fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Tapani Valkealan kirkossa

Delilah, R-A-K-A-S, Käymme yhdessä ain, Kalajoen hiekat, Ei itketä lauantaina… Tapani Kansa on vuosikymmenten varrella laulanut monia kappaleita, jotka herättävät vahvoja muistoja lukuisissa suomalaisissa. Pitkää laulu-uraa edelleen jatkava Tapani Kansa esiintyi Mikko Heleniuksen säestyksellä Valkealan kirkossa elokuun ensimmäisen sunnuntain iltana.
Kun Tapani Kansan mainitsee, on suorastaan välttämätöntä tuoda esiin myös kappale Se on rakkautta oikeaa. Arja Korisevan kanssa esitetty duetto on mielestäni yksi parhaimmista rakkauslauluista. Laulu kertoo kahden ihmisen liiton olevan suuri käsityö, jonka kauneutta koskaan ei mikään teos lyö. Tällaista rakkauden kauneutta koskettelevaa sisältöä kaipaisi nykyhitteihin enemmän.

Kotimaisia tuntoja

Suomenkielisiä klassisen ohjelmiston teoksia kuultiin monia. Kappaleiden säveltäjiin lukeutuivat esimerkiksi Oskar Merikanto ja Jean Sibelius.
Ikä on antanut Tapanin äänelle syvyyttä. Ääni kantaa vahvemmin kuin monella nuoremmalla laulajalla. Tapani Kansa lauloi ilman mikrofonia. Hiljaisimmissa kohdissa sai varmastikin takarivissä olla korva tarkkana. Toisaalta laulujen aikana ei konserttia häiritty. Toisen pianokappaleen aikana oli vähän puhetta kuultavissa.
Laulamiseen täytyy olla paloa, kun iän perusteella mistä tahansa työstä olisi voinut jo jäädä eläkkeelle. Konkreettinen syy jatkaa kuului raikuvissa aplodeissa ja näkyi siinä, että monet nousivat seisomaan konsertin lopulla. Tapani Kansa on hyvä osoitus siitä, että niin kauan kuin ääni kantaa, kuulijoita riittää ja itse jaksaa voi laulu-uraa jatkaa. Nyt kuulijoita oli monia kymmeniä.
Mikko Helenius soitti kaksi kappaletta instrumentaalisesti. Toinen oli En skrift i snön. Runoilija Eino Leinolta olivat monen laulun sanat. Ensimmäisen vaimon, seurapiirikaunotar Freya Schoultz’in, kanssa runoilija sai ainoan lapsen, tytär Eya Helka Leinon. Tapani tapasi tämän tyttären 1970-luvulla. Tapaaminen oli hyvin mielenkiintoinen ja inspiroiva. Auto oli tönäissyt naista niin, että hänen molemmat jalkansa katkesivat. Tapani muistaa hänet hyvin kauniina ja älykkäänä ihmisenä. Tytär syntyi rakkaussuhteessa, jota Eino Leino Nocturnessa mietiskelee. Sävel oli Heikki Sarmannon, joten se poikkesi Vesa-Matti Loirin tunnetuksi tekemästä versiosta.

Tapani Kansa toi Valkealan kirkkoon suomalaisten klassikoiden tunteikasta tulkintaa.

Vuosikymmenten kokemus

Tapani Kansa vastaili ennakkoon kysymyksiin laulu-urastaan.
Kuka sai sinut innostumaan laulamisesta?
– Kasvoin musikaalisessa perheessä, missä sekä isäni että äitini lauloivat. Äitini oli erittäin taitava heleä-ääninen sopraano, joka opetti minulle lauluja venäläisistä romansseista suomalaisiin kansanlauluihin jo ollessani lapsi.
Esiinnyitkö paljon lapsena?
– Otin osaa koulujen välisiin henkisiin kilpailuihin ja menestyin hyvin laulussa ja lausunnassa.
Milloin tiesit, että haluat laulaa työksesi?
– Ammattilaulajan ura urkeni 19 -vuotiaana, vuonna 1968, kun sain radion listan valloittaneen hitin Delilah. Jo vuosia aiemmin olin päättänyt ryhtyä laulajaksi.
Ovatko jotkut artistit inspiroineet sinua vuosikymmenten varrella?
– Monet artistit ovat inspiroineet minua, muiden muassa Olavi Virta, Tapio Rautavaara, Georg Ots, Frank Sinatra, Elvis Presley ja Beatles, vain muutamia mainitakseni.
Mikä tai mitkä kappaleet erityisesti ovat sydäntäsi lähellä?
– Kaikkein lähimpänä sydäntäni ovat monet Oskar Merikannon laulut ja jo lapsena koulussa lauletut virret kuten Ystävä sä lapsien, ja rakas perinteinen suomalainen joululauluohjelmisto.
Mistä olet saanut voimaa jatkaa laulu-uraa kaikki nämä vuodet?
– Laulaminen sinänsä antaa jo paljon iloa ihmisessä, joka kuitenkin soi. Myös yleisöltä saamani palaute ja kannustus on voimanlähde tässä työssä. Pienetkin laulut voivat kätkeä suuria salaisuuksia, avaten historiaa, syntyvaiheitaan ja ennen kaikkea liikuttaen tunteita iloista suruihin.
Onko Valkeala sinulle ennestään tuttu?
– Aloitin keikkailun kotikaupunkini Kotkan ulkopuolella Kouvolan Kuntotalolla 1965 Matti Lavin yhtyeen solistina. Toki Valkeala kauniine niittyineen ja rantoineen on minulle tuttu entuudestaan. Vuosien varrella tämä konsertti Valkealan kirkossa on jo ainakin viides urallani.
JK

Jaa artikkeli: