Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kielen piirteitä

Äitiys, isyys, vanhemmuus, lapsuus, nuoruus, vanhuus ovat perinteisen tuttuja sanoja. Joskin nykyään monet mieluummin puhuvat ikääntymisestä, joka kyllä alkaa jo lapsilla, kun tarkkoja ollaan. Mutta ihan niin kuin en olisi ennen 2021 kevättä kuullut sanaa vauvuus.
Kielten opiskelusta on hyötyä monessa tilanteessa. Mutta väistämättä aika on rajallista. Yhden asian tekeminen vie aikaa toiselta. Vaikka katsoisikin paljon videoista muilla kuin äidinkielellä, niin ainakin silloin tällöin voi kehittää uusia sanoja. Ostoskierroksella voidaan hyödyntää sekamehuhakuaikataulua. Mitäpä se hakujätti tietää, kun ei antanut tuolle tuloksia. Kertoi vaan, ettei hakuni vastaa yhtään sivua. Sitten meni vielä ehdottamaan, että varmistan, että kaikki sanat on kirjoitettu oikein. Tai että kokeilisin eri hakusanoja. Miksi? Jos joku juoksija asuu sadan metrin päässä lähimmästä kaupasta, niin optimiaikaa verottaa varottava liikenne ja mahdollinen kassajono. Mutta olisi ihan mielenkiintoista tietää, mikä on pikaisin sekamehuhakuaikataulu.
Eikä tuossa vielä kaikki. Vinkkinä oli, että kokeilisin yleisempiä hakusanoja. Vinkki on muuten Vääntölän etunimi. Hahmo tuli tunnetuksi Tikun ja Takun pelastuspartiosta, joka myös Tiku ja Taku pelastajat -nimellä tunnetaan. Siinä suomennoksessa Susanna Indrén ääninäyttelee Tikua, Tom Wentzel Takua sekä Jaska Juustolaa ja Tiina Pirhonen Vinkki Vääntölää. Ja toki heitä kuullaan muutenkin sarjassa.
Ääninäyttelemisen myötä lapset ja lapsenmieliset ovat jo sukupolvien ajan saaneet kuunnella sisältöä omalla kielellä. Saksassa jälkiäänittäminen on huomattavasti yleisempää, joten sitä saa olla tarkkana, että elokuva- tai sarjajulkaisussa on se alkuperäinen ääniraita mukana.
Oman kielen säilyminen ja käyttäminen ei historian saatossa ole ollut itsestäänselvyys. Sivistyssanat voivat tietyissä tilanteissa toimia. Toisaalta niiden jatkuva viljely muodostuu helposti jo sisäpiirivitsiksi. Keskenään on hauskaa, mutta ulkopuolinen kyllästyy, kun pitää varata sanakirja mukaan. Kieli toki elää ja käytössä on monesta maasta olevia lainasanoja. On kuitenkin sanoja, joille löytyy aivan toimiva vastine. Irrelevantti on epäolennainen. Journalismi on jopa yliopistotasolla käytössä ja kyseessähän on sanomalehtityö. Toisaalta taas esimerkiksi kaleerin ilmaiseminen soudettavana sota-aluksena voi jopa hankaloittaa lukemista.
Kielenilmaisussa korostuu vapauden myötä vastuu. Mutta tärkeää on myös avoin keskusteluilmapiiri. Sanat voivat satuttaa henkisesti, mutta fyysinen turva on kuitenkin oleellisempaa. Väkivaltaa ei saa otettua millään kaukosäätimen peruutusnapilla takaisin. Mutta sanoja voi ainakin yrittää selittää.
Vapaus on suuri voima. Niin valtaisa, että se vaatii taitavaa käsittelijää. Mitä enemmän ihmisillä on vapautta, sitä enemmän korostuu vastuu. Tietoa avautuu ympäriinsä. Se on omalla vastuulla, mitä ja ketä uskoo. Sekin, miten sen heijastaa ympäröivään maailmaan. Todella kestävää hyvän levittämistä on pyrkimys jatkaa hyvän voittokulkua hamaan tulevaisuuteen. Ikävien asioiden lakaisu maton alle ei auta pohtimaan niiden ehkäisyä.
Tänä aikana asioita on kuultavissa lukuisilla kielillä ympäri maailmaa. Erilaisia tulkintoja tapahtumista on paljon. Vapauteen kuuluu moniäänisyys. Kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä. Menneiden miettiminen on mielestäni oleellisinta, kun ne vaikuttavat nykyaikaan ja tulevaisuuteen. Jos siis historiasta esitetty näkökulma on valheellinen tai puutteellinen, se voi heijastua nykykeskusteluun valheellisuutena. Kielikin voi muuttua jopa väärinkäsitysten perusteella.
Kielellä voin esimerkiksi ilmaista pettymykseni tästä jo vuosia jatkuneesta suuntauksesta, että ihmisten näkymistä halutaan vähentää pakkauksissa. Kuvia voidaan esimerkiksi pienentää tai vaihtaa eläinhahmoihin. Mutta kielellä minä voin ilmaista, että oli mukava katsella vuodesta toiseen kun suklaasuukkojen paketissa oli afrikkalainen nainen ja mies ilmiselvästi rakastuneena. Oli myös mukavaa kun kansallispukuinen neito valtasi Elovena-paketin. Toki ihmisiä on todennäköisesti jatkossakin tuotepakkauksissa. Ja miksikö tällä on merkitystä? No ihan jo siitä syystä, että näkee, että joku oikeasti tekee tuotteen, tai käyttää sitä.
Janne Kousa

Jaa artikkeli: