fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kolumni: Sirut koneisiin

Neuralink-yritys kehittää aivosirua. Jotkut ovat puolestaan jo ottaneet käteensä sirun. Jotkut ovat sitä mieltä, että asia saadaan samalla tavalla läpi ihmisille kuin tatuoinnit ja lävistykset. Paitsi, että niihinkin kohdistuu edelleen vähintäänkin varauksellista suhtautumista, vaikka tatuointien historia tutkitusti ulottuu yli viiden tuhannen vuoden taakse.
Sama pätee lävistyksiin. Lävistykseen liittyviä koruja on löydetty noin 4500 vuoden takaa. Tatuoinnissa riskit ovat lähinnä tatuoitaessa. Siinä, millaisia aineita käytetään ja ovatko työvälineet puhdistettu oikein. Ja voi lävistyskin mennä pieleen.
Toisaalta vaikka tatuoinnitkin ovat yleistyneet, eivät kaikki niitä silti halua. Ja jotkut haluavat päästä myöhemmin niistä eroon. Reissuilla on tullut jos jonkinlaisia korvalävistyksiä vastaan. Kun yksittäiset pienet reiät korvissa ovat melko yleisiä, ovat äärimmäisimmät valinnat kuitenkin harvinaisia.
Olen sitä mieltä, että sirut kuuluvat koneisiin. Siinä tilanteessa jotenkin ymmärtäisin asian, jos esimerkiksi vakavasti muistisairas pystyisi selviämään arjessaan paremmin.
On kuitenkin huomioitava, että tietotekniikan käytön vaikutuksista tiedetään vielä melko vähän. Ja ristiriitaista tietoa esiintyy aivan varmasti.
Aivan kuten esimerkiksi lisäaineissa. Tiettyinä määrinä niitä ei pidetä haitallisena. Mutta toisaalta esimerkiksi keinotekoiset makeutusaineet on mainostettu niin terveellisenä, että aidommat hunaja, ruskea sokeri ja jopa stevia loistavat poissaolollaan monista juomista.
Jos juomaa mainostettaisiin näin: Osta appelsiinimehua, joka on keinotekoisesti makeutettu ja värjätty, eikä sisällä lainkaan appelsiinia, niin myynti voisi takkuilla pahasti. Mutta kun sitä mainostetaan kalorittomuudella, niin johan pomppaa ostajia.
Selvyyttä ei ole esimerkiksi siitä, voiko puhelimen liikakäyttö aiheuttaa fyysisiä muutoksia kehoon. Ja puhelimen ylikuumeneminen huolettaa monia sen takia, mitä haittaa siitä voi olla laitteelle. Oma terveys pitäisi olla ensisijainen kiinnostuksen kohde puhelinta käyttävällä.
Hygieniaintoilussa on menty niin pitkälle, ettei ajatella sitä, että jos useimmat bakteerit kuolevat, kaikkein kestävimmät jäävät eloon. Ja todennäköisesti desinfioinnissa kuolee monia hyödyllisiä bakteereita. On alettu ajatella, että pitää ottaa takapakkia. Pitää antaa lapselle tilaisuuksia kasvattaa kehon omaa puolustusjärjestelmää.
Tämäkin voi vaikuttaa aiheesta eksymiseltä, mutta hygieniaintoilun ja teknologiavouhotuksen välillä on yhteys. Kummassakin voi katsoa olevan luottamuksen puutetta ihmisiin. On mukavaa pestä likaantuneet kädet, mutta työlääksi menee, jos minkä tahansa asian koskettamisen jälkeen käy pesemässä kädet.
Koneiden yliarvostaminen luo pohjaa oman henkisen puolen taannuttamiselle. Riskit kannattaa huomioida, sitten vasta tehdä kussakin asiassa valintansa. Itseen kannattaa luottaa ja mieltä terävöittää. Tyhmyysgeeni on paksua palturia. Joka ikisellä on mahdollisuus ylittää itsensä älyllisesti, kehittyä viisaammaksi ajan myötä. Suosittelen olemaan nöyrä.
Mikään ei ole selvää vain siksi, että niin sanotaan, eikä totta siksi, että niin useimmat ajattelevat. Ei ole hyvää vain siksi, ettei sitä saisi vastustaa. Ja pari pientä sanaa on hyvä muistaa, ennen kuin teknologiasta maalataan kosmiset mittasuhteet saavaa upeutta esiin: tilt ja error.
Janne Kousa

Jaa artikkeli: