Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kansalaisille lakia, mukana lakipykäliä

Suomen perustuslaki on nuoren aikuisen iässä. Suomen perustuslaki tuli voimaan maaliskuun alussa vuonna 2000. Perustuslain pohjalla on neljä vanhaa perustuslakia: hallitusmuoto ja valtiopäiväjärjestys sekä kaksi ministerivastuuta koskevaa perustuslakia.
Pohjansa perustuslaki sai itsenäisyyden alkuvuosien säädöksistä. Vuosien varrella Eduskunta on muuttanut perustuslakeja. Valtiosäännön pääpiirteet ovat kuitenkin pysyneet samoina. Voimaantulonsa jälkeen nykyistäkin perustuslakia on tarkistettu.
Oikeusministeriön sivuilta voi halutessaan tutustua perustuslakiin eri kielillä, esimerkiksi saameksi vuoden 2000 käännöksen myötä.

Pelisääntöjä
Perustan kaikkeen lainsäädännön ja julkisen vallan käyttöön antaa perustuslaki. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt, periaatteet ja arvot.
Perustuslaki määrittää yksilön ja julkisen vallan välisen suhteen perusteet. Siinä on myös säännökset julkisen vallan käytön periaatteista, ylimpien valtioelinten suhteista ja valtion järjestysmuodosta.
Vanhan hallitusmuodon pääperiaate toistuu perustuslaissa. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. Kansaa edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Yksilöllä on oikeus vaikuttaa yhteisten päätösten tekemiseen. Yksilön perusoikeudet on turvattu perustuslaissa.
Perustuslaissa korostuvat Suomen poliittisen järjestelmän parlamentaariset piirteet sekä eduskunnan asema ylimpänä valtioelimenä. Valtioneuvostolla täytyy olla eduskunnan luottamus. Valtioneuvoston valmistelusta ja ratkaisuehdotuksesta tekee päätöksensä Tasavallan presidentti. Virassa aloitti Sauli Väinämö Niinistö Suomen tasavallan 12. presidenttinä 1. maaliskuuta 2012. Uudelleenvalinnan myötä toinen kausi alkoi 1.2.2018.
Eduskunnan valitseman pääministerin nimittää presidentti. Presidentti nimittää muut ministerit pääministerin esityksen mukaisesti. Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa, tehden yhteistyötä valtioneuvoston kanssa. Ulkopolitiikassakin presidentin toiminta perustuu valtioneuvoston valmisteluun ja myötävaikutukseen.
Perustuslakiin kuuluu, että Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen vuoden 1995 alusta lähtien.

Säädöksiä
Finlexin säädöstietopankista löytyy ajantasainen säädös osoitteesta https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731. Lainailen tähän osia eri pykälistä 17. maaliskuuta haettuina. 2 luvun perusoikeudet pykälä 6 kertoo ihmisten yhdenvertaisuudesta lain edessä. ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.”
Seitsemännessä pykälässä mainitaan esimerkiksi näin: ”Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.”
Yhdeksännessä pykälässä mainitaan muun muassa: ”Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.
Jokaisella on oikeus lähteä maasta. Tähän oikeuteen voidaan lailla säätää välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen turvaamiseksi.”
Pykälässä kymmenen mainitaan, että kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Perustuslain myöhempiin lisäyksiin kuuluu tämän pykälän kohta: ”Lailla voidaan säätää perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä.”
Yhdestoista pykälä kertoo uskonnon ja omantunnon vapaudesta. Seuraava pykälä mainitsee: ”Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.”
Pykälässä 23 kerrotaan perusoikeuksista poikkeusoloissa: ”Perusoikeuksista voidaan säätää lailla tai laissa erityisestä syystä säädetyn ja soveltamisalaltaan täsmällisesti rajatun valtuuden nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin muiden kansakuntaa vakavasti uhkaavien, laissa säädettyjen poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Lailla on kuitenkin säädettävä tilapäisten poikkeusten perusteet.
Tilapäisiä poikkeuksia koskevat valtioneuvoston asetukset on saatettava viipymättä eduskunnan käsiteltäviksi. Eduskunta voi päättää asetusten voimassaolosta.”
Pykälässä 27 mainitaan, että: ”Eduskuntavaaleissa on vaalikelpoinen jokainen äänioikeutettu, joka ei ole vajaavaltainen.
Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita sotilasvirassa olevaa henkilöä.
Kansanedustajana eivät voi olla valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen eikä valtakunnansyyttäjä. Jos kansanedustaja valitaan tasavallan presidentiksi taikka nimitetään tai valitaan johonkin edellä tarkoitetuista tehtävistä, hänen edustajantoimensa lakkaa siitä päivästä, jolloin hänet on valittu tai nimitetty. Edustajantoimi lakkaa myös, jos kansanedustaja menettää vaalikelpoisuutensa.”
Kaikkiaan pykäliä on 131 ja lukuja 13. Kahden varuskunnan kaupunginosana Valkealaan voi vaikuttaa esimerkiksi pykälä 129 liikekannallepanosta: ”Tasavallan presidentti päättää valtioneuvoston esityksestä puolustusvoimien liikekannallepanosta. Jollei eduskunta ole tällöin kokoontuneena, se on heti kutsuttava koolle.”
Janne Kousa

Artikkelikuva oikeudenmukaisuutta esittävästä patsaasta Sang Hyun Cho Pixabaystä.

Jaa artikkeli: