Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kannuskoski soi

Soimannit-yhtye julkaisi 1.4.2021 Kannuskosken soivat tarinat -albumin.

Vanhan tarinan mukaan Kannuskosken kylä sai nimensä kasakan vir­taan pudottamasta kannuksesta.

Kylä kasvoi ja kehittyi, kun koskien rantamille kohonneet myllyt ja sahat toivat osaajia ja asujia seudulle.

Ruokokoskeen rakennettiin puuhiomo ja Räätälinmäelle työväen asumuksia. Virran mu­kana matkasivat myös tukkilau­tat.

Soimannit

Myös Soimanneilla on taka­naan pitkä historia ja satoja soi­tettuja keikkoja 80-luvulta asti. Tästä huolimatta kyseessä on Soimannien ensimmäinen albu­mi.

Soimannien perustajajäsen Ilkka Sydänmaanlakka soit­taa orkesterissa haitaria. Tämän lisäksi mies hallitsee viulun ja mandoliinin. Hänellä on tans­simusiikki lähellä sydäntä. Hän toteaa soittamisen ilon ja halun olevan yllättävän voimakas.

– Teimme nyt albumin muis­toksi yhtyeen miltei 40 vuotta jatkuneesta toiminnasta, Sydän­maanlakka toteaa.

Hän kertoo, että studiossa soittaminen hieman jännitti, kun ei se niin tuttua puuhaa ole. Tällä taitavalla soittoporukalla ei ottoja kuitenkaan tarvinnut montaa ottaa, vaan laulut saatiin nauhalle melko helposti.

Albumin kappaleet kertovat Etelä-Karjalan ja Kymenlaak­son rajalla sijaitsevan Kannus­kosken kylän historiasta sekä tarinoista ennen ja nyt, Räätälin­mäen Liisasta Tuhannen Tarinan Talon jenkkaan.

Soimannit on vuonna 1983 perustettu tanssimusiikkiorkes­teri. Nykyiseen kokoonpanoon kuuluvat Ilkka Sydänmaan­lakka, hanuri, Jari Immonen, basso, Pekka Pesari, rummut, Perttu Kerotie, kitara, sekä Virve Mattila ja Jukka Tam­minen, laulu. Levyllä soi myös Niina Sydänmaanlakan viulu, ja stemmoja laulaa Salla Vainio.

Tarinatuokio levyn parissa

Levyn kappaleet ovat mu­kaansatempaavaa tanssimusiik­kia. Levyllä lauluja tulkitsee useampikin solisti. Soitto lähtee reippaasti liikkeelle kappalees­sa Tuhannen tarinan talon jenk­ka, jossa laulajana toimii Jukka Tamminen.

Ilta joella-laulun tulkitsee suosittu suomalainen iskelmä­laulaja Ari Klem. Hän toimi uransa alkuvaiheessa pitkään Soimannien solistina.

Upeaäänistä Virve Mattilaa kuullaan neljän kappaleen ver­ran. Hauska Räätälinmäen Liisa kertoo Kannuskoskella vaikut­taneesta persoonallisesta naises­ta. Laulussa veikkaillaan häntä jopa noidaksi, joten kuulostaa ehdottomasti mielenkiintoiselta rouvalta.

Kannuskoski humpassa muis­tellaan Myllytupaa ja kesäisin kylälle töihin saapuneita uitto­miehiä. Uitto työllisti aikoinaan Kannuskoskella kymmeniä hen­kilöitä.

Elämä ei toki ollut pelkkää työntekoa. Kappaleessa Kort­tivieru tuoksuu salajärven tai­kajuoma pelikorttien läpsyessä pöytään.

Vainosenjärven valssi piirtää kauniin maalaismaiseman. Toi­vottavasti ensi kesänä tanssila­vat saadaan auki, sillä tämä on ehdoton valssi kesäiltaan.

Levy on rehellistä tanssimu­siikkia. Soittajat ja laulajat ovat ammattilaisia, ja tunnelma vä­littyy levyltäkin. Rauno Solion sanoituksien hauskoja tarinoita oli mukava kuunnella. Niissä on hienoa tarinankerrontaa.

– Raunon vaimo on kotoisin Kannuskoskelta, joten hän tai­si sitä kautta innostua tekemään sanoituksia sieltä, Sydänmaan­lakka arvelee.

Paikallishistoriaa nykypäivään

– Halusimme tehdä paitsi uut­ta musiikkia, myös Kannuskos­ken kylää ja sen mielenkiintois­ta historiaa tunnetuksi. Syksyllä julkaistaan myös Virpi Antto­sen kirjoittama, Kannuskosken tehtaan historiasta kertova kirja, Ilkka Sydänmaanlakka kertoo.

Muun muassa näistä ainek­sista syntyivät Kannuskosken soivat tarinat. Rauno Solion oivaltavat sanoitukset, Anne Sandbergin, Mikko Kallio­maan ja Jouni Sjöblomin sä­vellykset, sekä Soimannien mu­sisointi vievät kuulijat kylän tarinoihin ja tunnelmiin.

Kannuskoski-humppa on pian kuultavissa myös Spotifyssa ja YouTubessa.

Jaa artikkeli: