fbpx

Olet lukenut 0/6 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kaupungin asioita

Joukkoliikennettä

Kouvola on tehnyt joukkoliikenteen kehittämisohjelman vuosille 2020-2025. Tavoitteena on linjoja, niiden yhdistelmiä ja palveluita kehittämällä saada matkustajamäärät kasvamaan.
Kehittämisessä painotetaan runkolinjoja tiheästi asutuilla alueilla, joissa on tarkoitus tihentää liikennevälejä. Se parantaa myös muualta tulevien jatkoyhteyksiä. Kattava linjastouudistus on mahdollista toteuttaa vuonna 2023, jos suunnittelu saadaan käyntiin ensi vuonna.
Haja-asutusalueilla panostetaan asiointitaksien ja mahdollisen kutsutaksijärjestelmän kehittämiseen.
Lisäksi on tarkoitus ottaa käyttöön reaaliaikainen tietojärjestelmä. Lippuvalikoimaa aiotaan laajentaa ja ilmettä yhtenäistää.
Kouvolassa pohditaan vielä siirtymistä sähköautoihin, vaikka akut aiheuttavat pahempia ympäristöhaittoja kuin muut voimanlähteet. Yksityisautoilijoiden siirtyminen joukkoliikenteen käyttäjiksi olisikin ympäristöteko.

Tilaus on Itäradalla

Nimensä mukaisesti Itärata hyödyntää koko Itä-Suomea. Rantaradassa voisi olla jotakin järkeä Kymenlaakson kannalta, jos ei Kouvolaan olisi jo rakentumassa suuri logistiikkakeskittymä.
Rantarata hyödyntäisi vain Kaakkois-Suomen etelälaitaa ja jättäisi Mikkelin ja Kuopion suunnan ennalleen.
Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviön perustelu rantaradan puolesta ontuu. Hän väittää, että Kouvolan ja Luumäen välille ei mahdu juurikaan uutta liikennettä. Luumäellä ei ole niin paljon asukkaita tai suurta teollisuutta, että suuri osa junista kääntyisi siitä takaisin. Pullonkaula siirtyisi rantaradan avulla vain Luumäen ja Lappeenrannan välille. Ainoa merkittävä peruste linjauksen puolesta on suora yhteys Helsinkiin, jota Kotkalla ei ollenkaan ole. Matkustajamäärien laskennalliset kasvut ovat suhteessa rakentamiskustannuksiin.
Kouvola-linjaus on edullisin ja toimiva kompromissi Lahdesta suoraan Mikkeliin suuntaavan ja Kotkan kautta kiertävän ratalinjauksen väliltä. Ne molemmat olisivat selvästi pidempiä ja kalliimpia ja hyödyntävät vain osaa kaupungeista.
Helsingissä 12. helmikuuta pidetyssä Itäradan vaikuttajaseminaarissa vahvistui yhteinen tahtotila siitä, että nopea Itärata Helsingistä lentoaseman ja Porvoon kautta Kouvolaan tarvitaan palvelemaan puolen Suomen tarpeita.
– Millään muulla hankkeella ei ole näin laajaa vaikutusta. Itärata avaa valtavan määrän mahdollisuuksia, Keskon pääjohtaja Mikko Helander sanoo.
– Me näemme, että itäistä ratayhteyttä pitää edistää koko itäisen Suomen yhteinen etu edellä. Paras ratkaisu on puoli Suomea kattava Itärata, Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen tiivistää.
Itärata-hanketta tukevat itäisen Suomen 5 maakuntaa ja 12 kaupunkia sekä alueen kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt.
– Itäisen Suomen saavutettavuus tulee saada samalle tasolle muun Suomen kanssa. Seminaari näytti osaltaan, miten tarpeellinen Itäratahanke on Itä-Suomen kehityksen kannalta, Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoo.
Itärata nopeuttaa raideliikenteen matka-aikoja laajasti niin Kuopiosta, Joensuusta kuin Pietarista Helsinkiin. Lisäksi yhteys lentoasemalle paranisi huomattavasti.
Itäradan uuden raideyhteyden kustannusarvio on noin 1,7 miljardia euroa. Rantarata maksaisi noin 2,8 miljardia.

Kunta-asioita

Aloitteita

Eri puolueiden edustajia allekirjoitti aloitteen Carean 320 M€ vuodessa maksavien palvelujen tarkasta seurannasta jossakin lautakunnassa. Kouvola omistaa ja rahoittaa puolet, mutta juuri alle päätösvallan eli 49,7 %.
Paljon nimiä keräsi myös ehdotus, että nuorisovaltuusto saisi suoran aloiteoikeuden valtuuston kokouksiin.

Likula siirsi kirjaston

Liikunta- ja kulttuurilautakunta päätti 1.7.2020 alkaen alle 18-vuotiaiden ohjatun liikunnan taksaksi 20 % aikuisten tuntitaksasta, kuitenkin vähintään 3 € ja enintään 20 €/ tunti. Vuoden loppuun asti saa alennusta 20 %.
Valkealan kirjasto siirtyy väistötilaan osoitteeseen Kustaa III tie 1. Kirjastopalvelut nykyisissä tiloissa päättyvät 9.4. Kustaan Galleria jää pois käytöstä. Siten rakennusta päästään purkamaan kunnanviraston jälkeen.

Hallituksen tukea

Kaupunginhallitus myöntää Elimäen kotiseutumuseon kannatusyhdistykselle korotonta tilapäislainaa 12 600 euroa 31.12.2022 asti.
Kapunginhallitus päätti, että kaupunki suhtautuu myönteisesti Kuninkuusravit-tapahtuman järjestämiseen Kouvolassa 2022 ja sitoutuu siinä tapauksessa panostuksiin 70 000 eurolla.
Avustuksesta 20 000 euron osuus katetaan leikkaamalla tapahtumien avustusta Kinnolta.

Auraus ja suojelu

Vuonna 2014 helpotettiin tonttikatujen aurausvaatimuksia. Uusi tavoitetaso selkeyttää tekstiä ja alentaa talviaurauksen aloittamiskynnystä kuivan pakkaslumen osalta I ja II kunnossapitoluokassa.
Tekninen lautakunta hyväksyi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tarjouksen luonnonsuojelualueen perustamiseksi Niivermäen luonnonsuojelualuetta täydentämään. Ruotsulan kylän seutuvilla on syntymässä 15,2 hehtaarin laajuinen Metso-ohjelman mukainen suojelualue. Kaikkiaan Niivermäen luonnonsuojelualuetta olisi Veturin kauppakeskuksen kulmalla tällöin 45,5 hehtaaria.
Kaupungilla on noin 3900 ha metsää, josta on suojelun piirissä tämän päätöksen jälkeen 5,7 % eli 224,8 ha. Metsänkäsittelyn ulkopuolella on lisäksi noin 268 ha inventoituja metsälakikohteita ja muita arvokkaita elinympäristöjä.
Viimeksi joulukuussa tekninen lautakunta hyväksyi tarjouksen luonnonsuojelualueiden perustamisesta Hautalaan Lappalanjärven pohjoisrannalle, Korian Napalle Kymijoen tuntumaan sekä Saarenmaalle Käyrälammelle. Silloin suojelualueiden määrä lisääntyi 35,1 hehtaarilla.

Kulttuuriapurahoja

Kouvolan kaupunki yhdisti muun muassa Valkealan kulttuurirahaston samaan muiden kanssa. Tämän valtuustokauden avustukset, 5000 euroa kukin: Jaalan Musiikki- ja Monitaideyhdistys ry, Kulttuuria Kouvolan kylille ja kartanoille; Kulttuuriyhdistys Antares ry:lle, Meijerin metsä 2020 -ympäristötaidetapahtumaan; Kansanoopperakuoro ry:lle, Puolakan talomuseon kulttuuri- ja taidehankkeelle; Tanssiryhmä Cougars ry:lle, Unelmista totta -musiikkiteatteriesitykselle ja Tehtaan valosta Viimeiseen vuoroon -työryhmälle, teollistumisen 150-vuotiasta historiaa esittelevään kulttuuri-, taide- ja elämysreittiin.

Jaa artikkeli: