fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

LEHDISTÖTIEDOTE 22.7.2020: PÄHKINÄKASVIEN KASVATUSKOKEILU

Syötävien pähkinöiden kasvatusmahdollisuuksia Suomessa ei ole toistaiseksi juurikaan tutkittu.  Tästä huolimatta Etelä-Suomessa luonnonvaraisen pähkinäpensaan (Corylus avellana) hasselpähkinöitä on hyödynnetty ravinnoksi kivikaudelta asti. 

Pähkinäpensas menestyy viljeltynä vielä Keski-Suomessa asti. Tämän kokeiluhankkeen puitteissa tullaan kartoittamaan ja valikoimaan lupaavia, runsassatoisia pähkinäpensaan viljelykantoja eri puolilta Suomea. Kotimaisen pähkinän lisäksi myös sen ulkomailla valikoituja lajikkeita tullaan ottamaan mukaan viljelykokeisiin. Monet näistä ovat menestyneet lupaavasti Ruotsin itärannikolla vielä Vaasan korkeudella.

Myös kookkaiksi puiksi kasvavat jalopähkinät (Juglans spp.) voisivat olla tulevaisuuden hyötykasveja. 


Jalopähkinöitä on kasvatettu meillä koristepuina jo melko pitkään, mutta ne tuottavat myös syötäviä pähkinöitä. Pohjois-Amerikassa on jalostettu jo yli sadan vuoden ajan jalopähkinöitä erityisesti syötävien pähkinöiden viljelyä varten. Pähkinäkokeiluun saadaan mukaan amerikanjalopähkinän (Juglans cinerea), mustajalopähkinän (J. nigra) ja herttajalopähkinän (J.ailantifolia var. cordiformis) siementaimia sekä eri lajien ja lajikkeiden välisiä risteymiä. 


Maailmalla yleisimmin viljelty jalopähkinä on saksanpähkinä (J. regia), jonka laaja levinneisyysalue ulottuu Itä-Euroopasta Keski-Aasian kautta aina Himalajan vuoristoon ja Kiinaan asti. Toistaiseksi sen viljelyä ei ole pidetty mahdollisena Suomessa. Nyt suomalaisilla harrastajilla on mahdollisuus kokeilla myös valkovenäläisiä saksanpähkinän siementaimia, joita on viljelty onnistuneesti Ruotsin itärannikolla jo liki 20 vuoden ajan. Ne ovat osoittautuneet siellä talvenkestäviksi ja tulleet aikaisin satoikään.

Edellä mainittujen kasvien lisäksi kokeiluun otetaan mukaan myös mm. hikkorit (Carya spp.), kestävimmät kastanjat (Castanea spp.), syötäväksi kelpaavat tammet (Quercus spp.) sekä suurisiemeniset männyt (Pinus spp.).

Pohjoismaissa on jalostettu monia meille soveltuvia hedelmäkasvien lajikkeita, mutta pähkinöiden potentiaaliin ei ole vielä herätty. Meitä etelämpänä hasselpähkinä ja saksanpähkinä sekä muutamat muut pähkinät ovat kaupallisesti arvokkaita viljelykasveja. Pähkinöiden korkea proteiini- ja rasvahappokoostumus sekä runsaat hivenaineet tekevät pähkinöistä oikeutetusti terveysruokaa.
Pidämme todennäköisenä, että pähkinöiden viljely tulee yleistymään Suomessa lähitulevaisuudessa.

Kasvatuskokeilu toteutetaan yhteistyössä aiheeseen perehtyneiden taimitarhojen, koetilojen ja alan ammattilaisten kanssa. Pähkinähankkeen kasvatuskokeet tullaan järjestämään hajautetusti hankkeessa mukana olevien toimijoiden ja yksityisten harrastajien toimesta eri puolilla Suomea.

Artikkelikuva: Belsad 5_Loykon saksanpähkinäistutus

Belsad 4_Loykon saksanpähkinäistutus
Hasselpähkinät Pyhäranta
Jaa artikkeli: