fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kierros veturitallien katveessa

Kouvolan matkailuoppaat ry on järjestänyt kuluneen kesän aikana useita opastettuja kävelykierroksia lähialueilla. Elokuun 8. päivän iltana kierros kohdistui Kouvolan veturitalleille ja sen ympäristöön.Halukkaat kävelykierrokselle lähtijät kokoontuivat Kouvola-talon edustalle hieman ennen puoli kuutta. Kouvolan matkailuoppaiden edustaja Laila Sairo myi viiden euron hintaisia osallistumislippuja ja toivotti samalla kaikki tervetulleiksi.
Kierrosta varten varatut liput loppuivat kesken, mutta se ei kuitenkaan estänyt viimeisiä tulijoita lähtemästä kierrokselle mukaan.
Opas Laila Sairo nimitti Kaunisnurmea veturinkuljettajien kaupunginosaksi. Rautatie tuli Kouvolaan vuonna 1870, kun Riihimäki-Pietari –rata rakennettiin. Se kulki Riihimäeltä Lahden, Kouvolan ja Viipurin kautta Pietariin. Tällöin Kouvolasta tuli Valkealan asemakylä.
1880-luvulla rakennettiin Savon rata Kouvolasta pohjoiseen, ja Kouvola-Kotka -rata valmistui 1890. Kouvolankylä Kymijoen varrella oli jo asutettu, ja sikäläiset olisivat halunneet rautatien kulkevan lähempänä Alakylää, mutta heidän toiveitaan ei kuultu.
Kouvolasta tuli näin kuitenkin merkittävä rautateiden risteysasema. Kouvola sai olla – ja saa olla edelleen – tyytyväinen saadusta asemastaan, sillä myös Kaipiainen oli varteenotettava ehdokas risteysaseman paikaksi. Kymi-yhtiön tarpeet käänsivät kuitenkin asetelman silloin Kouvolan eduksi.

Moni ei tiedä, että tämä kioskin yläpuolella oleva kello on peräisin vanhalta puuasemalta.

Museokorttelin asukkaita

Kouvolan museokorttelissa toimiva Miljöö-museo (entinen Putkiradiomuseo) on ollut aikoinaan veturinkuljettaja Jalmari Kuokkasen talo. Kuokkanen toimi vaikutusvaltaisissa tehtävissä, sillä hän oli ensin kunnallislautakunnan ja myöhemmin kauppalanhallituksen jäsen.
Apteekkimuseon eli niin sanotun Leinon talon 2. kerroksessa on asunut Ludwig Löppönen, joka myös toimi veturinkuljettajana. Löppönen kulki kesäisin junalla Hillosensalmelle, jossa hänen kesäpaikkansa, Repoveden Ruskiansalmella oleva ”Löppösenluola”, sijaitsi. Kyseinen luola on edelleen suosittu nähtävyys, myös sen vieressä olevan vanhan kalliomaalauksen takia.
Yksi museokorttelin asunnoista on nimetty Otavan vahtitupa ykköseksi, ja sen ensimmäinen asukas oli ratavartija Nygren. Yleisesti korttelin historiaa on kerrottu hienosti monen rakennuksen seinänurkkaan kiinnitetyssä laatassa, joiden luokse on kävelyn lomassa helppo seisahtua.

Leinon talosta kertova tietolaatta.

Veturitallit ja rautatieasema

Kiintoisa kävelykierros jatkui Kaunisnurmen museokorttelista Varuskuntakadun vartta pitkin, Kymenlaaksontien yli, kohti rautatieasemaa. Pysähdyimme sopivasti halkotorin laitamille, josta oli hyvä näköyhteys rautateiden toisella puolella näkyville veturitalleille. Oppaamme Laila Sairo kertoi:
– Vanhin veturitalleista on rakennettu vuonna 1887. Siihen aikaan vain kolmelle veturille oli omat ”pilttuut”. Tuolla näkyvästä tornista on johdettu koko ratapihan toimintaa. Parhaimmillaan kolmen veturitallin sisätiloihin saatiin sitten 40 veturia.  
Ryhmän jäseniä kiinnosti, miten Kouvolan veturitallit selvisivät sodan aikana.
– Mitään pahoja pommituksia tähän ei tullut, Laila Sairo kommentoi.    
Vähän matkaa eteenpäin käveltyämme oppaamme pysäytti meidät asemalaiturilla kohtaan, josta näkyi hyvin museoveturi Ruuhveltti. Äskettäin kunnostettuna se kiilteli komeasti ilta-auringon säteiden osuessa siihen.
– Lahjoituksina Ruuhveltin kunnostukseen saatiin 16 000 e, ja talkootyön arvoksi hahmoteltiin 30 000 e, joten paljon halvemmaksi tuo entisöinti tuli kuin ensin arveltiin, Laila Sairo valotti. Ryhmä ihasteli vanhaa veturia sekä läheltä että kauempaa.
Opastuskierroksen lopuksi siirryttiin asematunnelin kautta sisälle asemahalliin. Opas kertoi Kouvolan nykyisen rautatieaseman valmistuneen vuonna 1960. Suuri uudistustyö asemalla tehtiin vuonna 2010, kun asematunneleihin rakennettiin hissit, ja asemalaitureita korotettiin.  
Lisäksi kierroksella huomiota kiinnitettiin vanhaan kelloon, joka edelleen näyttää luotettavasti aikaa asemahallin kioskin yläpuolella.
Puolitoista tuntia kestäneen kierroksen anti tuntui tyydyttäneen ryhmää hyvin. Asioita puitiin vielä monessa pikku keskustelussa osanottajien palatessa kohti Kouvola-taloa.  
         •  Jari Sahala

Artikkelikuva: Opas Laila Sairo kertoo ryhmälle veturitallien historiaa.

Museoveturi Ruuhveltin kunnostus ehti juuri sopivasti ennen Kouvolan asuntomessuja.
Jaa artikkeli: