Soimannit-yhtye julkaisi 1.4.2021 Kannuskosken soivat tarinat -albumin.
Vanhan tarinan mukaan Kannuskosken kylä sai nimensä kasakan virtaan pudottamasta kannuksesta.
Kylä kasvoi ja kehittyi, kun koskien rantamille kohonneet myllyt ja sahat toivat osaajia ja asujia seudulle.
Ruokokoskeen rakennettiin puuhiomo ja Räätälinmäelle työväen asumuksia. Virran mukana matkasivat myös tukkilautat.
Soimannit
Myös Soimanneilla on takanaan pitkä historia ja satoja soitettuja keikkoja 80-luvulta asti. Tästä huolimatta kyseessä on Soimannien ensimmäinen albumi.
Soimannien perustajajäsen Ilkka Sydänmaanlakka soittaa orkesterissa haitaria. Tämän lisäksi mies hallitsee viulun ja mandoliinin. Hänellä on tanssimusiikki lähellä sydäntä. Hän toteaa soittamisen ilon ja halun olevan yllättävän voimakas.
– Teimme nyt albumin muistoksi yhtyeen miltei 40 vuotta jatkuneesta toiminnasta, Sydänmaanlakka toteaa.
Hän kertoo, että studiossa soittaminen hieman jännitti, kun ei se niin tuttua puuhaa ole. Tällä taitavalla soittoporukalla ei ottoja kuitenkaan tarvinnut montaa ottaa, vaan laulut saatiin nauhalle melko helposti.
Albumin kappaleet kertovat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson rajalla sijaitsevan Kannuskosken kylän historiasta sekä tarinoista ennen ja nyt, Räätälinmäen Liisasta Tuhannen Tarinan Talon jenkkaan.
Soimannit on vuonna 1983 perustettu tanssimusiikkiorkesteri. Nykyiseen kokoonpanoon kuuluvat Ilkka Sydänmaanlakka, hanuri, Jari Immonen, basso, Pekka Pesari, rummut, Perttu Kerotie, kitara, sekä Virve Mattila ja Jukka Tamminen, laulu. Levyllä soi myös Niina Sydänmaanlakan viulu, ja stemmoja laulaa Salla Vainio.
Tarinatuokio levyn parissa
Levyn kappaleet ovat mukaansatempaavaa tanssimusiikkia. Levyllä lauluja tulkitsee useampikin solisti. Soitto lähtee reippaasti liikkeelle kappaleessa Tuhannen tarinan talon jenkka, jossa laulajana toimii Jukka Tamminen.
Ilta joella-laulun tulkitsee suosittu suomalainen iskelmälaulaja Ari Klem. Hän toimi uransa alkuvaiheessa pitkään Soimannien solistina.
Upeaäänistä Virve Mattilaa kuullaan neljän kappaleen verran. Hauska Räätälinmäen Liisa kertoo Kannuskoskella vaikuttaneesta persoonallisesta naisesta. Laulussa veikkaillaan häntä jopa noidaksi, joten kuulostaa ehdottomasti mielenkiintoiselta rouvalta.
Kannuskoski humpassa muistellaan Myllytupaa ja kesäisin kylälle töihin saapuneita uittomiehiä. Uitto työllisti aikoinaan Kannuskoskella kymmeniä henkilöitä.
Elämä ei toki ollut pelkkää työntekoa. Kappaleessa Korttivieru tuoksuu salajärven taikajuoma pelikorttien läpsyessä pöytään.
Vainosenjärven valssi piirtää kauniin maalaismaiseman. Toivottavasti ensi kesänä tanssilavat saadaan auki, sillä tämä on ehdoton valssi kesäiltaan.
Levy on rehellistä tanssimusiikkia. Soittajat ja laulajat ovat ammattilaisia, ja tunnelma välittyy levyltäkin. Rauno Solion sanoituksien hauskoja tarinoita oli mukava kuunnella. Niissä on hienoa tarinankerrontaa.
– Raunon vaimo on kotoisin Kannuskoskelta, joten hän taisi sitä kautta innostua tekemään sanoituksia sieltä, Sydänmaanlakka arvelee.
Paikallishistoriaa nykypäivään
– Halusimme tehdä paitsi uutta musiikkia, myös Kannuskosken kylää ja sen mielenkiintoista historiaa tunnetuksi. Syksyllä julkaistaan myös Virpi Anttosen kirjoittama, Kannuskosken tehtaan historiasta kertova kirja, Ilkka Sydänmaanlakka kertoo.
Muun muassa näistä aineksista syntyivät Kannuskosken soivat tarinat. Rauno Solion oivaltavat sanoitukset, Anne Sandbergin, Mikko Kalliomaan ja Jouni Sjöblomin sävellykset, sekä Soimannien musisointi vievät kuulijat kylän tarinoihin ja tunnelmiin.
Kannuskoski-humppa on pian kuultavissa myös Spotifyssa ja YouTubessa.
