fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kolumni: Oikeus vapauteen

Ihmiset voivat sanoa mitä tahansa, kunhan siinä on kirjaimia. Toki voi vaikka viheltää, mutta en kylläkään miellä sitä puhumiseksi. Viheltävästä keskustelusta tuskin kukaan puhuu.
Kaikkea puhumista ei kannata ottaa tosissaan, eikä kaikkea itseensä. Yksi esimerkki on kotiäitiys. Kun asiaa alkaa miettimään, miksi sitä väheksytään?
Jos nainen lähtee töihin ja jotkut toiset hoitavat hänen lapsensa, laittavat heille ruokaa ja siivoavat kodin, mitenköhän suurella todennäköisyydellä kyseessä ovat miehet? Jos Pekka Pölytön on olemassa, on hänen paikkansa nettihaussa ottanut ensimmäisenä Pekka ja Pätkä Suezilla.
Eli jos nainen tekee itse hyvää ruokaa, siivoaa kodin mieleisellään tavalla ja aineilla, hoitaa lapset ja muuta tarpeellistsa, häntä väheksytään. Jos hän teettää samat asiat toisilla naisilla, onko hän siis kotiäitiä arvostetumpi?
Ta-daa, tällainen on lopputulos, kun päiväkotiin lähtee vasta useamman vuoden ikäisenä. Kaikki ovat toki erilaisia ja sama asia vaikuttaa eri ihmisiin eri tavalla. Lapsuuden asioita voi avautua vasta aikuisiällä. Asioilla on siis kauaskantoiset vaikutukset.
Vapaus on oikeutta valita. Jos joku haluaa olla kotiäiti, hän on aivan yhtä arvokas ihminen kuin firman toimitusjohtaja.
Yhteiskunta on niin laaja yhteisö, ettei siihen voi samalla tavalla kohdistua odotuksia kuin yksilöön. Jos joku riehuu kadulla, niin kääntyykö tosiaan päivittely siihen suuntaan, että kylläpä kyseinen ihminen on huonosti yhteiskunnan kasvattama? Vai juolahtaisiko ensin keskusteluun ajatus siitä, että ovatpa vanhemmat kasvattaneet lapsensa huonosti?
B. Virtanen on tämän ajan hedelmä. Tai tarkemmin sanottuna 1980-luvun lopulla syntynyt kertomus, jossa seurataan selkärangatonta miestä, jolla on mikrotason kokki vaimona ja ongelmiin joutuva poika.
Olisikohan sarjakuvassa satiirinen viesti nykylukijoille? Jotakin, mikä on pitänyt sen pinnalla useampana vuosikymmenenä? Onko se edistystä, jos nainen laittaa eineslihapullia ja perunoita mikroon ja siinä on päivän lämmin ateria? Tämä siis elävästä elämästä, ei tuosta sarjakuvasta. Ei ruoanlaitto ole mikään varsinainen salatiede, mutta kyllä se taitoa vaatii.
Onko se edistystä, jos mies antaa kaikkien polkea itseään niin kuin B. Virtanen? Puhutaan liiasta kiltteydestä, mutta itse puhuisin huonosta itsetunnosta ja alistettavuudesta.
Se, ettei anna toisten kohdella miten tahansa, ei vaadi ilkeäksi muuttumista. Voi ihan rehellisesti sanoa, ettei jaksa lähteä auttamaan, kun omia hommiakin on saatava tehtyä. Tai sitten vaikka pyytää, että toinen tulisi puolestaan vastavuoroisesti auttamaan.
Janne Kousa

Jaa artikkeli: