fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kannanottoja

Kotipalvelu
Viime vuosien aikana on paljon puhuttu kotipalvelun tomimattomuudesta mm. henkilöstön kiireestä, vaihtuvuudesta, liiasta kirjaamisesta, sairauspoissaoloista jne.
Tämä samanlainen ongelma tuntuu olevan lähes joka puolella Suomea, kun keskustelee omaisten kanssa eri puolelta Suomea.
Kymsotessa olemme siirtymässä tehostetusta palveluasumisesta yhä enemmän kodinomaiseen asumiseen, palveluasumiseen ja kotona asumiseen tuetuin palveluin.
Kymsote on vakinaistamassa sijaisia eri kotipalvelualueille 40 henkilöä. Ei ole kenenkään asiakkaan kannalta järkevää, että kotipalvelun hoitajat vaihtuvat toistuvasti. Tuttu henkilöstö vakituisine sijaisineen tuo turvaa myös yksin asuville ikäihmisille, onhan myös yksinäisyys monen kotona asuvan ihmisen ongelma.
Kymsoten malli sijaisten vakinaistamisesta on saanut myös valtakunnallista huomiota osakseen.
Kymsote on ottamassa käyttöön lääkeautomaatteja sekä virtuaaliyhteydet tulevat tulevaisuudessa lisääntymään, mutta toki näiden käyttäjät valitaan huolella.
Aloitettu hoiva-avustajien koulutus tuo varmasti tulevaisuudessa helpotusta ikäihmisten hoivapalveluihin alueellamme.
Mielestäni edellä mainitut toimenpiteet ovat toki kotipalvelun kehittämistä, mutta tarvitsemme tänäpäivänä aivan konkreettisesti kotipalvelun henkilöstölle uudenlaista työnkuvaa ja aikaa tehdä työ asiakkaita kuunnellen ja heidän toiveitaan enemmän huomioon ottaen.
Kotipalvelun asiakkaat asuvat hyvin erilaisissa olosuhteissa ja ympäristöissä. Jokaiselle kotipalvelun asiakkaalle tulee turvata riittävät ja laadukkaat palvelut asuinalueesta riippumatta.
Tämä Kymsoten kotipalvelun kehittäminen on vain yksi esimerkki, miten voimme hallita kustannuksia myös ikääntyvässä Kouvolassa ja koko Kymenlaaksossa.
Ja lopuksi totean, että 10 vuotta on mennyt Ratamon rakentamiseen liittyvissä erilaisissa toteuttamisvaihtoehtokeskusteluissa, johtuen monista eri syistä, mutta nyt se rakentaminen vihdoinkin alkaa!

Birgit Koskela,
Kymsoten hallituksen jäsen
Carea Sairaalat Oy,
hallituksen jäsen

Pomojen lakko
Metsäteollisuuden lakoilla keskeisenä tavoitteena on taata ay-pomojen valta.
Metsäteollisuuden lakoilla ei ajeta työntekijöiden etua. Kiky-sopimuksen 2 t/kuukausi lisätyöajan poistaminen ja mahdolliset palkankorotukset eivät tule kattamaan niitä menetyksiä, jotka lakoista työntekijöille aiheutuu.
Ay-pomot taistelevat kaikilla tavoilla paikallista sopimista vastaan, koska se voi viedä heiltä vallan ja ministeritason palkan. Paikallisilla sopimuksilla menestyvissä yrityksissä olisi mahdollisuus tuotantopalkkioihin ja heikosti menevissä yrityksissä varmistaa työpaikkojen säilyminen, jos ei olisi tarve orjallisesti noudattaa keskitettyjä ay-liikkeen ehtoja.
Yritykset voisivat myös korjata tilannetta tekemällä sopimuksia, joilla osa yrityksen/tehtaan/työkohteen tuloksesta jaetaan työntekijöille. Jaettavaa syntyisi varmaan enemmin, Kun pystyttäisiin sopimaan järkevistä joustoista. Suomalainen työmarkkinapolitiikka on jämähtänyt viime vuosisadalle, jolloin ei uskottu, että suomalainen työntekijä osaa puolustaa omia etujaan, vaan lakkokenraalien on se tehtävä.
Ay-liike on luokiteltu ”yleishyödylliseksi”. Se rahastaa verovapaasti esim. asuntovuokrauksen kautta korkeita vuokria asukkailta. Vuokrista osan yhteiskunta maksaa asumistukina ja näin kartuttaa ay-järjestöjen lakkoavustuksia. Järjettömien lakkojen johdosta olisi syytä alkaa puhua ”yleisvahingollisesta” liikkeestä, joka vaarantaa Suomen kansantalouden säilyttääkseen ay-pomojen vallan.
Toivotaan, että paperimiehet havaitsevat, että heitä käytetään pomojen etujen takaajina. Eivät paperitehtaiden ja sahojen työntekijät itse hyödy lakoista mitään, enemmän menettävät kuin saavat.
Toivotaan, että Kouvolaan ei lakkojen johdosta saada yhtä Myllykoskea ja Voikkaata lisää. Olisi ehkä parempi kuunnella entistä työministeriä kuin liittojen pomoja.

Kari Taskinen, Kouvola

Jaa artikkeli: