fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kolumni: Hiekoittuminen

Maalaistumisessa olisi hyvät puolensa, jopa välttämättömät. Muuttoliikkeen olisi suuntauduttava maalle ja maaseudulle. Ympäri maailman täytyisi rakentaa lisää kestävästi kasvatettujen metsien puusta tehtyjä kouluja.
Hiekka on veden jälkeen maailman käytetyin luonnonvara. Tilanne tuskin tulee muuttumaan. Autiomaat kyllä ovat täynnä hiekkaa, mutta sitä pidetään vääränlaisena teolliseen käyttöön. Astiat, tiet, ostoskeskukset, kodit ja muut vievät hiekkaa. Hiekasta on tullut kymmenien miljardien eurojen vuotuinen teollisuudenala. Kymmeniä miljoonia tonneja louhitaan ja kaivetaan vuosittain maailmassa hiekkaa.
Dubain autiomaan hiekka ei koostumuksensa vuoksi käy rakentamiseen. Niinpä 828-metrinen Burj Khalifa rakennettiin australialaisesta hiekasta. Dubain edustan keinotekoisissa saarissa käytettiin paljolti Persianlahden pohjasta ruopattua hiekkaa.
Täysin ei tunneta, kuinka mittava ekosysteeemiin kohdistuva haittavaikutus on. Ilmeisesti ainakin saaria voi vajota merenpohjan louhimisen seurauksena. Yhdysvalloissa meren pohjan hiekasta on tehty muureja suojaamaan rannikkoalueita merenpinnan nousulta ja myrskyiltä. Hiekan imurointi merenpohjasta voi kuitenkin johtaa esimerkiksi tulviin.
Hiekka uusiutuu paljon hitaammin kuin sitä käytetään. Kiina kuuluu suurimpiin hiekankäyttäjiin. Paikoitellen hiekkateollisuudesta on tullut rikollisten hallitsemaa toimintaa. Intiassa esimerkiksi niin sanotut hiekkamafiat louhivat hiekkaa laittomasti. Estämisyritykset ovat hengenvaarallisia.
Ei siis ole mitään hiekkalaatikkoleikkiä pohtia, että joskohan puurakentamista ruvettaisiin suosimaan ihan toden teolla. Voisi sitten vedellä hirsiä hyvillä mielin.
Janne Kousa

Jaa artikkeli: