fbpx

Olet lukenut 1/3 ilmaista artikkelia.

Kirjaudu sisään tai tilaa lehti lukeaksesi rajattomasti artikkeleita. Saat samalla käyttöösi kätevän näköislehden!

Lukemista ja runomiete

Nöyryytystä ja väärää ylpeyttä
Anno Domini, armon vuonna 1455 on Vehkalahden knaapin talossa kasvamassa kaksi kaunista tytärtä. Ollaan jossakin aatelin ja talonpojan rajamailla, sillä rannikkoa vartioivien ei tarvitse lähettää miestä ja hevosta sotimaan kuninkaan puolesta.
Tammen kustantamassa Kaari Utrion Vehkalahden neidoissa eletään aikaa, jolloin isä tai veli voi päättää neidon kohtalosta, ellei tämä ota sitä omiin käsiinsä. Tässä tapauksessa en suosittelisi. Ylpeys johtaa jopa heikompaan tulokseen kuin nöyryys.
Jos ei olisi hyvää äitipuolta ja sopivia ”ritareita”, voisi käydä hullusti. Sen verran on vapauden aatetta mukana, että oma lupa ja tupa voittaa jopa nälän.
Sen verran lähelle maantieteellisesti kirja sijoittuu, että siihen syntyy poikkeuksellinen jatkumon tuntu. Onpa mukana myös tuttuja nimiä.
Jos romantiikka, seikkailujen haasteet ja oman kotiseudun historia kiinnostavat, kirjaa voi suositella. Ennemmin tämän lukee kuin vielä rujompia kertomuksia samasta ajasta. Vain paikoin päähenkilöiden luonteenpiirteet ja omat valinnat saavat turhautumaan.
• AK

Peloista rohkeuteen
Tammen keväästä löytyi pieni säteilevä helmi. Nicolas Barreaun Pienten ihmeiden kahvila vie Kristiina Vaaran suomennoksena Pariisista Venetsiaan. Mukaan on jäänyt sopivia ripauksia molempia kieliä. Kahden rakkauden kaupungin välillä on useita maita. Kaksi eri aikaa samassa suvussa ja kaksi pientä kahvilaa yhdistyvät näissä lumoavaksi tarinaksi.
Taikaa on mukana enemmän kuin ripaus. Kyynikoille tämä tarina tekisi erityisen hyvää. Sen kuitenkin todennäköisemmin valitsevat ne, joilla on sydämessään tilaa romantiikalle ja elämän taialle.
Kariston valikoimista löytyy toinen viehättävä rohkeuden kasvamisen kuvaus. Kyseessä on ihan kotimainen romaani. Nelli Hietalan Varotoimia tuo mieleen Anni Polvan huumorilla kyllästetyt rakkaustarinat. Tarina sinänsä on ihan tätä päivää. Ylivarovaisuus ei ainakaan auta, kun joutuu pulaan. Onneksi on myös kohtalotoveri. Toisen petokseksi tulkittavan hiljaisuuden ja toisen kostotoimien sulattelu saa melkein unohtamaan hyvän alun. Sulattelun jälkeen sarastaa uusi aamu.
• AK

Urheilusattumuksia
Luciano Wernicken Olympialaisten merkillinen historia 1896-2016 ilmestyi juuri tällaisena vuonna, kun olympialaisten piti olla, mutta ne siirrettiinkin. Olympialaisten ystävä voikin lähteä seikkailulle monenlaisten olympiassa tapahtuneiden asioiden mukaan.
Urheilijat pelasivat leikkirahalla, kun oikealla pelaaminen oli kielletty. Satamatyöläiset luulivat jonkun miljonäärin tulleen hulluksi erään urheilijan heittäessä tukun leikkirahaa veteen.
Tarinat ovat sopivan mittaisia vaikka siihen, että urheilijoiden tai urheilun ystävien yhteisellä bussimatkalla matkanjohtaja nappaa hauskan sattumuksen ja kertoo muillekin.
• Janne Kousa

Tositarinaa
Reunan kustantama Pako maalta on tositapahtumiin perustuva romaani Leo Laurilalta. Elämänmakuisessa romaanissa on niin onnea kuin suruakin.
Matti käräyttää Kustin pontikankeitosta. Hän nimittäin rakastui tämän kasvattityttäreen Leenaan, joka vietiin pois kylästä. Syytä on lähteä Kustin vihaa pakoon.
• Janne Kousa

Sitä saa mitä antaa
Bonniers julkaisi ja Kaisa Kattelus suomensi Sophie Kinsellan romaanin Sitä saa mitä antaa. Nimi vaikuttaa asennoitumiseen, pääosin hyvällä tavalla.
Fixie järjestää lempinimensä mukaisesti kaiken, paitsi oman elämänsä.
Vertailu menestyviin sisaruksiin estää häntä näkemästä omaa arvoaan käytännöllisenä ja rehellisenä ihmisenä. Isän jättämät ohjeetkin vievät harhaan. Pitääkö alistetun olla valmis laittamaan perhe etusijalle?
Kun kuvio alkaa selvitä, kasvaa kärsimättömyys. Ihastus tuo pyykkinsä ja odottaa televisiota katsellen ruokaa. Jotenkin toivoisi, että tämä olisi mielikuvitusta. Valitettavasti näitä naisia on.
Mutta kyseessä on onneksi viehättävä kasvutarina, joka pitää henkisesti tylsän hetken jälkeen täysin otteessaan. Jopa työt joutuvat siirtymään. Kun kulissit romahtavat, Fixie järjestää, kun saa vähän tukea ollakseen vahva oma itsensä.
Jäi lämmin olo. Kirja sopii romantikoille ja omaa voimaansa etsiville.
• Auli Kousa

Puoliksi väritystä
Keijut ja eläinystävät on suloinen värityskirja. Gummeruksen kustantaman kirjan kuvat ovat Shutterstockin ja osin myös iStockin. Satu on Anni Karhuvuoren, ulkoasu ja taitto puolestaan Ilona Sillaston.
Jos malttaa, voi tarinassa edetä samaa tahtia värityksen kanssa. Pienimmille värittäjille voi vaikka lukea sadun ennen tai jälkeen värittämisen.
• Janne Kousa

Kaikille tyytyväisyyttä
Andras Lahdelma on Docendolle suomentanut ruotsalaisen Lars-Johan Ågen kirjan Happy Happy – Viisi askelta yhteisymmärrykseen kenen hyvänsä kanssa. Pikaperehdytys aivoihin varoittaa jo päästämästä mantelitumaketta eli liskoaivoja valtaan. Yhteisymmärrykseen kirjoittaja ohjaa muun muassa myönteisten tunteiden, niiden kohottamisen ja oikean puheen kautta. Pieni osuus on varattu tilanteisiin niiden ihmisten kanssa, jotka eivät kykene huomioimaan toisia ihmisiä ollenkaan.
Monelle voi olla tuttu win-win-tavoite. Se tarkoittaa, että molemmat voittavat. Vaikka molemmat voittaisivat, asetelma on kuitenkin kilpailu. Happy-happy menee syvemmälle. Se huomioi neuvotteluosapuolien tunteet ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin.
Lars-Johan Åge kertoo menestyneestä yrittäjästä, joka tavoittelee, että neuvottelujen jälkeen vähintään vastapuoli olisi tyytyväinen. Jopa tullessaan haastatteluun hän valmistautui tutustumalla toimittajaan ymmärtääkseen, mitä tämä tavoittelee.
Päätin kokeilla oman parisuhteen neuvotteluun prioriteettilistaa, mikä on osa pohdintaosiota. Tulihan siinä vähän sanomista, kun päästiin niihin kohtiin, joissa tavoitteet ovat erilaisia. Minulla oli puolison mielestä yksi ihan väärä tavoite.
Tunnelma pysyi kuitenkin hyvänä, kun olin itse valmistautunut. Olin muutamassa minuutissa osannut muotoilla lähes täydellisen listan koko elämäntilanteesta. Jos kyseessä on vieraampi henkilö, aikaa tarvitaan enemmän.
Prioriteettilista pakottaa hahmottamaan omat tavoitteet, saa näkemään toisen tavoitteet selkeästi ja saa kiinnostumaan toisesta.
Tämä on vain yksi esimerkki kirjan annista, joskin yksi parhaista. Vaikka ei tarvitsisikaan neuvottelutaitoja panttivankitilanteissa, kyvystä kunnioittaa toista ihmistä ja valmistautumisesta huolella on aina hyötyä. Perheiden kannattaa käyttää sitä vähintään lomasuunnitelmia tehdessään. Kun kaikkien toiveet ovat kunnolla selvillä, voi löytyä vaikkapa kohde, jossa ne pystytään toteuttamaan.
Last-Johan Åge kumoaa yleisen käsityksen, että avioliitto on kompromissien tekemistä. Kompromississa molemmat häviävät. Tulos on helposti nollaratkaisu, kun olisi mahdollista hakea ratkaisuja, joissa molemmat saavat tarvitsemansa ja oppivat myös jotakin uutta.

• Auli Kousa

Mikä valinta satuttaa vähemmän?
Lucinda Rileyn Perhosten huone alkaa kauniisti ja täysin kirjan otsikon mukaisesti. Isän ja tyttären suhde on lämmin. Keijukainen pyydystää perhosta kunnioittavasti tutkittavaksi.
Seitsemän sisarta imaisi mukaansa kasvattitytärten ja näiden sukujen historiaan liittyviin seikkailuihin. Lucinda Rileyn Perhosten huone tarjoaa samalla tavoin salaisuuksia, mutta pitää enemmän kiinni maassa.
Perhosten huoneeseen liittyvistä salaisuuksista yksi aukeaa Posylle pian. Toista joutuu odottamaan viime metreille ja aikaan, jolloin päähenkilö täyttää jo 70 vuotta. Posyn ammattiosaaminen on otettu kauniisti mukaan myös kirjan otsikointiin. Ensilukemalla kasvivalintojen merkitykset eivät auenneet. Kasvitieteen osaaja voisi niitä tulkita. Sisaruskirjojen perusteella uskon, että merkitystä on.
Sisarten kirjoista tuttua kahden aikajakson lomittelua kirjailija käyttää myös tässä, vaikka henkilöistä osa onkin samoja. Lasten elämänkuviot ja heidän elämäänsä liittyvät henkilöt luovat uusia kerroksia. Kun huomioidaan Posystä huolehtinut isoäiti, kirja kattaa viittä sukupolvea, vaikka kahteen selvästi keskitytään.
Viherpeukaloille ja antiikkia rakastaville kirjassa on oma antinsa. Sen verran on jännitystä mukana, että lopulta puoliyö ylittyi, vaikka aiemmin luin pätkissä. Sen verran paksu kirja käsissä on, että suosittelen sähköistä versiota.
Jutun otsikko selviää, jos lukee kirjan.
• Auli Kousa

Lucinda Riley (s. 1967) on kotoisin Irlannista. Hän on julkaissut lukuisia kirjoja, jotka on käännetty jo 35 kielelle, ja niitä on myyty 20 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Riley asuu miehensä ja lastensa kanssa ajoittain Englannissa ja ajoittain Irlannissa.

Runomiete
En minä lapsia arvostele siitä, että he eivät vielä osaa.
Miksi sitten tuomitsisin aikuisen, joka ei ole vielä ymmärtänyt.
Sen minä kyseenalaistan, jos joku ei halua mitään oppia.
Sitä minä ihmettelen, jos joku unohtaa hankkia lampun
ja valittaa sitten pimeyttä.

Auli Sinikka

Jaa artikkeli: