Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kevät on idätyksen aikaa

Taimikasvatus antaa vauhtia ulos istutettavien kasvien satoon ja kukintaan.

Valkealasta kotoisin oleva Otto Paavola on kasvattanut itse taimia jo monena vuonna. Tänä keväänä kasvamaan on laitettu chiliä ja tomaattia. Tarkoituksena on vielä kasvattaa korianteria, basilikaa, herneitä, papuja, perunaa ja porkkanaa.

– Me laitamme helmikuussa ensimmäiset kasvit itämään, kun aurinko alkaa lämmittämään sen verran, että rintamamiestalomme pysyy tarpeeksi lämpimänä. Lämpöä huoneessa pitää olla noin 20°, että nuo etelän ihmeet lähtevät mukavasti kasvamaan. Jos on liian kylmä, ne eivät meinaa kunnolla itää, Otto toteaa.


Chilejä on kasvamassa neljää eri lajia. Niistä on tarkoitus syksymmällä tehdä erilaisia säilykkeitä.
– Itämässä ovat Padron-, Sweet Banana-, Scotch Bonnet- ja Habanero Hot Lemon -lajikkeita. Olen koittanut valita lajikkeet siten, että ne ovat hyvänmakuisia, eivätkä pelkästään tulisia, Otto kertoo.

Katse kevääseen
Tämä on Otolle ja hänen puolisolleen joka vuotinen rituaali. Otto toteaa, että tässä puuhassa pääsee ajatukset mukavasti siirtämään jo kevääseen. On piristävää seurata taimien kasvua. Hänen mielestään idättäminen on kohtuullisen helppoa puuhaa. Alkuun vähän sumupullolla sumutellaan ja hoidellaan. Kelmun alla Otto pitää kasvuastioita niin kauan, kunnes suurin osa siemenistä alkaa itämään. Kun taimiin alkaa tulemaan haaroja, voi niitä alkaa latvomaan.


– Nyt ostin ensimmäistä kertaa kattolamppuun ruuvattavat kasvivalot. Ne päästelevät oikeanlaisia valotaajuuksia kasveille. Vanhassa talossa ikkunan vieressä vähän vetää, eikä taimia voi pitää liian lähellä ikkunaa. Kasvivaloista saa vähän lisäapua itämiseen, Otto kertoo.


Otosta tuntuukin, että tänä vuonna taimet lähtivät nopeammin kasvamaan. Puolet ruukuista työntää jo vihreää pintaan.
Idättäminen on palkitsevaa puuhaa, sillä jo viikossa alkaa näkyä tuloksia. Osa nousee nopeasti, osalla kestää hieman pidempään.
– Vähän niin kuin ihmisilläkin. Jotkut heräävät aikaisemmin, ja joillain herääminen on verkkaisempaa, Otto nauraa.


Oton mielestä taimien kasvattaminen on leppoisaa hommaa siksikin, että siinä ei taida olla yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia.
– Tämä on aika luonnollista hommaa. Sinne päin, ja tilanteen mukaan. Pidetään huolta, että kasveilla on vettä ja valoa, Otto sanoo.


Kasvilannoitteita laitetaan, kun taimet ovat tarpeeksi isoja. Hentoisille taimille lannoitteet ovat liian ytyä tavaraa, ja se polttaa niiden juuret. Kun taimet saa pihalle, niitä ei tarvitse enää sen suuremmin hoidella. Muistaa vaan kastella tarvittaessa. Kun taimet siirretään ulos, on ne hyvä suojata tarkoin. Oton pihassa kasvaa myös marjoja. Hän toteaa, että marjapuskista riittää linnuillekin, mutta etanan mokomat meinaavat syödä kaiken puutarhasta, jos ei taimia saa hyvin suojattua.


Vuosi sitten Otolle kävi pieni honkkeli kasvien kanssa. Luultavasti kaupasta ostettujen korianterien ja basilikoiden mukana tuli kotiin kärpäsiä. Aika iso satsi taimista meni piloille.

Kun chilit kasvavat tarpeeksi suuriksi, saavat ne aika rauhassa kasvaa. Ehkä maku on jo niin voimakas, ettei se ole hyönteisten makuun. Otto kertoo, että tänä vuonna on varauduttu Tolulla ja Mäntysuovalla kärpäsiä vastaan.


Itse, kun tekee, saa mitä tulee
Otto rakensi kakkoskakkosen rimoista ja isosta muovinpalasta vanhan hiekkalaatikon päälle väliaikaisen kasvihuoneen. Viime kesänä hän onnistui haalimaan ikkunaruutuja, joista hän rakensi isomman kasvihuoneen.
– Itse kun rakentaa, tulee omannäköinen. Se on taas katsojan silmässä, kuinka hieno se on, Otto virnuilee.

  • Laura Parkko
Jaa artikkeli: