fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kaikkien aikojen kylmin Tornien taisto

Lämpimän jakson jälkeen tuli talvi melkein takaisin. Se ei tiennyt hyvää 4. toukokuuta toteutetulle Tornien taistolle. 

Taistelija-trio Lappalanjärven lintutornilla selvisi kohtuullisen mukavasti viisaalla pukeutumisella, vaikka lähtiessä oli pakkasta. Linnutkin pärjäsivät. Niiden jalat eivät palele ja höyhenpeite suojaa. Ongelma on pikemmin ruoka.

Moni sirkuttaja ja hiljaisempi liitelijä pysähtyi Suomen eteläpuolelle odottelemaan kelien uutta lämpenemistä ja hyttysparvien syntymistä. Osa muuttoruuhkasta oli myös edennyt pohjoisemmaksi aiempien kesäpäivien myötä.

Timo Pyyhtiä, Mauri Haverinen ja Matti Vanhanen aloittivat sopimuksen mukaan viideltä. Seitsemään mennessä oli 50 lintua ylitetty, tai pikemmin ylittänyt tornin, mutta sadan ylityksen haave alkoi haihtua. 
 

Yksittäisiä

Vaikka kelit tyssäyttivät monen hyönteissyöjän matkan, yksittäinen pajulintu tai sirittäjä sentään kuuluu. Jälkimmäinen on jatkossa helppo muistaa, kunhan selvän sirityksen erottaa kirkkaammista luikautuksista.

Lokkilajeja Lappalalla saa useita. Pikkulokki tunnistetaan koon lisäksi mustista siivenalustoista. Kalatiira hakee myös aamupalaa.

Nakutusta ei kuulu, vaikka minäkin olin tikan jo nähnyt pihapuussa. Pikkutikka on lajinsa ainoa kevätaamun edustaja.

Yksi ääni kuuluu Lappalan ruovikosta ylitse muiden. Kolmikko onnistui myös näkemään kaulushaikaran lennossa pesälleen. ”Pulloonpuhallus” kuuluu Niinistössä ja kirkonkylässä monin paikoin pitkin kesää. Ensimmäistä kertaa kuului myös vielä erikoisempi sisään vetämisen ääni. Se ei kanna kauas, kuten tämän urkutaiteilijan vahvempi äänikerta.

Harmaahaikaran tunnistus jää epävarmaksi. Ruskosuohaukka eli ”ruskis” lentelee lähettyvillä pitkään. Muitakin haukkoja on liikkeellä.

Joutsenpariskunta pesii toisella rannalla. Kuninkaallisen linnun näkee helposti veden pinnalla tai lennossa paljain silmin. Mauri kehottaa tiiraamaan kiikarista hieman vasemmalle uiskentelijasta. Siellä puoliso istuu jo pesällä ruovikon suojassa. Jälkikasvua on tulossa. Aikaa jää hyvin vahvistaa lentotaitoa syysmuuttoon.

Jokaisella osallistujalla on istuin mukana evästaukoja ja selän lepuuttamista varten. Kun takana on vähintään puoli tusinaa kisaa ja lukematon määrä muuta luonnon tarkkailua, tottumusta on muuhun jaksamiseen. Timo vain pyyhkii silmistä auringon ja tuulen nostamaa kosteutta. 
 

Vähän lajeja

Voitto menee yleensä johonkin merenrannan torniin. Kisaa tärkeämpää onkin seurata lintujen muuttoa ja pesintää sekä nauttia luonnosta kevätaamussa.

BirdLife Suomen Tornien taisto järjestettiin 26. kerran. Tapahtumaan osallistuttiin noin 330 lintutornissa ympäri maan, ja päivän aikana torneissa kävi lähes 2 000 ihmistä. Itä- ja Pohjois-Suomeen oli satanut uutta lunta. Sadan lajin raja rikkoutui vain kolmessa tornissa (101 lajia): Mynämäen Mietoistenlahden Vasikkahaan, Espoon Laajalahden Villa Elfvikin sekä Helsingin Vanhankaupunginlahden Hakalanniemen.

Sisämaassa eniten lajeja (89) löytyi Parikkalassa Saaren Tarassiinlahden lintutornista. Voiton olisi vienyt aikoinaan Suomelle kuulunut Äyräpäänjärvi Karjalankannaksella, jossa suomalaisharrastajat havaitsivat 94 lajia.

Pohjoisimmassa mukana olleessa tornissa Inarin Kaamasessa havaittiin 28 lajia. Tapahtuman aikana klo 5–13 torneista havaittiin kaikkiaan yli 200 lajia. Satakieli kuultiin vain yhdessä tornissa. Yllättäviä kesälintuja olivat tervapääsky neljässä sekä käki ja harmaasieppo kolmessa tornissa.

Päivän harvinaisin lintu, mustakaulauikku, on viihtynyt Lappeenrannan Haapajärvellä. Helsingin Vanhankaupunginlahdella joukkueita ilahduttivat mm. kuusi jalohaikaraa sekä kolme punakaulahanhea. Jalohaikaroita nähtiin yli kymmenestä tornista. Monessa paikassa nähtiin arosuohaukka, muuttohaukka, ja lyhytnokkahanhi.

• AK

Jaa artikkeli: