Kivenmurikoita ja luolataidetta

Repovesi-luentosarjan neljännen luennon kallioperä-osuuden piti ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta. Kalliomaalauksista ja -taiteesta kertoi arkeologi, vapaa tutkija ja tietokirjailija Timo Miettinen.

Geologiksi kouluttautunut Jukka Timperi lähti luennolla liikkeelle maapallon varhaishistoriasta. Silloin maapalloon törmäsi pyrstötähtiä ja meteoriitteja. Kuukin oli lähempänä maapalloa, mutta se alkoi hiljalleen etääntyä maasta.

Suomen maaperästä suuri osa on niin sanottuja syväkiviä. Etelä-Suomen svekofenninen peruskallio syntyi noin 1,9 miljardia vuotta sitten.

Kivilajeja

Jukka kertoi, että kivilajit jaotellaan syntytapansa perusteella kolmeen pääluokkaan, joita ovat magma- ja sedimenttikivet sekä metamorfiset kivet. Magmakivet kiteytyivät sulasta kiviaineksesta. Magmakiviä ovat syvä- ja juonikivet sekä vulkaaniset kivet. Metamorfisia kiviä ovat esimerkiksi gneissit. Mineraalit ovat luonnossa esiintyviä kemiallisia yhdisteitä tai alkuaineita. Niitä ovat esimerkiksi kvartsi, topaasi, zirkoni ja granaatti.

Repoveden kallioperää

Kivien luokittelusta päästiin kuulemaan tarkemmin Repoveden alueen kivistä. ”Vuoret” luovat osaltaan Repoveden maiseman, joka on ainutlaatuisen jylhä ja edustava Etelä-Suomessa.

Mustalamminvuori on yksi suosituimmista näköalapaikoista Repovedellä. Kuutinlahti sijaitsee kallioperän ruhjevyöhykkeellä. Mannerjäätikkö kulutti ja kuljetti irtaimen kiviaineksen pois ruhjeesta. Jäätikön vetäydyttyä jyrkänteestä on sortunut runsaasti kiviainesta.

Repoveden kansallispuisto sijaitsee Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin reunavyöhykkeellä. Alueen kallioperä on pääasiassa mikrokliinigraniittia. Rapakivigraniittia on alueen eteläosassa.

Kaakkois-Suomen kallioita

Vuohijärven kartta-alueen vähäisistä pintakivilajeista yleisin on kiillegneissi, joka on voimakkaasti metamorfoitunutta ja suonigneissimäistä. Alueen rapakiivigraniitit kuuluvat Viipurin rapakivialueeseen.

Kivien synnystä Jukka lopulta eteni nykyiseen kallionkäyttöön. Kaakkois-Suomessa louhitaan runsaasti rapakivigraniitteja rakennuskiviksi. Valtaosa niistä menee ulkomaille. Louhinnassa syntyy paljon sivukiveä, sillä vain tasalaatuiset ja ehjät kiviblokit kelpaavat jatkojalostukseen. Esimerkiksi murtumat johtavat hylkäämiseen.

Jukka Timperi kertoi erilaisista kivistä ja kivien historiasta.

Kalliotaidetta ja -maalauksia

Taiteen arvioidaan saaneen alkunsa jo noin seitsemänkymmentä tuhatta vuotta sitten. Sen ikäiseksi arvellaan Afrikasta löydetty käärmettä muistuttava kalliopaasi. Luonnontaidetta Timo Miettinen esitteli esimerkiksi kuvilla lumikiteestä ja perhosen siivestä. Taiteessa nähdään edelleen luonnostakin löytyviä geometrisiä, itseään toistavia muotoja.

Etelä-Ranskasta Chauvetin luolasta on löydetty karhujen mytologiseen palvontaan viittaava asetelma kymmenien tuhansien vuosien takaa. Etenkin pohjoisilla arktisilla alueilla karhunpalvontaa on ollut historialliseen aikaan asti. Vanhin todella tarkasti ajoitettu kalliomaalaus on löydetty Espanjasta. Kallioon maalattiin punaisia palloja ja kämmenenkuvia. Käsi painettiin seinää vasten ja sitten lisättiin väriä sormien ympärille luomaan rajat.

Nykyihmisen kehitys eteni nopeasti. Chauvetin luolan leijonanpäät edustavat selkeästi korkeatasoista eläintaidetta. Kalkkikiviluolien seiniin tehtiin uurtamalla kuvioita.

Kuvilla kehittyvä ihminen

Kuvan keksiminen on ollut yksi kulttuurievoluution tärkeimpiä saavutuksia. Ihmisestä tuli vähitellen tiedon maailmassa elävä olento. Kalliotaide voidaan Timon mukaan nähdä nykyisen median edeltäjänä. Motiivit kuvien tekemiseen olivat moninaisia. Niitä tehtiin esteettisen tarpeen ilmaisuksi, tekemisen ilosta ja uskonnollistakin syistä.

Suositusta Lascaux’sin luolasta täytyi tehdä kopio. Alkuperäisen luolan mikroilmasto muuttui kymmenien tuhansien ihmisten tuodessa mukanaan bakteereja. Luolan kuvissa on tuleviin taidemuotoihin viittaavia piirteitä. Biisonin vartaloa on venytetty.

Kivikautisia ihmisiä pidetään primitiivisinä. Heidän maailmankuvansa perustui paljolti myytteihin. Mutta älykkyydessä heillä ei ollut Timon mukaan mitään vikaa.

Timo puhui ihmiskunnan kehityksen rajuista yksilöllisistä ja alueellisista vaihteluista. Puhe meni filosofiankin puolelle, kun Timo kertoi, että ihmiskunnan on vaikea noudattaa Platonin ohjetta. Platon piti valtaa niin hirveänä petona, että sen käyttäminen kuuluu vain kaikkein viisaimmille.

Arkeologi, vapaa tutkija ja tietokirjailija Timo Miettinen kertoi kalliomaalauksista ja -taiteesta

Suomen kalliomaalauksia

Suomeen tuli noin kymmenen tuhatta vuotta sitten väkeä kaakosta. Suomen kalliotaiteen säilymistä mahdollisti osaltaan pystysuorat seinämät, jotka suojasivat sateilta. Suomen kalliotaide voi näyttää hyvinkin askeettiselta eteläisiin kulttuureihin verrattuna. Parhaat saavutukset kestävät kuitenkin Timon mukaan vertailun ulkomaisiin.

Kalliomaalausten paikat johtuvat vesisidonnaisesta elämäntavasta. Kallio edusti pysyvintä ja lujinta elementtiä, joka herätti ajatuksia ikuisuudesta. Maalaukset tehtiin joko jäältä tai vedestä käsin.

Hirvi oli jo muinoin monella tapaa tärkeä eläin. Hirven luista tehtiin aseita. Hirvenkuvien avulla pyrittiin saamaan eläin metsästäjän valtaan. Pyynnin jälkeen kuvien uskottiin korvaavan kuolleen eläimen. Hirven asema on saattanut olla totemistinenkin. Haukkavuoren laukkaava hirvi on Suomessa harvinaisessa muodossa. Yleensä Suomen luolamaalauksissa ei ole kuvattu eläinten liikettä.

Kallioiden muodosta on päätelty henkien asuneen ja liikkuneen kallioissa. Repovedellä näkee kalliossa profiilikuvan, joka erottuu hyvin sen varjosta. Uskomuksiin perustuu sekin, ettei Pohjoiseen antaville seinämille ole Suomessa tehty kalliomaalauksia.

Kun usein kalliomaalaukset olivat sinne tänne tehtyjä kuvia, on Verlan kalliomaalaus freskomainen. Maalauksen pituus on noin kuusi metriä ja korkeus puolitoista. Useat hirvet viittaa kenties siihen, että maalauksen kohdalla olevassa kapeikossa hirvet saattoivat ylittää veden.

• Janne Kousa

Artikkelikuva: Maailmalla kallioihin on maalattu monenlaisia eläimiä.

Repovedellä voi Olhavan kallion varjostakin huomata kasvoprofiilin.
Jaa artikkeli: