fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kartanoiden joulupöytä

Poikilon Kartanoiden Kouvola-näyttelyssä pääsi ihastelemaan kartanoiden jouluja.

Museopedagogi Irja Ahtovirta kertoi kartanoiden joulunvietosta ja jouluherkuista. Hän kertoi tarinoita kartanoiden jouluperinteistä, ja kuinka matkaa taitettiin reen kyydissä pitkin talvista Suomea. Näyttely on mielenkiintoinen ja suosittelenkin vahvasti vierailemaan siellä, ja kuuntelemaan oppaan kertomukset. Tässä jutussa keskitymme kuitenkin yhteen joulun, ja miksei koko elämänkin, mukavimmista asioista: ruokaan.

Perinteisiä jouluruokia Rabbelungin kartanoon kutsuttiin sukulaisia ja tuttavia viettämään joulua. Joulukutsuille tultiin pitkienkin matkojen takaa. Joulukuusi pystytettiin kartanoissa keskelle lattiaa, jotta sen ympärillä mahtui leikkimään piirileikkejä. Kuusi koristeltiin köynnöksillä, lipuilla ja piparkakuilla. Oksilla oli kynttilöitä ja latvassa tähti. Kuusen alla oli ruskeaan paperiin paketoituja lahjoja. Lahjat suljettiin sinetillä, jottei kukaan päässyt etukäteen kurkistelemaan niiden sisältöä. Lahjat olivat usein itsetehtyjä.

Jouluaterian aluksi tarjottiin vahvaa glögiä. Glögi on tunnettu 1500-luvulta Kustaa Vaasan hovista. Silloin juoma oli hieman huonolaatuisempaa punaviiniä, jota maustettiin eri mausteilla. Nimi glögi keksittiin ruotsalaisissa kartanoissa 1800-luvulla. Voileipäpöydästä löytyi sieniä, silliä, leipää ja tietysti snapseja. Perinteisinä jouluherkkuina oli kinkku, herneitä, porkkanoita, perunoita ja jälkiruoaksi nautittiin viinimarjahyytelöä kermavaahdolla. Ruoan kanssa nautittiin punaviiniä ja jälkiruoan seurana madeiraa. Lisänä juomalistalta löytyi vahvaa olutta. Todellinen perinneruoka, ja vanhin suomalaisessa joulupöydässä säilynyt ruoka, on lipeäkala. Se tunnetaan jo keskiajalta asti. Rosolliakin on tehty jo 1700-luvulla.

Hermoille helpotusta
Joulupuuro tehtiin ohrasta. Sippolan kartanon isäntä Alexander von Daehn oli vanhapoika. Kun hän oli viettämässä jouluja Rabbelungin kartanossa, neitoset ja vähän vanhemmatkin rouvat olivat huolissaan, kun isäntä ei tuntunut löytävän morsiota. Onnea tuova manteli löytyikin hyvin usein juuri tästä syystä isäntä Alexanderin joulupuurosta. Mantelista huolimatta sopivaa puolisoa ei löytynyt ja Alexander kuoli vanhanapoikana.

Taikinakantiset tortut tunnetaan jo 1600-luvun maalauksista. Voitaikinatortun ohje löytyy vuodelta 1755 Kaisa Vargin keittokirjasta. Niissäkin on ollut luumuhilloa sisällä. Pipareita on pidetty terveyttä edistävänä elintarvikkeena niiden sisältämien mausteiden lääkinnällisien ominaisuuksien vuoksi. Säveltäjä Hildegard Bingeniläinen (1098–1179) oli luonnontieteilijä, lääkäri, teologi, filosofi, puutarhuri, muusikko, runoilija, taidemaalari, mystikko, profeetta ja pyhimys.
Terveyspipareiden resepti löytyy Hildegardin teoksesta Physica eli Luonnontiede (1151–1158). Teos on lääketieteellinen opas luomakunnan tuotteiden terveydellisiin vaikutuksiin, toisin sanottuna luonnonlääkintään. Jouluna kahvipöydän herkkuna on pikkuleivät, joita alun perin on kutsuttu Hildegardin hermopipareiksi, älypipareiksi, tai ilokekseiksi. Niitä kun nauttii 2-4 kappaletta päivässä, pysyy hermot hyvässä kunnossa.


• Laura Parkko

Jaa artikkeli: