fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kolumni: Kasvojenvaihto

Tulevaisuudessa on entistä vaikeampaa erottaa, milloin kyse on oikeasta kuvaustilanteesta ja milloin muokatusta.
Haastetta valheen ja toden erottamiseen alkoi syntyä viimeistään 1980-luvulla. Crispin Glover esitti George McFly’ta, päähenkilö Martyn isää Paluu tulevaisuuteen -klassikossa. Tuottajien ja Crispinin välillä ei syntynyt sopimusta, jotta hän jatkaisi roolissaan jatko-osassa. Tuottajat käyttivät arkistomateriaalia. Uusissa kohtauksissa näyttelijä maskeerattiin muistuttamaan Crispiniä. Crispin ei ollut antanut lupaa käyttää näköisyyttään ja voitti oikeudessa. Edelleen on kuitenkin ihmisiä, jotka luulevat hänen näytelleen toisessakin trilogian elokuvista.
Tietotekniikan kehityksen myötä raja on häilynyt paljon enemmän. Mr. Beanin näyttelijän Rowan Atkinsonin kasvot Yhdysvaltojen presidentillä tuskin ketään hämäävät. On 2001 avaruusseikkailukin sen verran hyvin tunnettu elokuva, ettei Elon Muskin kasvojen laittaminen videolle hämänne myöskään kovinkaan monia.
Miljardööri Elon Musk on yksi PayPalin perustaneista, sähköautovalmistaja Teslan toimitusjohtaja, yksi aivosirua kehittävän Neuralink-yrityksen perustajista ja vaikka mitä muuta. Tuntuu ironiselta, että mies, joka on aivosiru-hankkeessa mukana, on kohdannut itse teknologian aiheuttamia ongelmia. Siru on vierasperäistä materiaalia, joten riskittöminä en niitä pitäisi.
Kasvojenvaihdon yhtenä uhkana ja mahdollisuutena olisi saman näyttelijän palkkaaminen joukkokohtauksiin. Näyttelijä voi vaihdella ääntään, ja kasvoja vain lainataan toisilta. Kun sitten vielä vaatteetkin vaihdellaan teknologian avulla, niin työttömyyskortisto odottaa aika monia. Toisaalta ei tarvitsisi tuottaa fyysisesti niin paljoa vaatteita, mikä säästäisi luonnonvaroja. Toisaalta taas tietokoneet kuluttavat energiaa. Ei ole yksinkertaista, ei.
Henkilökortissa kasvojenvaihto olisi haitallista. Jos tietoihin pääsisi käsiksi, voisi määritellä, miltä tietyn henkilön pitäisi näyttää. Siten esimerkiksi valvontakameran aineistoihin hakkeroitumalla saattaisi saada vaihdettua toisen henkilön tilalle. Kuka todistaa tämän vääräksi, jos aineistosta tulee riittävän uskottavaa?
Jotkut naiset ovat jo kohdanneet sitä ongelmaa, että heidän kasvojaan yhdistellään toisten vartaloihin. Tämä voi vaikeuttaa esimerkiksi työnsaantia ja pilata maineen. Jos tekniikka kehittyy, millä kuvien muokkaamisen todistaa?
Median uskottavuutta kuvamanipulaation käyttö varmasti myöskin heikentäisi. Ilmeisesti Yhdysvalloissa näytettiin asenäytöksestä muokattua filmimateriaalia ja kerrottiin sen olevan konfliktialueelta. Entä jos halutaan esittää joku epäsuotuisassa valossa? Sitä tehdään jo nyt ottamalla puheista osia. Tämä voi vääristää täysin asian kokonaiskuvaa, vaikka olisikin todella mainitun henkilön sanomaa. Entä jos kehittyvä tekniikka yhdistetään tähän näkökulmaa vääristävään valikointiin? Imitaattori voi puhua puutaheinää ja harhauttaa entisestään kansaa siitä, mitä todella tapahtuu.
Janne Kousa

Jaa artikkeli: