fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kolumni: Paidat edustettuna

Eduskunnan väen vaatevalinnat ovat monet kerrat päässeet palstoille. Linnanjuhlat tietenkin ovat yksittäisenä, toistuvana asiana täyttäneet eniten palstatilaa siitä, miten poliitikot pukeutuvat. Sanotaan: -Vaatteet on mun aatteet. Kyllähän se sitten tarkoittaa sitä, että vaatteilla tuodaan julki omia ajatuksia.
Eduskuntaan tällainen ei kuitenkaan ole sopivaa. Rajanveto olisi vähintäänkin haastavaa. Mitä saisi lukea ja mitä ei? Mikä loukkaisi toista ja mikä ei? Ja ovat kyllä sen verran sanavalmista tuo Arkadianmäen väki, etteivät tarvitse tekstejä paitaan, vaan saavat kyllä mielipiteensä kuuluviin muutenkin.
Mutta kuvitellaanpa, että kukin voisi pitää eduskunnassa millaista paitaa tahansa: -Älä kyylää. -Saa olla eri mieltä, mutta ei ole pakko jos ei tahdo. -Lomat lähenee… Mahdollisuuksia olisi rajattomasti.
-Tulevaisuus on pessimistinen, lupailisi edustaja, jonka nimi Aimo Ankeus on todellakin enne. Ankeushan häntä seuraa nimenvaihtoon asti. Kenties hän ankeutuisi vielä enemmän tai jopa hymyilisi saadessaan tietää, että jotkut pitävät eduskuntaa Suomen ainoana ympärivuotisena sirkuksena. Mutta hei, sirkuksen pyörittäminenhän vaatii melkoista taituruutta ja harjoittelua. Monet harjoitukset täytyy viikossa olla, että lopulta päästään pitämään oikein vaativaa näytöstä.
-Minä syön aina kaksi tai kolme sämpylää lukisi kansanedustajan paidassa. No siinäpähän sitten salissa kohoaisivat taikinat. Taikinaterapialla voisi pitää pienen tauon keskellä viikkoa. Jos tunteet kävisivät tarpeeksi kuumina, ei tarvitsi sämpylöitä viedä edes uuniin.
Demokraattisesti eri puolueet voisivat tuoda omia aineksiaan. KD jakaisi ainekset kristillisesti tasan, perussuomalaiset tarjoisivat nimensä mukaisia täytevaihtoehtoja. Kokoomus hoitaisi että kaikki sämpylät saadaan pelleille. Suomen ruotsalainen kansanpuolue esittelisi yhdessä leivotut sämpyliäiset toisella kotimaisella, tietysti täyttävät ainesosat mainiten. SDP huolehtisi, että ylijääneet ja herkullisesti täytetyt sämpylät menisivät vähävaraisille. Vihreä liitto huolehtisi yrteistä, tomaateista ja muista kasvikunnan täytteistä yhteistyössä PS-väen kanssa. Onhan se vihreämpää suosia kotimaista.
Liike nyt huolehtisi sämpylänsulatusjumpasta. Vasemmisto jakaisi paistettuja sämpylöitä vasemmalle ja oikeistolle. Keskusta huolehtisi, että kaikki kansanedustajat pääsevät paikalle, eivätkä pyöri siellä, siis keskustassa. Jäävät muuten ilman sämpylöitä. Jos joku ei halua sämpylöitä, voisi meininki myös puuroutua. Kunhan ei koolla pilata peetä. Kuulee sitten paremmin sämpylä- tai puurokehut.
Janne Kousa

Jaa artikkeli: