fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Lammasmaista juoksua?

Arkkitehti Lars Sonckin näkemyksiin on päässyt moni suomalainen aikojen saatossa tutustumaan. Kettumäen kansanpuiston läheisyydessä sijaitseva, Kuusankoski-Seura ry:n ylläpitämä Kotiseututalo on häneltä hyvin edustava.
Järvenpäässä sijaitseva Villa Cooper on toinen Lars Sonckin suunnittelema puurakennus. Sen sai käyttöönsä myyntinäyttelytilaksi Järvenpään Käsintekijät ry kesällä 2008. Yhdistyksessä on noin 60 jäsentä, joista kolmisenkymmentä aktiivista.
Sittemmin rakennuksessa on uusittu sähköistystä sekä huoneiden kuluneita seinä- ja lattiapintoja. Sisääntuloterassi kulkuluiskineen on Käsintekijöiden ajalta. Samoin on myöskin länsiseinän huonokuntoinen terassi, joka rakennettiin uudelleen.
Villa Cooper oli parahiksi 2. kesäkuuta auki, kun Tuusulaan oli joka tapauksessa menoa. Kotiseututalon nähtyään oli lupa odottaa, että Cooper on näkemisen arvoinen kohde. Käsityöt sopivat hyvin paikan historiaa huokuvaan ilmapiiriin.

Villa Cooperissa yhdistyy käsitöiden myynti ja historian havina.
Tuotteita on monenlaisia puuautot mukaan lukien.
Villa Cooperin tuolit muistuttavat menneestä ajasta.

Ainolan aikalainen

Huvilaa kutsuttiin aikoinaan Villa Enckelliksi tai Villa Vårbackaksi sijainnista johtuen. Huvilan rakennuttivat Sigrid ja Gösta Enckell vuonna 1904 Järvenpään kartanon Vårbackan palstatilalle. Juhani Ahon kirjeestä sisarelleen Lyydi Brofeldtille syyskuuussa 1903 selviää esimerkiksi Enckellien jättäneen Riihimäen ja lähteneen Berliiniin. Siellä Gösta opetteli hammaslääkäriksi. Kesähuvila rakennettiin Järvenpäähän koulua vastapäätä.
Suomen itsenäistymisen tietämillä Enckellit myivät huvilan ja palstan Järvenpään kartanolle takaisin. Kartanon omistaja Bjarne Westermarck siirrätti vuoden 1918 seutuvilla huvilarakennuksen nykyiselle paikalleen. Rakennuksessa oli työntekijöiden ruokala ja asuntola. Läheisyydessä oli koeviljelmiä, laboratoriorakennus ja tilan konttori.
Seuraavan vuosikymmenen loppupuolella Bjarnen liiketoimet kaatuivat. Järvenpään kartanon maat ja rakennukset tarvitsivat uusia omistajia. 1931 rakennus päätyi Edward ja Agneta Cooperin omistukseen. Insinööri Edward Cooper oli perustanut Järvenpään kartanon maille mattotehtaan. Edward kuoli 1966, Agneta 2004. Vuonna 1973 talon omistus siirtyi Järvenpään kaupungille Agneta Cooperin tehdessä testamenttilahjoituksen. Hänellä oli elinikäinen käyttöoikeus huvilaan. Nykyinen huvilan nimi tuleekin pisimpään asuneilta.
Talossa on tehty aikojen saatossa joitakin muutoksia. 1930-luvulla hirsiseinät maalattiin ulkopuolelta. Pärekatteen tilalle vaihdettiin tiiltä. Etelänpuoleinen iso terassi ja sisääntuloterassi rakennettiin. Sisätiloissa tehtiin sotien jälkeen hiukan pintaremonttia ja tilamuutoksia. Ilmeisesti myös autotalli ja sauna ovat näiltä ajoilta. Cooperien aikana talon ympärille kasvoi suuri ja hoidettu puutarha.
JK

Tiia Paakkulainen palkattiin Villa Cooperiin kaupungin tuella.
Tiloja on hyvin hyödynnetty.

Artikkelikuva: Tältä näyttää Villa Cooper.

Jaa artikkeli: