fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kolmenkympin biisi

Niinistön koulu juhli kolmikymppisiään marraskuun kahdentenakymmenentenä päivänä. Aamupäivällä sali täyttyi iloisesta juhlaväestä.
Mukana oli jopa useita ensimmäisistä oppilaista.

Kirkonkylän koulussa oli ahdasta, eikä Jokelan koulussa enää mahduttu olemaan. Siksi Niinistöön valmistui koulu vuonna 1989.

Pitkä rehtorin ura

Niinistön koulun Rehtori Antti Pasi haastatteli koulua perustamisesta lähtien aina vuoden 2017 kesään asti johtanutta Kristiina Myyrää.
Muutama muukin oli paikalla, joille koulu tuli tutuksi jo varhain. Pianolla säestänyt Tiina Papinoja oli ensimmäinen opettaja ja aloitti Kristiinan kanssa. Siistijänä aloitti Päivi Puustinen, ja Anne Saarinen jakoi ruoat. Terveydenhoitaja piipahti.
Ensimmäinen yhteinen rutistus oli vihkiäisjuhlat. Koulussa ei ollut oikeastaan mitään muuta materiaalia kuin monistuspaperia. Viidenkymmenen ekaluokkalaisen kanssa he harjoittelivat ohjelman ja koristelivat koulun monistuspaperilla.
Kristiina Myyrä kertoi salin olleen alle puolet nykyisestä. Ruoka otettiin käytävältä ja syötiin luokissa. Oli ahdasta, mutta iloista. Talvella laskettiin mäkeä.
2003 valmistui laajennus. Oppilasmäärää kasvatettiin vuosi vuodelta suuremmaksi. Kakkosluokkalaisista toinen puoli lähti aiemmin Kirkonkylälle, toinen Jokelaan. Koulua kasvatettiin maltilla ja pikkuhiljaa, ja opettajia saatiin lisää.
Enimmillään oppilaita oli yli 200, mikä on paljon kun huomioi, että koulu on suunniteltu enintään 170 oppilaalle. Antti Pasi mainitsi koulussa olevan tällä hetkellä vähän reilu 150 oppilasta.
Kristiinalle jäi mieleen erityisesti ulkona pidetty joulujuhla. Joulu- ja kevätjuhliin oli paljon innokkaita vieraita tulossa. Pienen salin seinät suorastaan repeilivät, kun oppilaita, vanhempia ja sisaruksia oli niin paljon.
Juhlat päätettiinkin pitää ulkona. Lunta tuli oikein kauniisti. Pakkanen taisi kiristyä joulujuhlailtana yli 20 asteeseen. Jarmo Vainio hoiti äänentoistoa ja oli turkisvällyjen alla rinteessä.
Kristiinan omat oppilaat olivat pukeutuneet toppahaalareiden lisäksi lumiukkopukuihin. Lumisateessa silmät kääntyivät sivummaksi ja oppilaat törmäsivät peräkkäin tolppaan.
Pihaan saapui yhtäkkiä musta uljas hevonen, jonka selässä oli joulupukki. Joulupukin tuoma jouluntoivotuskirje luettiin juhlassa.

Juhlanumeroissa näkyy kättenjälki.
Suomen lipussa on ollut melkoinen askartelu.

Kaupungin tervehdys

Kaupunginjohtaja Marita Toikka kertoi kuulleensa Niinistön koulua kehuttavan kodikkaaksi ja viihtyisäksi paikaksi, jonne on helppo tulla.
– Koulun toimintakulttuurilla ja ilmapiirillä on tärkeä merkitys niin oppilaiden kuin työntekijöidenkin kehityksessä ja viihtymisessä. Kolme kovaa koota: kiirettömyys, kannustavuus ja karkittomuus kuuluvat olevan pyrkimyksiänne. Hyviä arvoja kaikki ja uskon niiden myös toteutuvan koulussanne, Marita Toikka mainitsi.
– Nykyinen peruskoulun opetussuunnitelma korostaa monitaiteisuutta ja luovia työtapoja. Musiikki ja liikunta, jotka ovat vahvasti mukana koulunne toiminnassa, tukevat oppimista ja oppilaiden omatoimisuutta sekä opettavat huomaavaisuutta ja yhteishengen merkitystä.
– Liikunnasta saatavat hyödyt ovat kauaskantoisia. Fyysinen aktiivisuus parantaa aivojen verenkiertoa, mikä edesauttaa hapenottokykyä, jolla on todettu olevan selvä yhteys oppimiskykyyn ja keskittymiseen, kaupunginjohtaja selventää ja jatkaa:
– Soittaminen ja laulaminen muokkaavat ja kehittävät lapsen aivotoimintaa. Ne auttavat myös parantamaan keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Uskon että jokainen luokanopettaja näkee käytännön opetustyössä, että, kun on ollut liikunnan, musiikin tai kuvaamataidon tunteja, oppilaat jaksavat keskittyä seuraavilla tunneilla paljon paremmin. Tämän on todennut myös kasvatustieteiden professori Antti Juvonen Itä-Suomen yliopistosta.
– Jokainen meistä varmasti muistaa ensimmäisen luokan opettajansa ja moni kaikki luokkatoverinsakin ja sen aamun jännityksen kun kouluunlähtö oli edessä.
– Vuosikymmenten aikana koulunkäynti on muuttunut paljonkin. Mutta periaatteessa samoja polkuja kuljetaan edelleen. Ja elämän eväät saadaan kodin lisäksi paljon myös koulusta. Koskaan ei voida liikaa tähdentää koulun ja kodin yhteistyön merkitystä, kaupunginjohtaja korostaa.
Marita Toikka mainitsi reissuvihkon, joka vuosia sitten vaihtui Wilmaan. Wilmassa yhteyttä pitävät niin oppilaat, opettajat kuin huoltajatkin.
– Se on varmasti hyvä tapa, mutta silti konkreettiset tapaamiset, vanhempainillat ja tarvittaessa keskustelut oppilaiden, opettajien ja vanhempien kesken ovat edelleen tarpeellisia. Ongelmatilanteisiin on aina puututtava, ja se on meidän aikuisten tehtävä.
– Jo useana vuonna on julistettu valtakunnallinen koulurauha. Koulurauhaohjelma on Mannerheimin Lastensuojeluliiiton, Poliisihallituksen, Opetushallituksen, Folkhälsanin ja Suomen Vanhempainliiton yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen.
– Ohjelman keskeisiä periaatteita ovat oppilaiden osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdessätekeminen, ilon ja innon tuominen koulutyöhön.
– Tavoitteena on, että kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on koulussa hyvä olla ja että ketään ei kiusattaisi, kukaan ei jäisi yksin ja jokainen oppilas voisi kokea olevansa oman kouluyhteisönsä tärkeä ja hyväksytty jäsen. Oppimista tukeva, turvallinen ja toimiva koulu vaatii aktiivista työtä ympäri lukuvuoden.

– Tämän vuoden koulurauhan slogan on ”Pidetään huolta”. Se kuvastaa hyvin vastuun eri puolia. Vastuuta omasta itsestä, koulukavereista, kouluyhteisöstä sekä myös koko yhteiskunnasta.
– Pidetään huolta luonnosta, toisista sekä itsestä. Koulussa kaikkien yhteinen vastuu on, että siellä on hyvä ja turvallinen olo opiskella ja että jokaisella on oikeus tulla hyväksytyksi omana itsenään, kaupunginjohtaja vielä lisää.

Kaupunginjohtaja Marita Toikka toi puheessaan esille koulurauhan merkitystä.

Vuosikymmenten varrelta

Kymenlaakson laulu kajahti komeasti juhlan aloitukseksi. Odotellessa Tiina Papinoja soitti pianoa, ja kankaalta näkyi kuvia vuosikymmenten varrelta.
Aivan kuten vihkiäisjuhlassa, laulettiin nytkin Taputa apina. Koululla on pitkät perinteet räppäyksestä. Kappaleessa mainittiin esimerkiksi vesihiisi.
Niinistön koulua käy jopa oppilaita, joiden äiti tai isäkin on käynyt samaa koulua. Opettaja on jopa ollut sama.
– Ykköset aina oikeaan reunaan, aloita aina oikealta, kertovat lapset allekkainlaskujumpan myötä. Näytelmäpätkistä oli ymmärrettävissä, että oppilaat ovat vuosikymmenien varrella keksineet monenlaista.
Orvokilla oli mukanaan kissa. Hän sai luvan viedä Missen kotiin. Lavalla toki unilelu ajoi kissan asemaa. Oikeita ei auttanut myyränpoikastenkaan olla. Ne täytyi viedä löytöpaikkaan, ettei emo huolestu.
Oppilaat kävelivät ihan rauhassa koulun pihalla ja yhtäkkiä Lissun päähän putosi kala. Oli siinä opettajalla ihmettelemistä. Hiukan taisi kuitenkin olla kalavaletta mukana, kun kalan roolia näytteli haukipehmolelu.
Hyvän tuulen kouluun tuli mukaan suuri joukko oppilaita. Sanat ovat Pauliina Laineen, sävel Seppo Jarvan. Seppo oli yksi juhlassa vieraillesta opettajista. Sepolta oli myös Rokaten vesitornin ympäri. Juhlalaulun sävel oli Kuusien ja Tiina Papinojan, sanat Pauliina Laineen.

Koulun historiaan mahtuu monia ikimuistoisia hetkiä.

Vesirunoja

Kuudesluokkalaiset olivat laatineet vesiaiheisia runoja, jotka he esittivät. Ympäristöarvoista kertoo esimerkiksi runo, jossa kertoja ei haluaisi olla meri täynnä roskia, kaiken maailman moskia vaan meri täynnä ilonpisaroita, kuin onnenpipanoita.
Puhtaan veden merkityksestä kertoo runo, jossa mainitaan veteen liittyen luvut yhdeksänkymmentäkuusi prosenttia suolaista, kolme prosenttia makeaa, vain yksi prosentti helposti saatavilla.
Runoissa vesi kimmelsi, tipahti pinnalle jään vesipisarana. Joki jutteli ja meri muisteli. Järvi lainehti kauniisti ja lampi tyynesti liplatti. Vesiaiheella päädyttiin niin erilaisiin vesistöihin kuin metsän suollekin.

Jo 4.luokalla kirjoitti Tuomas Metsä-runon, jonka juhlassa luki Ida.

Metsä

Metsässä on suo.

Upottaako tuo?

Pohja ihmeellinen,

sen saavuttaminen

on sula mahdottomuus

Suossa suuri salaisuus.

Se ratkaisematta jää.

Vaan ei runon pää.


• JK

Juontajat löytyivät oppilaiden joukosta.

Jaa artikkeli: