fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kanava on viimein auki

Uittokanavasta tuli veneilyreitti. Voikkaalta pääsee nyt Konnivedelle, Päijänteelle ja Pielavedelle – ja toisinpäin.

Sulkuporttien toimivuuden varmistaminen vei ennakoitua pidempään. Kesäkauden alkuun tavoiteltu Kimolan kanavan avaus siirtyi kolmanteen päivään elokuuta.
Kanavaa on kuivalta maalta päässyt katsomaan jo aiemmin. Avajaispäivän jälkeen kanavalla käyneet Hilkka ja Reijo Strandberg Kuusankoskelta kertoivat käyneensä alhaalla jo heinäkuussa. He aikoivat käydä alhaalla uudelleen. Heillä on kesämökki Jaalassa, ja he olivat kanavalla myös avajaispäivänä, jolloin aluksia oli paljon liikkeellä.
Kari Sihvola Kouvolasta oli samaan aikaan liikkeellä moottoripyörällä. Hän ei ollut veneitä vielä onnistunut näkemään. Hän on omaksi huvikseen käynyt useita kertoja katsomassa kanavahankkeen etenemistä. Hän totesi, että iso projekti on edennyt hitaasti.
Parkkipaikalle on pysäköity konttikahvio, jossa on ollut paljon asiakkaita varsinkin avauksen tuntumassa.

Erikoinen kohde

Muutostyöt tosiaan alkoivat jo vuonna 2018. Kimolan entistä puunuittokanavaa lähdettiin purkamaan ja väylää kunnostamaan vesiliikenteelle. Vanhan nippunosturin paikalle rakennettiin venesulku. Vanha uittotunneli louhittiin ja lujitettiin. Noin viiden ja puolen metrin pituista kanavaa ruopattiin ja levennettiin. Siihen tehtiin eroosiosuojaukset. Samalla uusittiin Kimolan ja Taipaleen sillat.
Kanavalla on kaksi erikoisuutta. Veneilytunneli on peräti 70 metriä pitkä ja ainoa laatuaan Suomessa. Sulutuskorkeus on 12 metriä, mikä on myös poikkeuksellinen.
Kanavan sulkua voi ihailla näköalatasanteelta tai käydä tutkailemassa sulun toimintaa myös alhaalta. Maitse kanavalla käyvien määrää on osattu ennakoida rakentamalla normaalioloissa riittävän kokoinen parkkipaikka.

Hanke

Hankkeessa ovat mukana olleet Väylävirasto, Kouvolan ja Heinolan kaupungit sekä Iitin kunta.
Kouvola on sijoittanut kanavaan kunnista selkeästi suurimman osuuden. Kouvolan kannalta tärkeintä on reitin avautuminen Konnivedeltä Voikkaan Virtakivelle, johon kaupunki on rakentanut vierasvenesataman.
Hankkeen kustannusarvio on 20,8 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on kaksi kolmasosaa. Lopusta vastaavat kunnat. Kanava jää Kouvolan kaupungin omistukseen.
Väyläviraston projektipäällikkö Harri Liikanen kertoo, että hanke on ollut mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen myös tekijöilleen.
Kouvolan kaupungin rakennuttajapäällikkö Antti Nyberg puolestaan toteaa, että kanava on työllistänyt paikallisia. Uusi reitti avaa matkailulle tilaisuuden luoda ja kehittää uudenlaisia palveluita. Kanava on jo itsessään hieno nähtävyys. Antti Nyberg vihjaa, että samalla voi käydä vaikkapa läheisellä luontopolulla.

Teksti Auli Kousa

Kanavan tekniset tiedot
• Kanavan pituus 5,5 km
• Sulutuskorkeus 12 m
• Vesiväylä tunnelissa 70 m
• Väylän leveys 14 m
• Leveys sulun lähellä 12 m
• Kulkusyvyys 1,8 m
• Venesulun pituus 35 m
• Venesulun leveys 8 m
• Siltojen alituskorkeus 4,8 m
• Kimolahden silta 4 m

Näkymät ylhäältä 12 metrin korkuiseen kanavaan ovat rosoisen kauniit. Veneillä liikkuville on tarjolla sulun lisäksi elämys 70 metriä pitkässä tunnelissa. (Sami Kousa)

Artikkelikuva: Ylätasanteelta hahmottuu hyvin sulun massiivinen 12 metrin korkeus. (Sami Kousa)

Konttikahvio palvelee toistaiseksi kanavalle pysähtyviä. (Tero Hämäläinen)

Kanavan ylätasolla on eniten liikkujia, pääosin autolla ja jalkaisin. (Tero Hämäläinen)

Hyvät merimiestavat

Navigoinnin opettaja Ari Vainio Kouvolan Kippareista sekä Mika Lyytikäinen Kuusankosken Veneilyseurasta haluavat nostaa esiin hyvät merimiestavat erityisesti kanavan tuntumassa.
Ajonopeudet kanavassa, toiminta odotuslaiturissa ja kiinnittyminen sulutusta odottaessa ovat herättäneet keskustelua veneilykulttuurista. Ympäristöä, olosuhteita ja muita vesilläliikkujia eivät kaikki ole osanneet kunnioittaa. Veneilytaidot tai veneilykulttuuri ei ole ollut hallussa.
Ari Vainio ja Mika Lyytikäinen kertovat, että Kimolan kanava on houkutellut runsaasti veneilijöitä kokemaan sulutuksen, veneilyn 70 metriä pitkässä kallioluolassa sekä entisen uittokanavan maisemat. Kanavaa ja veneilykokemusta on kehuttu.
Vesijettien määrä Pyhäjärvellä on kasvanut huomattavasti vuoden aikana, joten on syytä korostaa, että veneilysäännöt ja -ohjeet koskevat myös niitä.
Kokeneet veneilijät listaavat viisi tärkeintä asiaa, jotka on syytä huomioida kanavassa liikkuessa:
• Noudata nopeusrajoitusta 9 km / h (5 solmua). Rajoitus koskee koko 5,5 km pitkää kanava-aluetta Pyhäjärveltä tultaessa Kimolanlahden sillalta Kanavantien sillalle saakka. Nopeusrajoitus koskee veneiden ohella myös vesiskoottereita.
• Laita laitasuojat (lepuuttajat) ja kiinnitysköydet valmiiksi jo odotuslaiturissa ennen sulutusta.
• Jos aluksia on paljon, kiinnittäydy odotuslaituriin tiiviisti siten, että isommat veneet kiinnittyvät turvallisuussyistä reunaan ensiksi ja pienemmät kiinnittyvät tarvittaessa kylkikiinnityksillä muihin veneisiin. Tämä sujuvoittaa sulkuun menoa ja estää sekä tunnelin käytön lisälaiturina, että veneiden odottamisen väylällä ilman kiinnitysmahdollisuutta.
• Aja sulkuun ja poistu sieltä aallokkoa aiheuttamatta ja ohituksia tekemättä.
• Älä lähde sulusta liikkeelle ennen kuin vihreä merkkivalo palaa.
Riittävän tietotaidon saamiseksi on veneilijöille tarjolla koulutusta muun muassa Kouvolan kansalaisopistossa. Navigointikurssien opettaja Ari Vainio kertoo, että syyskuussa alkava saaristomerenkulunkurssi antaa perustiedot ja -taidot turvalliseen vesillä liikkumiseen niin sisävesillä kuin saaristossa. Kurssilla opetellaan muun muassa merikartan käyttöä, navigointia ja veneilijää koskevia vesiliikenteen sääntöjä ja säädöksiä.

Muokannut Auli Kousa
Kuvat Janne Kousa

Kapealla väylällä on tärkeää, että vesiliikenne sujuu rauhallisesti.
Muutenkin vesilläliikkujien tulee arvostaa rauhallista maalaisympäristöä.
Jaa artikkeli: