fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Kuntapäätöksiä

Hieman helpotusta Kouvolan kaupungin talouteen

Valtion kunnille myöntämät tukitoimenpiteet kohentavat Kouvolan kaupungin 2020 tulosta ja tuovat lisärahaa 2021 talousarviokehykseen, mutta eivät vahvista taloutta pidemmällä aikavälillä.

Maan hallituksen kehysriihessä päätettiin, että valtio tukee kuntataloutta vuoden 2020 osalta aiemmin päätettyjen tukien lisäksi yhteensä 600 miljoonalla eurolla. Tästä 400 miljoonaa euroa kohdistetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja 200 miljoonaa euroa sairaanhoitopiireille. Esitys sisältyy syksyn 2020 lisätalousarvioon.

Kouvolan osalta vuoden 2020 lisäys tarkoittaa noin 6 miljoonaa euroa. Edellä mainittujen lisäksi valtio korvaa kunnille ja kuntayhtymille koronasta aiheutuneet välittömät kustannukset. Näiden avustusten tarkemmat perusteet eivät ole vielä selvillä.

Vuonna 2021 jatketaan kuntien 10 prosenttiyksikön määräaikaisen yhteisöveron tuoton korotusta, jota lisäksi pysyvästi korotetaan 2 prosenttiyksiköllä varhaiskasvatusmaksujen alentamisen takia.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehdään 280 miljoonan euron kertaluonteinen lisäys, jolla kompensoidaan kunnille muun muassa koronaviruspäätöksistä aiheutunutta verotulojen alenemista.

Kouvolan osalta nämä tarkoittavat valtionosuuden lisäystä vuodelle 2021 noin 4 miljoonaa euroa sekä verotulojen lisäystä noin 5 miljoonaa euroa. Pysyvä yhteisöveron tuoton korotus on tämän hetken arvion mukaan noin 1 miljoonaa euroa. Muita merkittäviä kuntatalouteen vaikuttavia tekijöitä ovat oppivelvollisuuden laajentuminen ja vanhuspalvelujen mitoitus. Näiden osalta kustannukset sekä tulojen lisäykset huomioidaan talousarviovalmistelun edetessä. Valtio on luvannut kunnille laajeneviin tehtäviin täyden valtionrahoituksen.

Julkisen rahoituksen lisäksi Kouvolan talousarviokehykseen on tehty saatujen uusien tietojen perusteella muutoksia mm. laajakaista-avustuksen maksatuksen siirtymiseen, oppivelvollisuuden laajentumiseen sekä Carea-koulun siirtoon liittyen.

Suunnitellut säästötoimenpiteet ovat toteutuneet pääosin, ja Kouvolan kaupungin talous on kehittymässä toivottuun suuntaan koronapäätöksistä huolimatta.

Kouvola teki vuosina 2018 ja 2019 erittäin heikot tulokset. Vuoden 2019 tilinpäätöksen jälkeen kaupungille muodostui vuoteen 2024 mennessä katettavaa alijäämää 12,2 miljoonaa euroa.

Toimintatuottoja on elokuun loppuun mennessä kertynyt 29,6 milj. euroa (58,0 %). Toimintakulujen toteutuma on -358,9 milj. euroa (63,2 %). Palvelujen ostot olivat -238,5 milj. euroa (63,2 %), josta ostot Kymsotelta olivat 205,4 milj. euroa. Toimintakatteeksi muodostui -328,5 milj. euroa (63,8 %), muutos edelliseen vuoteen oli -5,3 %.

Koronatoimien taloudelliset vaikutukset näkyvät merkittävimmin toimintatuottojen aiempaa alhaisempana toteutumana. Kunnallisveroja arvioidaan kertyvän noin 7 milj. euroa talousarviossa arvioitua vähemmän.

Tämän hetkisen arvion mukaan tilikauden tuloksen ennakoidaan olevan 10,5 milj. euroa positiivinen.

Henkilöstökulut ovat alentuneet siitä huolimatta, että kiky-sopimus ei ole enää voimassa, koska väkeä on vähennetty ja lomautettu. Elokuun loppuun mennessä lomautuksia on ollut yhteensä 2 155 henkilöllä noin 32 900 kalenteripäivää. Lomautussäästöt ovat noin 3,74 milj. euroa sosiaalikuluineen.

Sairauspoissaoloja on ollut keskimäärin 10,5 kalenteripäivää eli puoli päivää vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Organisaatio pienemmäksi

Kaupunginhallituksen asettama ohjausryhmä toteutti kaupungin poliittisen ja organisatorisen nykyrakenteen muutosselvityksen yhteistyössä kilpailutuksella valitun FCG Konsultointi Oy:n asiantuntijoiden kanssa.

Selvittelyn tuloksena tehtyjen ehdotusten mukaan toimielinten määrä ja jäsenmäärät pienenevät ja poliittisen johdon strategista johtamista vahvistetaan. Ammatillinen organisaatio tulee muodostumaan kolmesta toimialasta. Mikäli se toteutuu, palvelujen lukumäärä on 1.6.2021 alkaen 9 nykyisen 20 sijasta.

Ehdotuksen mukaan valtuustoon valitaan 51 jäsentä, ja kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäsenmäärä tulee olemaan 11.

Tulevaisuusjaosto lakkautetaan ja sen tehtävät siirretään kaupunginhallitukselle ja viranomaisille, maaseutulautakunta lakkautetaan ja sen tehtävät siirretään muille toimielimille ja viranhaltijoille, rakennus- ja ympäristölautakunta lakkautetaan ja sen tehtävät siirretään teknisen lautakunnan alaisuuteen perustettavalle lupajaostolle.

Ammatillinen organisaatio muodostuu ehdotuksen mukaan kolmesta toimialasta: konsernipalvelut, hyvinvointipalvelut ja elinvoimapalvelut. Konsernipalvelujen toimiala muodostuu neljästä palvelusta (hallinto-, talous-, henkilöstö- sekä tilapalvelut), hyvinvointipalvelujen toimiala kahdesta palvelusta (opetus ja varhaiskasvatus sekä kulttuuri ja liikunta) ja elinvoimapalvelut kolmesta palvelusta (lupapalvelut, kaupunkikehitys sekä kiinteistöpalvelut).

Kaupungin ja Kinnon tehtävien läpikäynti ja organisaatioiden roolien terävöittäminen huomioidaan vuoden 2021 palvelusopimuksessa ja tehtäväkuvauksissa.

Itärata valittiin jatkoon

Liikenne ja viestintäministeriö kertoi tiedotteessaan 30.9.2020, että itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluja jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta.

LVM pyysi osapuolia ilmoittamaan elokuun loppuun mennessä alustavat edellytykset osallistua hankeyhtiön pääomittamiseen sekä reunaehdot pääomituksen tekemiselle. Itärataa kannattavat 13 kaupunkia ja kuntaa tekivät päätöksen, että ovat valmiit rahoittamaan uuden itäisen ratayhteyden suunnittelua, jos linjaus kulkee Porvoon ja Kouvolan kautta.

─ Itäradan tuoma parempi saavutettavuus ja lyhyemmät matka-ajat antavat uutta nostetta elinkeinoelämälle, mahdollistavat paikasta riippumattoman työn ja hillitsevät liikenteen päästöjä, iloitsee Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka.

Itäisen suunnan hankeyhtiö suunnittelee ja rahoittaa hankkeen rakentamisvalmiuteen asti. Valtion tulee omistaa hankeyhtiöstä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muiden osakkaiden noin 49 prosenttia. Kotka ilmoitti, että sama summa olisi saatu satamayrittäjien tuella kasaan. Summan olisi kuitenkin pitänyt olla sama 49 % suunnittelun kustannuksista. Itäradan suunnittelun arvioidaan maksavan 70 ja rantaradan 110 miljoonaa.

Itäradan takana on laaja itäisen Suomen kaupunkien ja kuntien tuki, joka näkyi nyt myös rahoitusvalmiutena ja kiinnostuksena lähteä pääomittamaan suunnitteluhankeyhtiötä.

LVM:n tiedotteen mukaan neuvotteluita jatketaan ainakin Helsingin, Porvoon, Kouvolan, Lappeenrannan, Kuopion, Mikkelin, Joensuun, Imatran, Pieksämäen, Varkauden, Kajaanin sekä Iisalmen kanssa. Neuvotteluihin ja hankeyhtiön perustamiseen voi osallistua myös muita tahoja, kuten muita itäisen Suomen radanvarsikuntia.

Joukkoliikenteestä Koutsi

Joukkoliikenteen palvelut tunnetaan tulevaisuudessa Kouvolassa nimellä Koutsi. Kouvolalaiset valitsivat nimen viiden tarjolle laitetun ehdokkaan joukosta. Yhteensä erilaisia uniikkeja nimiehdotuksia annettiin 157 kpl.

Koutsi vei 42 % annetuista 872 äänestä. Koutsin lisäksi ehdolla äänestyksessä olivat Kosse (29 %), KOJO (13 %), Repo (10 %) ja Virta (6 %).

Koutsi yhdistetään helposti Kouvolaan ja sen merkityksiin linja-auto ja valmentaja.

Seuraavaksi suunnitellaan uusi ilme, johon ideoita otetaan nimestä ja kyselyssä saaduista ajatuksista.

Uusi nimi ja visuaalinen ilme lanseerataan käyttöön vuonna 2021. Se otetaan käyttöön vaiheittain.

Jaa artikkeli: