Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kukkaketoja sorakentille

 Kouvolan päiväkotien ja koulujen pihoilla vaalitaan luonnon monimuotoisuutta.

Mansikkamäen 3B kuuntelee tarkkaavaisesti, kun Timo Martikainen kertoo siementen kylvämisestä. Kuva. Laura Parkko

Kouvolan koulujen ja päi­väkotien pihoille kylve­tään vielä joulun alla kuivien hiekkamaiden eli ns. paahdeympäristöjen kasvien siemeniä.

Paahdeympäristöt ja niihin erikoistunut eliölajisto on Suo­messa vähitellen katoamassa maankäytön ja umpeenkasvun seurauksena. Hiekkaiset piha­maat, kuten koulujen ja päivä­kotien pihat, tarjoavat otollisen kasvupaikan paahdekasveille, jotka ovat monien pölyttäjien tai muiden hyönteisten ravinto­kasveja.

Hyönteisten runsaus taas nä­kyy niitä syövien lintujen mää­rissä, joten luonnon monimuo­toisuus kaupunkiympäristössä lisääntyy.

Luonnon monimuotoisuu­den eli biodiversiteetin vähene­minen on ilmastonmuutoksen ohella merkittävin huolta aihe­uttava ympäristömuutos.

Siksi se on yksi keskeisistä painopisteistä myös Kouvolan ympäristöohjelmassa. On pu­huttu maapallon historian kuu­dennesta sukupuuttoaallosta.

Monimuotoisuuden vähe­neminen näkyy jopa suoraan ihmisten terveydentilassa: vähäinen ja yksipuolinen luon­tokosketus on tutkimusten mu­kaan vähintään osasyynä lisään­tyneisiin immuunihäiriöihin, kuten allergiaan ja astmaan.

Siksi on tärkeää lisätä moni­muotoista luontoa etenkin kas­vavien lasten lähiympäristössä.

Kouvolan kaupunki on muka­na Suomen itsenäisyyden juhla­rahaston SITRA:n ns. Sitra Lab -koulutusohjelmassa, jossa etsi­tään luontopohjaisia ratkaisuja kaupunkiympäristöön. SITRA rahoittaa ohjelman pienimuo­toiset kokeilut.

Kouvolassa kokeillaan, mi­ten paahdeympäristön kasvi- ja muu eliölajisto soveltuu aktii­vikäytössä oleville pihoille, ja kuinka koulut ja päiväkodit voi­vat hyödyntää sitä kasvatus- ja opetustyössään.

Kokeilevia syyskylvöjä

Kouvolan keskustan sijain­ti Salpausselällä on otollinen paahdelajistolle ja lähiympä­ristöstä löytyy vielä vastaavia luonnollisia tai aktiivisesti hoi­dettuja kasvupaikkoja.

Tavoitteena onkin vähitel­len löytää lisää sopivia pihoja, kenttiä tms., joista muodostuisi kaupungin sisälle paahdeympä­ristöjen verkosto.

Kylvöjä tehdään Mansikka­mäen ja Urheilupuiston koulu­jen sekä Puistolan, Käpylän ja Jaakonpuiston päiväkotien pi­hoilla.

Kylväjinä toimivat koulujen ja päiväkotien oppilaat ja lapset, jotka pääsevät seuraamaan ko­keilun tuloksia tulevan kevään ja kesän aikana.

Opitaan ulkona

Joulukuun 7. päivä ja on kylvön aika. Mansikkamä­en koulun pihaan kylvetään paahdeympäristöjen kasveja. Toiveena on että, että ensi ke­väänä pihassa kukkii esimer­kiksi päivänkakkaraa, kelta­sauramoa, tummatulikukkaa ja ajuruohoa.

Axel ja Erwin haravoivat ahkerasti tulevaa kylvöaluetta. Kuva: Laura Parkko

Opettajat ja varhaiskasvatuk­sen väki voivat käyttää kasveja hyödyksi opetuksessaan.

Kylvöt päätettiin tehdä ensin Kouvolan keskustan alueella, josta löytyi aiheesta innostunut henkilökunta. Tavoitteena olisi saada hankkeelle jatkuvuutta, mikäli löytyy lisää kiinnostunei­ta kouluja ja päiväkoteja.

–Jotkut saattavat aluksi vie­rastaa vähän villimpänä kas­vavaa pihaa. Jos hyvin käy, in­nostus kuitenkin tarttuu myös Kouvolan asukkaisiin, ympäris­töasiantuntija Timo Martikai­nen sanoo.

Netta Martikainen kylvää siemeniä koulun pihalle. Kuva: Laura Parkko

Linnut lisäävät hyvää mieltä

Eurooppalaisessa tutkimuk­sessa selvitettiin elämänlaatuun vaikuttavia luontotekijöitä. Tut­kimuksessa huomioitiin muun muassa linnut, nisäkkäät ja puut.

Lintujen merkitys nousi sel­västi yli muiden. Värikkäät ja laulavaiset linnut herättävät ih­misessä useita aisteja. Lintujen lajikirjo kertoo myös erilaisista elinympäristön ominaisuuksista. Tutkimus julkaistiin Ecological Economics – tiedejulkaisussa.

Toivokaamme, että ensi ke­väänä värikkäät ja tuoksuvat ku­kat tuovat lapsille, opettajille ja ohikulkijoille yhtä paljon iloa.

  • Laura Parkko
Jaa artikkeli: