Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Laila Uljas aluevaltuustoon

Kymenlaakson hyvinvointialueen aluevaltuusto aloittaa 1.3.2022

 Suomessa koetaan histo­riallinen 1. maaliskuuta, kun Kymenlaakson hy­vinvointialueen ensimmäinen aluevaltuusto aloittaa ensim­mäisen toimikautensa.

Aluevaltuuston ensimmäisiä tehtäviä on nimetä aluehallitus ja muut päätöksenteon toimieli­met sekä valita hyvinvointialue­johtaja. Lisäksi aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen stra­tegiasta.

Vuosi 2022 on siirtymävaihe

Aluevaltuusto aloittaa vai­heessa, jossa hyvinvointialueet ovat olemassa, mutta eivät vielä toiminnassa. Hyvinvointialueet käynnistyvät 1.1.2023.

Vielä kuluvan vuoden ajan hyvinvointialueelle siirtyvistä palveluista vastaavat Kymsote, Kympe ja kunnat. Käytännös­sä Kymsoten yhtymävaltuusto ja Kympen johtokunta jatkavat siis vuoden 2022 loppuun asti ja rinnakkain hyvinvointialueen aluevaltuuston kanssa 1.3.2022 alkaen.

Valkealasta edustaja aluevaltuustoon

Valkealalainen Laila Uljas (Keskusta) sai vaaleissa hienon äänimäärän, 471.

– Ylitin omatkin odotukseni, Laila toteaa.

Laila lähti mukaan politiik­kaan ensimmäisen kerran edel­lisiin kunnallisvaaleihin. Lai­lan lapsuuden perheessä on oltu aina kiinnostuneita politiikasta, ja siitä on keskusteltu paljon. Laila on myös opiskellut valtio­tieteitä.

– Politiikka ollut itselleni kiinnostava aihealue, käytän­nössä jo lapsesta lähtien. Ehkä ei ole vaan aiemmin ollut sopi­vaa saumaa perhe-elämän kes­kellä, että olisi tullut lähdettyä mukaan politiikkaan.

Laila ei ole katunut päätös­tään, vaan hän on nauttinut ol­lessaan mukana Kouvolan kau­punginvaltuustossa.

–Tämä työ politiikan paris­sa antaa kivaa aivojumppaa ja koko ajan opin uutta. Tykkään sellaisesta.

Käytännön kokemusta

Laila ilmoitti heti alussa, että on kiinnostunut lähtemään mu­kaan Kymsoten yhtymävaltuus­toon. Sinne hän myös pääsi.

– Koen, että näissä aluevaa­leissa sosiaali- ja terveysalan ihmiset pärjäsivät aika hyvin. Minä tuon osaamista oman suur­perheeni kokemusten kautta. Olen nähnyt ja kokenut läheltä niin monta eri hoitopolkua.

Lailan perheestä löytyy dia­beetikkoa, ja kaksi erityislasta ja heidän kanssaan Laila on käy­nyt läpi monenlaisia prosesseja ja hoitoreittejä. Hänellä ei toki ole virallista pätevyyttä esimer­kiksi diabeteshoitajaksi, mutta hän on elänyt niiden asioiden kanssa vuosien ajan, joka ikinen päivä. Laila on toiminut kahden erityislapsensa omaishoitajana.

– Se on ollut tietynlainen kou­lu. Olin monta vuotta heidän omaishoitajansa, ja nykyisin edunvalvojana. He ovat jo sen verran isoja ja itsenäistyneet.

Lailalle on oma elämä tuonut käytännön konkreettista koke­musta siitä, mitä tarkoittaa, jos vaikka saa hylkäävän vastauk­sen tukihakemukseen.

Laila haluaa nostaa alueval­tuustossa esille terveydenhuol­lossa ihmisten oikea-aikaisen hoidon. Hän on tutustunut laa­jasta muiden pohjoismaiden malleihin. Niissä maissa kohda­taan samanlaisia ongelmia kuin Suomessa. Yksi suuri tekijä on väestön ikääntyminen.

– En sano heidän mallinsa is­tuu suoraan tänne meille, mut­ta esimerkiksi Hollannissa on käytössä ikäihmisten hoitomal­li, jonka ideana on, että vanhus saa heti sen hoidon ja avun mitä tarvitsee.

Asioihin reagoidaan heti. Oli kyseessä sitten kaupassakäynti, siivouspalvelu, tai terveydelli­set ongelmat. Kun ongelma kor­jataan heti, on tämä tuonut use­amman kymmenen prosentin säästöjä erikoissairaanhoitoon.

Hollannissa hoitajille on an­nettu enemmän sananvaltaa ja on joustettu työaikojen kanssa. Näin hoitajat ovat jääneet alal­le, sillä nämä toimenpiteet ovat lisänneet heidän työhyvinvoin­tiaan.

Erikoissairaanhoito on kallis hoitomuoto.

– Minun mielestäni tuo on ihan mieletön rahallinen ja etenkin inhimillisen kärsimyk­sen säästö. Nyt kuulee ihan liian usein, että ei tunnisteta esimer­kiksi virtsatientulehduksen oi­reita. Kuukauden päästä vanhus on sairaalassa ja pieni asia on mennyt todella pitkälle. Toipu­minen voi kestää todella kauan, Laila murehtii.

Laila ei väitä, että tämä malli olisi suoraan Suomeen sopiva, mutta ehkä sieltä jotain vinkke­jä löytyy suunnittelun pohjaksi. Laila toteaa, että Suomen mal­lissa löytyy nyt jo paljon hyvää­kin.

– Esimerkiksi meidän neu­volajärjestelmämme on todella hyvä ja maailmanlaajuisesti ar­vostettu. Nyt pitää miettiä, mi­ten saamme sen edistyksellisen ajattelun, mikä on neuvolassa, tuotua myös ikäihmisten hoi­toon. Vähän sitä samaa mentali­teettia. Terveydenhoitoa, ei sai­raudenhoitoa, Laila toteaa.

Lailaa huolettaa, että omaishoitojärjestelmää ajetaan alas. Omaishoitajat tekevät pie­nellä palkkiolla todella arvokas­ta työtä, ja sitä pitäisi arvostaa.

– Mieluummin jalostettaisiin tällaista toimintaa. Puhutaan, että pitää rakenteita pitää keven­tää. No, meillä on jo olemassa tämä omaishoitajajärjestelmä, joka on kevyt rakenteinen. Mik­si sitä ajetaan alas?, Laila ihmet­telee

Lailasta on erinomaista, että aluevaltuustoihin tulee lauta­kunnat. Tämä tarkoittaa sitä, että saadaan yhdistettyä poliit­tinen tahto, sekä virkamiesten ammattitaito.

Laila kokee, että tälle hetkellä Kymsotessa heille tuodaan asiat valmiiksi pureskeltuina. Asiois­ta voidaan kyllä antaa palautet­ta, mutta usein kyseinen asia on jo valmisteltu niin pitkälle, ettei mitään muutoksia ole enää mah­dollista tehdä.

– Valtuuston työskentelytapa ei ole rakennettu sinne olemassa olevaan systeemiin. Siinä ei ole todellista mahdollisuutta vaikut­taa. Sen vuoksi olen innoissani tästä uudesta aluevaltuustosta ja lautakunnista. Ne lisäävät de­mokratiaa.

Kaikki ongelmat eivät tieten­kään häviä hetkessä ensimmäi­sen kauden aikana. Laila toivoo, että aluevaltuustoissa saadaan laivaa edes käännettyä oikeaan suuntaan. Se on jo onnistuminen itsessään.

  • Teksti: Laura Parkko
  • Artikkelikuva: Laila Uljas on lähtenyt innolla mukaan politiikkaan. Kuva: Elisa Ahonen
Jaa artikkeli: