fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kartanolla puhuttiin ruoasta

Oravalan Kartanolla järjestettiin 24. kesäkuuta mediainfo paikallisen ruoan esille tuomisesta. Matkailijan on vaikea löytää Pohjois-Kymenlaakson aikallisen ruuan tekijöitä. Heitä on runsaasti, mutta paikallisetkaan eivät välttämättä heitä huomaa.

Lähimatkailu on nosteessa, ja siihen vastataan osaltaan tuomalla esiin paikallisella ruoan kasvoja, tekijöitä ja tarinoita. Kuluttajat hakevat yhä enemmän elämyksiä, joita näiden myötä ruuasta syntyy.

Asuntomessujen myötä alueelle tulee paljon matkailijoita, jotka haluavat tutustua myös paikalliseen ruokatarjontaan. Nyt on oiva mahdollisuus tuottaa heille elämyksiä ja nostaa ruokatarinoita esille.

Oravalan Kartanossa, Kymijoen rannalla paikkaan ja ruokaan liittyvät tarinat elävöittävät tarjontaa. Kerrottavaa löytyy niin omien peltojen ja puutarhan tuotteisiin kehitetyistä resepteistä kuin esimerkiksi Oravan Matin pajan seinäkivestä.

Kartanon herkkuja

Ingela Hildén kertoi ruoanlaittoon liittyvää aineistoa löytyneen perunkirjasta. Kupit, kattilat, jokainen keittiötarvike oli lueteltu. Hän oli itse leiponut kartanon perinteiden mukaisia herkkuja. Saaristolaisleipä oli makeaa ja Ingelan resepti kotiseudulta rannikolta.

Perinteikkäästi kartanossa on leivottu makeaa leipää ja käytetty esimerkiksi siirappia, anista ja fenkolia. Lampaat ovat kartanolla tärkeitä maisemanhoitajia. Leivällä ollut, kartanolla tuotettu lampaanliha oli Korialla savustettua. Kartanolla tuotettu luomuvilja myydään eteenpäin.

Ingelan käytössä on Martha Hornborgin reseptejä. Niitä oli tallessa Marthan lapsenlapsilla. Ambrosia-kakku kuului Marthan tekemiin herkkuihin. 1920-30 -luvuilla Oravalan kartanolla oli merkittävä seurapiirielämä. Järjestettiin isoja kalaaseja ja oltiin yötäkin. Martha ja Edvard Hornborgin vieraisiin lukeutui turkulainen taiteilija Victor Westerholm.

Ingela kertoo lukeneensa juhlia edeltäneitä viikkosuunnitelmia. Jokaiselle päivälle oli merkitty tehtävät askareet.

1800-luvun lopulta on hiekkahentusten resepti. Marttakakku ja Marthan ambrosiakakku ovat myös perinteisiä herkkuja. Ingela käyttää aitoja reseptejä. Ruokaperinne on osa kartanon historiaa.

Ingela haastatteli sukulaisia ja entisiä työntekijöitä. Siten selvisi, mitä leivottiin ja milloin.

Ingelan mummi järjesti usein isoja pitoja. Hän oppi taittelemaan servietit ja tekemään glasyyrit, eli kuorrutukset.

Ingela Hildénillä on useita vanhoja keittokirjoja käytössään. Tämän ohjeet ovat kelvanneet kuninkaallisillekin

Oravalan historiaa

Vuonna 2020 Oravalan kartanosta tulee vierailukohde tilausryhmille. Siihen kuuluu olennaisena osana kahvittelu itse tehdyillä herkuilla. Oravalan kartanon rouva leipoi jo ennen vanhaan osan herkuista itse, vaikka silloin palvelusväkeä olikin. Koti-maatalousmuseo ja puoti palvelevat jatkossa. Myynnissä tulee olemaan esimerkiksi marmeladia. Pilottiryhmiä on ollut jo aiemmin. Heidän kanssaan on testattu erilaisia konsepteja. Hornborgin suvusta on tehty draamakierros.

Ingela Hildén kertoi kartanon perushistorian istuvan selkärangassa, siitä hän on niin paljon lukenut ja kuullut. Hän pitää tarinan kertomisesta. Rooli vaatii omistautumista. Hänen lempihahmonsa kartanon historiasta on 1783–1864 elänyt Valkealan kirkkoherra Johan Kristian Hornborg. Sanna Lento-Kemppi lisäsi, että tarinan pitäisi olla aito. Väkisin päälle laitettuna tarina ärsyttää.

Kartano oli todella omavarainen, ja ruoat saatiin omista tarpeista. Pähkinöitä kerättiin vielä 1930-luvulla. Nykyään niitä tulee harvoin. Kartanolla syötiin vuodenajan mukaan. Kasviksia ja hedelmiä reksattiin eli säilöttiin.

Puutarhaviljelykset olivat nykyistä suuremmat. Juureksia saatiin monenlaisia. Vasikanpaistia tarjoiltiin sunnuntairuokana.

Kartanonrouva myöntää, ettei kaikkea saada kartanolla ikinä valmiiksi. Yksistään pihassa on jo valtaisa työ, jota täytyy joka vuosi tehdä. Rakennuksiin on tehty isoja korjauksia. Tarkka täytyy olla, että historiallisuus säilyy. Kasvuston peittämiä puiston hiekkakäytäviä otettiin esille.

Kartanon kuistilla oleva kello henkii historian kuminaa. Liekö sillä aikanaan kutsuttu syömään.

Mobiilisovellus

Johanna Laari-Günther Pro Agriasta kertoi mobiilisovelluksesta Nomadi. Sillä voi tuoda esiin pohjois-kymenlaaksolaista kotiseutuylpeyttä. Karttapohjalla on kohteita. Sovellus on pieni matkaopas. Siinä kerrotaan paikallista perimätietoa olevia tarinoita. Reitillä saa nauttia upeasta tarjonnasta. Sovellukseen saadaan mukaan videota, kuvaa, tekstiä ja ääntä. Reittiin kuuluu maisemanhoitotalkoiden kohteita. Etelä-Kymenlaaksoon vastaavaa järjestelmää on jo toteutettu.

Paikallisten kanssa mietitään tarinoita ja löytöjä on tehty. Pohjois-Kymenlaaksossa on ollut muun muassa suksisauvatehtaita.

Pohjois-Kymenlaakson maisema on viljan-, juuston- ja lihantuotannosta kertovaa. Pohjois-Kymen Kasvu ry:n osarahoittamassa Ruokaelämyksiä- ja tarinoita-hankkeessa on mukana eri tyylisiä yrittäjiä, joilla on laaja kokemus. Valkealasta on mukana esimerkiksi Kaarnasydän.

Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntija Sanna Lento-Kemppi kertoi kohteisiin houkuteltavan pienryhmiä, perheitä ja yksin matkaavia.

Tavoitteena on saada ihmisiä itse löytämään asioita, eikä tuotteistaa kaikkea valmiiksi.

Johanna Laari-Günther tuntee hyvin kotiseutua.

Yhdessä tehden

Sanna Lento-Kemppi on huomannut ruoantuottajien tarinoita kuullessaan heidän tekevän työtään sydämellä. Ruokaketjuun kuuluu jatkojalostajia. On ruokapaikkoja, jotka haluavat lisätä paikallisten tuotteiden käyttämistä.

Kahdessa tilaisuudessa keskusteltiin paikallisen ruoan esilletuomisesta. Merkistä ohikulkija näkisi, että tarjolla on lähiruokaa. Tapahtumat käytetään hyödyksi. Ruoantekijöiden ja muiden toimijoiden yhteistyö on tärkeää.

Ensimmäisessä tilaisuudessa tutustuttiin toisiin ja tuotiin esille faktat. Toisella kertaa tuli esille arvoja. Omaan tekemiseen löytyy monilla intohimoa. Osalla tarinat olivat valmiina. Jokaisella oli tunnelatausta ja sitä oli hieno kuulla. Sanna mainitsi puutarha-alan yrittäjän, joka miettii, miten kasvi voi hyvin. Yrittäjä on onnellinen kasvin voidessa hyvin.

Mukaan on valikoitunut yrittäjiä, jotka näkevät tekemisessä syvyyttä ja haluavat haastaa itsensä.
• JK

Sanna Lento-Kemppi on kuullut ruoantuottajia.

Artikkelikuva: Ingela Hildén esitteli suvun vanhalla reseptillä tehtyä leivonnaista.

Jaa artikkeli: