Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

 Kääpälä kutsuu kylään

Kääpälässä minua oltiin vastassa Taiteilijan talon, eli Jätkän Onnelan pihassa. Autoja suhahteli ohi ko­vinkin vilkkaasti ja pihan puistoalueella seisoi ylväänä enkeli, pissaava lapsi, hirvi, hevonen ja tietysti UFO.

 Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen taide­piha koostuu Ensio Tuppuraisen (1924-2014) vä­rikkäistä taideteoksista. Persoo­nallinen Tuppurainen oli ITE-taiteilija, joka rakensi entisen kyläkaupan pihaan ilahduttavan ja tunteita herättävän taideym­päristön.

Kanssani kyläkierrokselle ovat lähdössä Marika Kärk­käinen, Christel Vaenerberg, sekä Maria.

Maria on Kääpälän kylän uu­simpia asukkaita. Hän muutti kylään puolitoista vuotta sitten, eikä ole muuttoaan katunut.

– Mukava täällä on olla. So­pivasti ihmisiä, ei liikaa, muttei liian vähän. Saa olla rauhassa, mutta on myös yhteisöllistä toi­mintaa.

Christel asuu pääkaupunki­seudulla ja on ollut Kääpälässä vuodesta 2009. Häntä voisi ehkä luonnehtia vakituiseksi vapaa-ajanasukkaaksi, sillä hän viet­tää suuren osan vuodesta Kää­pälässä.

Kulkeminen pääkaupunkiseu­dulle onnistuu helposti. Usein Christel ajaa omalla autollaan Kouvolan rautatieasemalle ja jatkaa sieltä junalla matkaa Kauniaisiin. Bussitkin kulkevat useamman kerran päivässä Kouvolaan. Tästä on kiittäminen varuskun­nan läheisyyttä. Naiset toteavat varuskunnan hyväksi sen, että kylän tiet ovat todella hyvässä kunnossa.

Kääpälän kyläyhdistys on toi­minut vuodesta 1995. Kyläyh­distyksen hallitukseen tuli vaki­tuisten asukkaiden lisäksi ensin vapaa-ajanasukkaiden edustaja. Lopulta Christel valittiin hal­litukseen varsinaiseksi jäsenek­si, viihtyyhän hän kylällä kui­tenkin suuren osan vuodesta.

Palataanpa vielä hetkeksi ITE-taitelijan mielenkiintoi­seen pihaan. Marikan appiukon Veikko Kärkkäisen aloitteesta syksyllä 2019 lähdettiin mietti­mään alueen kohtaloa.

Tunnistatko teosten joukosta oman horoskooppimerkkisi?

Taiteilija itse, sekä hänen vai­monsa olivat jo nukkuneet pois. Piha alkoi olla epäsiistissä kun­nossa. Annettaisiinko pihan rap­peutua omia aikojaan, vai voi­taisiinko asialle tehdä jotain? Kyläyhdistys koki paikan tär­keäksi ja mielenkiintoiseksi. He ottivat yhteyttä taiteilijan su­kuun ja aluetta lähdettiin yhdes­sä kehittämään.

Christel näytti kyntensä asioi­den hoitajana. Hän oli yhteydes­sä eri museoihin ja Maaseudun sivistysliittoon.

Lyhennesana ITE viittaa sa­nayhdistelmään ”itse tehty elä­mä”. ITE-taide on tekijänsä elinympäristöön, kulttuuriseen taustaan ja kokemusmaailmaan sitoutuvaa taidetta. Se on tapa elää esteettisiä arvoja korosta­vaa hyvää elämää.

Syksyllä 2021 hommat lähti­vät kunnolla käyntiin. Alueella olevat maalaukset saivat uudet kehykset. Horoskooppi mer­keille tehtiin jalustat ja ufomies korjattiin. Tämän vuoden tavoit­teena korjata ufojen alus ja saa­da infotaulut pystyyn.

Alueen kehittämiseen on saa­tu avustusta muun muassa JEV-säätiöltä ja Keskitien Säätiöltä . Taiteilijan suvussa on paljon lapsia, lapsenlapsia ja lapsen­lapsenlapsia. He ja kyläläiset te­kivät kahden päivän aikana 43 työpäivää töitä laittaessaan taidepihaa kuntoon.

– Kunnostustyö lähti siitä, että saimme avustusta taidete­osten inventointiin. Veli Granö, joka tunsi taiteilija Tuppuraisen ja tiesi paikan, kävi läpi kaikki työt, dokumentoi ne sekä teki korjaussuunnitelman, Marika kertoo.

JEV-säätiöltä haettujen avus­tusten avulla on Kääpälään saa­tu myös neljä somaa linja-au­topysäkin katosta. Avustusten avulla on kunnostettu läheistä Vekaranjärveä ja näin on pyritty estämään sen umpeenkasvu. Marika on paljasjalkainen va­ruskuntalainen. Hän tuli sinne kahden kuukauden iässä Mänty­harjulta. Silloin 1970 ja -80-lu­vulla Vekaranjärven rannalla oli vilkasta elämää.

– Kovasti yritetään pelastaa sitä järveä. Sieltä on niitetty ruokoa.

Oma koulu ja päiväkoti

Kääpälässä laitettiin päälle kunnon taistelu, kun koulu oli lakkautusuhan alla. Koska silloiset valtuutetut ei­vät tulleet paikan päälle, lähe­tettiin heille jokaiselle kattava PowerPoint-esitys, jossa perus­teltiin koulun tärkeyttä.

Tämä kannatti, sillä koulu säästettiin ja sen toisessa päässä toimii päiväkoti. Koulu on mo­derni ja siellä on toimivat hyvä tilat. Päiväkodissa on parikymmen­tä lasta ja koulussa noin 60 las­ta. Yhdistyksessä on 94 jäsentä. Siinä on kesäasukkaita, kanna­tusjäseniä ja vakituisia asukkai­ta.

– Meillä ei peritä jäsenmaksu­ja. Pärjätty on ilmankin.

Koulun vieressä on jääkiek­kokaukalo, myös aktiivisen ky­lätoimikunnan ansiosta. Kou­volan kaupunki ei sitä enää ylläpidä, vaan maksaa sen hoi­dosta korvausta kyläyhdistyk­selle.

Kyläyhdistyksen lähes ainoa tulonlähde on kaupungilta saa­tava avustus kentän ylläpitoon. Homma ei ole ihan pieni. Viime vuonna töitä on tehty seuraavas­ti: Erilaisia talkoita järjestettiin 42 kertaa ja henkilötyötunteja yhteensä 255 tuntia. Traktori­tunteja kertyi 21 tuntia, mootto­rilingon käyttötunteja 27 tuntia. Lisäksi apuna käytetty mönkijää muutama kerta. Jäädytystä teh­ty yhteensä 20 kertaa ja lumen poistoja 34 kertaa.

Matonpesupaikatkin meinasi­vat lähteä, mutta silloin Chris­tel ryhtyi taas toimeen. Hän luki tarkkaan kaupungin ympäristö­ohjelman. Hän vastasi kohta kohdalta jokaiseen asiaan ja argumentoi ne. Kyläyhdistys toimitti vetoo­muksen Kouvolaan ja matonpe­supaikat säilyivät.

Kyläyhdistyksen toimitiloissa toimii myös kirjasto.

Kääpälässä on vahva halu kehittää aluetta ja pitää huolta omasta kylästä, sekä kyläläisis­tä. Kun kylältä lopetettiin kirjas­to, saatiin osa kirjoista lahjoi­tuksena kyläyhdistykselle. Koulun takaovesta pääsee ky­läyhdistyksen omiin tiloihin, joka toimii talonmiehen vanhas­sa asunnossa.

Se on aiemmin palvellut myös käsityöluokkana. Terveyden­hoitaja pitää vastaanottoa tilois­sa kerran kuukaudessa.

– Täällä on pidetty tietoko­nekurssia ja kylän yhdistykset pitävät tiloissa kokouksiaan. Tämä toimii myös omatoimise­na kirjastona.

– Kääpälästä lakkautettiin kirjasto ja saimme osan kirjois­ta lahjoituksena. Lahjoituksena saatu kirjoja myös yksityisiltä ihmisiltä. Yli 1000 nidettä on lainattavissa, Marika kertoo.

Kun vanhempaintoimikun­ta piti aikoinaan koulun tiloissa sählykerhoa, kököttelivät van­hemmat tunnin verran odottele­massa lapsiaan kerhosta.

 – Aloimme pitää tätä tilaa avoinna sählykerhopäivinä. Vanhemmat saivat tulla kerhon ajaksi tänne lukemaan, katso­maan televisiota ja viettämään aikaa.

Kirjaston pöydällä huomaam­me kutsuvan kirjan: Ihmisiä Kääpälästä. Se on julkaistu vuonna 2015. Siihen kuvattiin kaikki kylän ihmiset, ketkä suostuivat kuvaan. Idea kirjan tekemiseen lähti Eeva Artimon Ideasta.

Tapahtumia ja toimintaa

Kylällä kulkee kevyenliiken­teen väylä, joka kiertää metsi­kön. Siitä tulee mukava viiden kilometrin lenkki. Myös har­jujen poimuissa kulkee kivoja polkuja.

–Ahvenlammen ympäri kul­kee ihana juoksulenkki, Marika kehuu.

Kylän ehkä suurimpia tapah­tumia on Kyläkotkotukset. Nyt sattuneesta syystä on tapahtu­ma ollut kolmen vuoden ajan telakalla. Tänä vuonna kotko­tellaan 9.7.2022.

– Se lähti pienimuotoisena tapahtumana kyläkaupan pi­halta. Sinne voi tuoda tavaroi­ta ja viedä taas mennessään. Se on kierrätystapahtuma, jonka ohessa on paljon muutakin oh­jelmaa. Siellä on perinteistä ar­vanmyyntiä, makkaranmyyntiä, kakkubuffettia ja kahvilaa.

Kyläkotkotuksissa on ollut näytillä armeijan tankki, johon on päässyt tutustumaan. Myös VPK toi kalustoaan paikalle ja trubaduuri viihdytti vieraita. Saa nähdä, mitä Kääpälässä keksitään tämän vuoden ohjel­maksi.

Vekaranjärven rannalla on pi­detty pilkkikisoja ja koulun ti­loja on hyödynnetty myös ilta-aikaan.

– Kaikkea on kokeiltu. Meil­lä on ollut erilaisia kursseja. Kävin pajutyökurssin ja pidin sitten kyläläisille oman paju­työkurssin. Ostin zumbavide­oita ja raahasimme telkkari lii­kuntasaliin, jossa zumbattiin porukalla, Marika nauraa.

Tilaisuudet ja retket on il­maisia kyläläisille, mutta usein siellä on jotain pientä myytä­vää, arpoja, makkaraa, leivon­naisia, kahvila, josta sitten tulee vähän tuloja kyläyhdistykselle. Tänä kesänä kyläyhdistys järjestää retken Parikkalan pat­saspuistoon.

Kylällä oli ennen suositut kylätanssit, jotka olivat myös hyvä tulonlähde. Niitä pidettiin kahdessakin eri ladossa, mut­ta sitten tuli korona. Ne olivat isot koitokset ja niissä oli pal­jon talkooporukkaa.

Kahvila ja ravintola

Viime syksynä vanhan kaupan tiloihin avattiin uusi ra­vin­tola, joka on heti löytänyt asiakkaansa. Ravinto­la tarjoaa asiakkailleen mau­kasta ruokaa ja juomaa. Ala­kerrassa on pelisali ja karaoke. Yrittäjänä toimii Ahmet Sa­him. Ravintola on saanut hyvät arvostelut ja asiakaspalvelua on kiitelty laajasti.

Christelin kuusivuotias lap­senlapsi on vähän kranttu syö­misten kanssa. Hän tilasi it­selleen pitsan, mutta maistoi äidiltään ranskalaisia perunoi­ta.

– Best French fries ever!, to­tesi poika.

Perinteisen joulupuuron si­jasta kokoontuivat kyläläiset yhdessä nauttimaan joulukuus­sa ravintolaan joulupitsaa.

Kylältä löytyy myös soma kahvila. Kesästä 2018 alkaen toiminutta kahvilaa pyörittää Kati Kopra.

– Me ostimme tämän vuonna 1900 rakennetun pienen talon muutamia vuosia sitten. Teen nukkekoteja, joten suunnitte­lin itselleni työtilaa yläkertaan. Alakerta oli aika huonossa kun­nossa. Aloin vihjailemaan mie­helleni, että yläkerran lattian voisi laittaa kuntoon, jotta tilat olisivat minulle paremmat.

Nukkiksen tiskillä yrittäjä Kati Kopra

Mies ehdotti, että laitettai­siinko kuitenkin alakerta ensin kuntoon. Kati oli heti valmis. Sorkkarauta ja vasara käteen! Niin Katin isä, appiukko, Katin mies ja hän itse alkoivat hommiin. Tilasta alkoi muo­toutua varsin viehättävä.

– Nurmeksessa Valtimos­sa on ”keskellä ei mitään” mamma, joka pitää kahvilaa. Siellä on aina todella paljon po­rukkaa. Kun alakertaa laitettiin, ja siitä alkoi tulla todella kiva, lähti myös ajatus lentoon tämän meidän talon osalta.

Kati on taitava nukkekotien tekijä, josta juontuukin nimi Nukkis-kahvila. Katin omate­kemien herkkujen lisäksi myy­tävänä on kauniita käsitöitä.

Yläkerrassa toimii pieni näyttelytila ja kirpputori. Kah­vihuoneen vieressä pääsee ihai­lemaan upeita nukkekoteja. Nukkiksella myydään myös kalastuslupia.

Sain viettää aurinkoisen päi­vän Kääpälässä hyvässä seu­rassa. Kaunis ja persoonallinen pieni kylä ottaa vieraat lämpi­mästi vastaan, joten tässä teille kaikille yksi pysäkki kesän ret­kille.

  • Laura Parkko
Jaa artikkeli: