fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Karhulankylällä

Jyrääntieltä lähtevä päätyisi useiden kilometrien taipaleen jälkeen taas Jyrääntielle, mikäli hän seuraisi kiemurtelevaa Karhulankyläntietä. Karhulanjärvi yhdistyy Jyräänkoskeen. Reitin etäisyys järvestä vaihtelee.

Koskelankoski on toinen kapea kohta Karhulanjärvessä. Siitä päätyy Haukkajärvelle. Palssin- ja Kortteenkärjen välissä on Palssinsalmi, kohtuullisen kapea kohta ennen väljemmille vesille pääsemistä. Vielä kun meloisi Kiviniemenkärjen ja Puhjonsalmen ohi Haavistonselälle, niin voisi kehua olleensa Rapojärvellä. Haavistonselälle tulija lähenee Puhjonrannan kurssikeskusta. Rapojärvi on eri kylien ympäröimä. Eniten käytetty maisemareitti on varmastikin Mikkelintie. Sitä lähellä ovat Rapojärveltä esimerkiksi Lintojanranta ja Mutalahti.

Karhulanjärvi on osa monta eri nimeä saanutta vesistöreittiä. Järven pinta-ala on 124 hehtaaria. Rantaviivaa on 7 kilometriä. Järven valuma-alueen pinta-ala on peräti 116 100 hehtaaria.

Karhulanjärveen on istutettu kuhaa. Se onkin vapaa-ajankalastajien ja melojien suosiossa. Rannoilla ja ympäristössä on huomattavissa määrin vakituista sekä vapaa-ajan asutusta.

Rapojärven alueella on Kala-atlas tietokannan mukaan alkuperäisenä ahventa, haukea, kuoretta, muikkua ja säynettä. Ankeriasta, suutaria, toutainta ja täplärapua on siirretty. Ankerias on istutustenvarainen.

JK

Linnut viihtyvät Karhulanjärvellä.
Jos lähistölle sattuisi tulemaan esimerkiksi helikopteri, kuuma-ilmapallo tai purjelentokone, sen lentäjä saisi oransseista palloista varoituksen vaarallisista johdoista.
Koskelankoskea on moni meloja kulkenut.
Koskelankoskella on tehty iso työ kivillä rantapengerten vahvistamiseksi.
Vesistöt taipuvat värien näyttöpaikoiksi.

Jaa artikkeli: