fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kirjoja

Austenin tapaan
Ote tekstistä: ”Majakan huipulla leimusivat liekit räiskähdellen ja paukahdellen, vihuri heitti suitsuavia kipinäsuihkuja ilmaan.”
Tuollaista kielenkäyttöä löytyy Sara Medbergin Kamarineitsyt-romaanista.
Ompelijatarmamselli Charlotta Silke on parhaillaan ajautumassa vararikkoon. Kartanonherra paroni Ridderlöw palkkaa hänet sisarensa kamarineidoksi.
Kirjaa on osaltaan innoittanut Jane Austenin tuotanto. Jos siis Austenin teoksista pitää, hurmaantuu tästäkin todennäköisesti.
• Janne Kousa

Kirja Ihmiskunnasta

Veli-Pekka Ketola on Bazar Kustannus Oy:lle suomentanut Adam Rutherfordin ajatukset ihmiskunnan kehityksestä. Alkuperäinen nimi Book of Humans (Kirja ihmiskunnasta) on neutraalimpi kuin arvolatautunut suomennos Luomakunnan kruunu – Lajina lajien joukossa.
Kirjan ydin paljastuu johdannossa tiivistäen: ”Ihminen on erityinen eläin, toisaalta vain ainetta.” Oletus perustuu genetiikkaan ja evoluutioon. Kirjan mukaan ihmisellä pätee luonnonvalinta. Käsitys energiasta supistuu ravinnon tuottamiseen.
Kirja tunnustaa, että jotakin äkillistä tapahtui yli 30 000 vuotta sitten. Sitä se ei tunnusta, että muutos olisi voinut tapahtua geenistössä, koska se ei sovi evoluutioteoriaan. Tämä on tyypillistä tiedeuskovaisuutta. Kun jokin ajatus saa vallan, sitä ei saa kyseenalaistaa, vaan uusi tieto vaikka väkisin ympätään vanhoihin ajatuksiin.
Kirjan voi lukea, jos haluaa tietää, mitä pelkästään evoluutioon ajatuksensa perustavat ja ihmisen eläimellistävät ajattelevat. Tiedekirjana se on jäljessä tiedosta. Minä en käyttänyt aikaani lukemalla kirjaa loppuun.
• Auli Kousa

Matkaopas lapsille
Tammi on ottanut uusinnan Richard Scarryn lastenkirjasta Hauska, hauska maailma. Osa tarinoista on tuttuja yli 20 vuoden takaa. Mukana on myös aiemmin suomeksi julkaisemattomia. Ne on lasten kautta kirjaan aikanaan tutustuneiden isovanhempien iloksi merkitty erikseen.
Pääosin pysytään Euroopassa, mutta yksittäisillä seikkailuilla käydään muissakin maanosissa. Tarinat ja kuvat ovat vitsikkäitä, hullunkurisia ja opettavaisia. Kuvaava on kirjan viimeinen virke: ”Unohdatko sinä joskus laittaa torven takaisin komeroon ennen nukkumaanmenoa?”
• Auli Kousa

Sota-aikaa
Mieliala kertoo Helsingistä vuosina 1939-1945. Esimerkiksi Anna Kortelaisen työstämässä kirjassa tulee esiin sotasaaliiden esittelyä ja raportteja vallitsevista oloista. Varsinkin nuoremmat sukupolvet löytävät Tammen julkaisemasta kirjasta varmasti monia vieraita asioita ja tuona aikana eläneet tai niiltä ajoilta tarinoita kuulleet voivat vetristää muistojaan.

• Janne Kousa

Jaa artikkeli: