilaa pyörittää Kati Kopra.
– Me ostimme tämän vuonna 1900 rakennetun pienen talon muutamia vuosia sitten. Teen nukkekoteja, joten suunnittelin itselleni työtilaa yläkertaan. Alakerta oli aika huonossa kunnossa. Aloin vihjailemaan miehelleni, että yläkerran lattian voisi laittaa kuntoon, jotta tilat olisivat minulle paremmat.

Mies ehdotti, että laitettaisiinko kuitenkin alakerta ensin kuntoon. Kati oli heti valmis. Sorkkarauta ja vasara käteen! Niin Katin isä, appiukko, Katin mies ja hän itse alkoivat hommiin. Tilasta alkoi muotoutua varsin viehättävä.
– Nurmeksessa Valtimossa on ”keskellä ei mitään” mamma, joka pitää kahvilaa. Siellä on aina todella paljon porukkaa. Kun alakertaa laitettiin, ja siitä alkoi tulla todella kiva, lähti myös ajatus lentoon tämän meidän talon osalta.
Kati on taitava nukkekotien tekijä, josta juontuukin nimi Nukkis-kahvila. Katin omatekemien herkkujen lisäksi myytävänä on kauniita käsitöitä.
Yläkerrassa toimii pieni näyttelytila ja kirpputori. Kahvihuoneen vieressä pääsee ihailemaan upeita nukkekoteja. Nukkiksella myydään myös kalastuslupia.
Sain viettää aurinkoisen päivän Kääpälässä hyvässä seurassa. Kaunis ja persoonallinen pieni kylä ottaa vieraat lämpimästi vastaan, joten tässä teille kaikille yksi pysäkki kesän retkille.
- Laura Parkko