Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kangasmaiden kaunistus

Suloinen kangasvuokko ihastuttaa keväisillä kangasmailla. Valkealasta löytyykin otollista maaperää tälle herkälle kasville.

Kangasvuokko on nykyisin uhanalaisuudeltaan vaarantunut ja se on rauhoitettu koko Suomessa. Se rauhoitettiin vuonna 1952 ensimmäisenä luonnonsuojelulakimme kautta turvan saaneena kasvina. Myös hämeenkylmänkukan ja kangasvuokon risteymä (Pulsatilla × intermedia, liilakylmänkukka) on rauhoitettu.


Valitettavasti rauhoituskaan ei ole estänyt kasvin keräämistä. Kasvin siirto luonnosta omalle pihalle on ehdottomasti kiellettyä ja myös turhaa. Lapiollakaan kaivaen kasvin ympäriltä ei saa otettua tarpeeksi suurta maapaakkua mukaan, jotta kasvi selviäisi siirrosta.


Kangasvuokkoja onkin syytä ihailla vain sen luontaisilla kasvupaikoilla, eikä sitä missään nimessä kannata alkaa kaivamaan matkaan oman pihan kasviksi. Taimia voi ostaa taimimyymälöistä.

Kangasvuokon kukka kuuluu kasvistomme suurimpiin. Täydessä loistossaan avonaisella kukalla on leveyttä lähes kymmenen senttiä. Kukka aukeaa hetkeksi aamupäivällä auringon lämmittäessä. Kasvi on toki hyvin viehättävä myös nupullaan.


Varsinaisista vuokoista poiketen kangasvuokon kukissa on myös mettä palkkioksi pölyttäjille. Kypsyviin pähkylöihin kasvaa pitkä, sulkamainen lenninhaiven ja siemen voi taittaa tuulen kyydissä pitkiäkin matkoja.

Kellomainen kukka on sisäpinnaltaan valkoinen ja ulkopinta on keltainen. Kukan ulkopintaa peittävät hentoiset karvat.
Kangasvuokko kasvaa harjumänniköissä, soraisilla kedoilla, sekä hiekkapohjaisilla kanerva- ja puolukkakankailla. Kangasvuokkoja etsiessä käy usein samoin, kuin sienimetsällä. Kun löydät yhden, huomaat pian toisenkin.

  • Laura Parkko
Jaa artikkeli: