Kymenlaakson hyvinvointialueen aluevaltuusto aloittaa 1.3.2022
Suomessa koetaan historiallinen 1. maaliskuuta, kun Kymenlaakson hyvinvointialueen ensimmäinen aluevaltuusto aloittaa ensimmäisen toimikautensa.
Aluevaltuuston ensimmäisiä tehtäviä on nimetä aluehallitus ja muut päätöksenteon toimielimet sekä valita hyvinvointialuejohtaja. Lisäksi aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen strategiasta.
Vuosi 2022 on siirtymävaihe
Aluevaltuusto aloittaa vaiheessa, jossa hyvinvointialueet ovat olemassa, mutta eivät vielä toiminnassa. Hyvinvointialueet käynnistyvät 1.1.2023.
Vielä kuluvan vuoden ajan hyvinvointialueelle siirtyvistä palveluista vastaavat Kymsote, Kympe ja kunnat. Käytännössä Kymsoten yhtymävaltuusto ja Kympen johtokunta jatkavat siis vuoden 2022 loppuun asti ja rinnakkain hyvinvointialueen aluevaltuuston kanssa 1.3.2022 alkaen.
Valkealasta edustaja aluevaltuustoon
Valkealalainen Laila Uljas (Keskusta) sai vaaleissa hienon äänimäärän, 471.
– Ylitin omatkin odotukseni, Laila toteaa.
Laila lähti mukaan politiikkaan ensimmäisen kerran edellisiin kunnallisvaaleihin. Lailan lapsuuden perheessä on oltu aina kiinnostuneita politiikasta, ja siitä on keskusteltu paljon. Laila on myös opiskellut valtiotieteitä.
– Politiikka ollut itselleni kiinnostava aihealue, käytännössä jo lapsesta lähtien. Ehkä ei ole vaan aiemmin ollut sopivaa saumaa perhe-elämän keskellä, että olisi tullut lähdettyä mukaan politiikkaan.
Laila ei ole katunut päätöstään, vaan hän on nauttinut ollessaan mukana Kouvolan kaupunginvaltuustossa.
–Tämä työ politiikan parissa antaa kivaa aivojumppaa ja koko ajan opin uutta. Tykkään sellaisesta.
Käytännön kokemusta
Laila ilmoitti heti alussa, että on kiinnostunut lähtemään mukaan Kymsoten yhtymävaltuustoon. Sinne hän myös pääsi.
– Koen, että näissä aluevaaleissa sosiaali- ja terveysalan ihmiset pärjäsivät aika hyvin. Minä tuon osaamista oman suurperheeni kokemusten kautta. Olen nähnyt ja kokenut läheltä niin monta eri hoitopolkua.
Lailan perheestä löytyy diabeetikkoa, ja kaksi erityislasta ja heidän kanssaan Laila on käynyt läpi monenlaisia prosesseja ja hoitoreittejä. Hänellä ei toki ole virallista pätevyyttä esimerkiksi diabeteshoitajaksi, mutta hän on elänyt niiden asioiden kanssa vuosien ajan, joka ikinen päivä. Laila on toiminut kahden erityislapsensa omaishoitajana.
– Se on ollut tietynlainen koulu. Olin monta vuotta heidän omaishoitajansa, ja nykyisin edunvalvojana. He ovat jo sen verran isoja ja itsenäistyneet.
Lailalle on oma elämä tuonut käytännön konkreettista kokemusta siitä, mitä tarkoittaa, jos vaikka saa hylkäävän vastauksen tukihakemukseen.
Laila haluaa nostaa aluevaltuustossa esille terveydenhuollossa ihmisten oikea-aikaisen hoidon. Hän on tutustunut laajasta muiden pohjoismaiden malleihin. Niissä maissa kohdataan samanlaisia ongelmia kuin Suomessa. Yksi suuri tekijä on väestön ikääntyminen.
– En sano heidän mallinsa istuu suoraan tänne meille, mutta esimerkiksi Hollannissa on käytössä ikäihmisten hoitomalli, jonka ideana on, että vanhus saa heti sen hoidon ja avun mitä tarvitsee.
Asioihin reagoidaan heti. Oli kyseessä sitten kaupassakäynti, siivouspalvelu, tai terveydelliset ongelmat. Kun ongelma korjataan heti, on tämä tuonut useamman kymmenen prosentin säästöjä erikoissairaanhoitoon.
Hollannissa hoitajille on annettu enemmän sananvaltaa ja on joustettu työaikojen kanssa. Näin hoitajat ovat jääneet alalle, sillä nämä toimenpiteet ovat lisänneet heidän työhyvinvointiaan.
Erikoissairaanhoito on kallis hoitomuoto.
– Minun mielestäni tuo on ihan mieletön rahallinen ja etenkin inhimillisen kärsimyksen säästö. Nyt kuulee ihan liian usein, että ei tunnisteta esimerkiksi virtsatientulehduksen oireita. Kuukauden päästä vanhus on sairaalassa ja pieni asia on mennyt todella pitkälle. Toipuminen voi kestää todella kauan, Laila murehtii.
Laila ei väitä, että tämä malli olisi suoraan Suomeen sopiva, mutta ehkä sieltä jotain vinkkejä löytyy suunnittelun pohjaksi. Laila toteaa, että Suomen mallissa löytyy nyt jo paljon hyvääkin.
– Esimerkiksi meidän neuvolajärjestelmämme on todella hyvä ja maailmanlaajuisesti arvostettu. Nyt pitää miettiä, miten saamme sen edistyksellisen ajattelun, mikä on neuvolassa, tuotua myös ikäihmisten hoitoon. Vähän sitä samaa mentaliteettia. Terveydenhoitoa, ei sairaudenhoitoa, Laila toteaa.
Lailaa huolettaa, että omaishoitojärjestelmää ajetaan alas. Omaishoitajat tekevät pienellä palkkiolla todella arvokasta työtä, ja sitä pitäisi arvostaa.
– Mieluummin jalostettaisiin tällaista toimintaa. Puhutaan, että pitää rakenteita pitää keventää. No, meillä on jo olemassa tämä omaishoitajajärjestelmä, joka on kevyt rakenteinen. Miksi sitä ajetaan alas?, Laila ihmettelee
Lailasta on erinomaista, että aluevaltuustoihin tulee lautakunnat. Tämä tarkoittaa sitä, että saadaan yhdistettyä poliittinen tahto, sekä virkamiesten ammattitaito.
Laila kokee, että tälle hetkellä Kymsotessa heille tuodaan asiat valmiiksi pureskeltuina. Asioista voidaan kyllä antaa palautetta, mutta usein kyseinen asia on jo valmisteltu niin pitkälle, ettei mitään muutoksia ole enää mahdollista tehdä.
– Valtuuston työskentelytapa ei ole rakennettu sinne olemassa olevaan systeemiin. Siinä ei ole todellista mahdollisuutta vaikuttaa. Sen vuoksi olen innoissani tästä uudesta aluevaltuustosta ja lautakunnista. Ne lisäävät demokratiaa.
Kaikki ongelmat eivät tietenkään häviä hetkessä ensimmäisen kauden aikana. Laila toivoo, että aluevaltuustoissa saadaan laivaa edes käännettyä oikeaan suuntaan. Se on jo onnistuminen itsessään.
- Teksti: Laura Parkko
- Artikkelikuva: Laila Uljas on lähtenyt innolla mukaan politiikkaan. Kuva: Elisa Ahonen
